Jaskala sanoi:
Kuten olet itsekkin huomannut, eteenpäin on menty. Linjat ovat fiksummat, katse siintää kauas horisonttiin ja pyörä on nyt selvästi paremmin radalle sopivaa sorttia.
Juu, lääkitystä on saatu parempaa suuntaan
Jaskala sanoi:
2. Ajoasento. Pyörätyyppi on uusi ja siihen tottuminen ottaa aikansa. Videon mittariheijastus paljastaa kuitenkin karulla tavalla kuinka keskellä pyörän päällä istut valtaosan ajasta. Mitään Stoner-maista roikkumista ei tässä vaiheessa vielä tarvita, mutta päätä tulisi kyllä työntää sinne peilin tykö jo ennen kuin polvipaloja ruvetaan laahaamaan.
Valoa kohti... ei kun peiliä kohti. Jotain ajatustenlukua on ilmassa koska itsekin aloin kiinnittää huomiota tuohon mittaristosta heijastuvaan kypäränkuvaan. No onhan se hyvä että se kuitenkin kääntyilee mutta ei taida ajoasento olla ihan sitä mitä pitäisi. Se on hassua kun vanhalla pyörällä jo opin lopulta ajoittain sitä peiliä tavoittelemaan ja varovasti sisäkurviin nojailemaan, sillä nyt taisi olla vähän pakkokin kun ei se niin halukkaasti niihin mutkiin kääntynyt. Mutta sitten tällä uudella pyörällä on tullut takapakkia ja ajoasento näyttää olevan ainakin näin alkuun niin pysty kuin vain kyykky sallii. Ehkä tässä pienessä “shokissa” on vielä tän uuden pyörän kanssa kun se on niin erilainen.
Näkeehän sen tästä kuvastakin. En tiedä mistä kohtaa rataa kuva on, mutta se ei varmaankaan vaikuta asiaan.
On nämä kyllä mahtavan arvokkaita kuvia ja kuvaaja Anne Kattelukselle kiitokset!
Kävin eilen illalla mutkailemassa Askolan suunnalla ja vähän yritin harjoitella asentoa. Että jos joku näki valkoisen pyörän ja kuskin mustissa tixtexeissä ajelemassa kahdeksaa kymppiä ja ajoasento kuin Lorenzolla, niin minä se vain olin.

Mutta jonkin verran harjoittelemista on edessä. Itse asiassa Lorenzo olisi saattanut vienosti hymyillä jos olisi nähnyt.
Ohittaminen tosiaan herätti hämmennystä. Varikolla kyselin kavereilta että onko se las palmasin jarru sallittu paikka ohittaa hitaassa ryhmässä ja ei ollut selvää kaikille saako muualla ohittaa lainkaan kuin suoralla, vai oliko se jopa vain pääsuoralla ja missä saa. Epävarmuus ja huono omatunto vaivasi ohitusten suhteen pitkin päivää kun ei oikein tiennyt missä niitä olisi pitänyt tai saanut tehdä. Mutta siitähän tuossa on yläpuolella jo infoa.
Illan pimeinä tunteina olen miettinyt, että se on vaan uusi tilanne kun tuolla muiden seassa radalla suhaa ja vaatii vähän tottumista tehdä ohituksia. Pelotti se ensin ihan tieliikenteessäkin ruuhkissa pyörän kanssa keikkua mutta on siihenkin tottunut. Luulenpa että hitaassakin ajamisesta tulee taas ihan hauskaa kun siihen vähän tottuu ja saa henkiset esteet ohittamisen tieltä pois.
Eiköhän tuo Hannulan lopullinen ohje ole sellainen universaali sääntö jonka kun pitää mielessä niin ei kovin huonosti mene.
Näillä mennään!
