Heitänpä tähän vielä omankin näkemykseni KariFin ajamisesta, keskustelua kun on kovasti herännyt. Silläkin uhalla, että keskustelun kohde itsekin kertoi mieluummin vaikenevansa aiheen kuoliaaksi.
Jos asiasta on kerran keskustelua herännyt niin eipä kai kannata mennä nurkan taakse piiloon. Keskustellaan vaan.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että pari Scuuban pointtia tuli mahdollisesti ohitetyksi ihan pelkästään kirjoittajan nimimerkin perusteella... Enpä sitten tiedä omastakaan kompetenssista, mutta samoilla sekuntilukemilla kuitenkin suunnilleen liikutaan molemmat.
Oikeassa olet. Eipä nuo lukuisat älyttömyydet, mitä täältä on saanut lukea sekä oma ratasuorituksensa anna oikein pohjaa muiden ajon arvioinneille, vaikka joukossa joku asianjyvänen joskus olisikin. Yleensäkään mua ei innosta nämä älä-tee-kuten-minä-teen-vaan-tee-kuten-minä-neuvon- tyypit. Ei ratajutuissa ei missään muuallakaan. Siltä pohjalta sinun ei tartte omaa kompetenssias epäillä yhtään.
sanoi:
- Edelleen epäilen asennon muutoksen mullistavaa vaikutusta kallistuskulmaan. Toki kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Minä en epäile tuota lainkaan. Pelkän perseen siirtäminen pois penkiltä (kuten toisessa Scuuban laittamassa kuvassa näkyy) ei auta kovinkaan paljoa kallistuskulman pienentämisessä. Mutta kun ylävartalon ottaa mukaan ja pitää vartalon linjan pyörän suuntaisena,on vaikutus jo suurempi. Kyseessä on aika herkkä homma, jossa parikin senttiä vaikuttaa paljon kun ajellaan noin kallellaan kuin kuvista näkyy.
Itselläni on kyllä ihan samaa vikaa, yritin ko. Ahveniston päivillä kiinnittää asiaan aika paljon huomiota, mutta aloin ajaa "kovaa" vasta liian myöhään, enkä näemmä päässyt kuviin. Tämän harjoittelua suosittelen KariFille itsekin, niin vähenee tappien raapiminen. Vaikka taittuvat tapit toki antavat hiukan anteeksi, myönnettäköön.
Kemoran reissun jälkeen vertailin kuvissa omaa ajoasentoa menevämpiin kavereihin ja kuten siinä ketjussa kommentoinkin niin korjaustarve on aivan ilmeinen. Tarkoitus oli keskittyä siihen nyt mutta sliksien laitto alle muutti kuviot, niihin totuttelussa oli aivan tarpeeksi uutta asiaa. Ei vanha pysty enää keskittyyn hirveen moneen uuteen asiaan yhdellä kerralla, tulet vielä joskus huomaamaan
. Mutta korjaustarve on huomioitu ja pidetään mielessä. Toisaalta mä nyt vähän epäilen tuota parin sentin mullistavaa vaikutusta tällä tasolla.
sanoi:
- Ajotyyli voi olla aggressiivinen ja tempoileva, mutta jos jätetään RaceChronon pyöristysvirheinä pari sekuntia pois ja oletetaan että Apparaa kierretään 1:25 vauhtia niin siinä ei valitettavasti pysty polvea ojentelemaan kohti seuraavaa kurvia keskellä edeltävää suoraa, vaan silloin pitää ajaa eikä pelleillä.
Tuo agressiivinen ajaminen on minunkin mielestä riskitekijä. Tästä voisin kuvitella, että meikäläistäkin haukutaan, mutta mulla se agressiivisuus kohdistuu lähinnä avauksiin ja ajolinjoihin, sulla mun näkemyksen mukaan enemmän pyörän käsittelyyn. Aiemmin se näkyi todella hyvin varikon kohdalla kun pyörä käännetään oikeasta kallistuksesta vasemmalle. Teit ohjausliikkeen niin rajusti, että pyörä heilahti voimakkaastijoka kerta. Tällä kertaa ajolinjat taisivat olla paremmat, sillä tuohon en kiinnittänyt huomiota.
Tällä päivällä kuitenkin kiinnitin huomiota mm. varikon jälkeisen vasurin päällä, nyppylän laella tapahtuvaan samaan ilmiöön. Ilmeisesti taas väänsit turhan voimallisesti pyörän vasemmalta kyljeltään oikealle, sillä täysin sama liike toistui nyt tässä paikassa. Olin huomaavinani samaa myös parissa muussa paikassa, en vaan nyt muista missä.
Kaikkia turhan kulmikkaita liikkeitä hallintalaitteiden käytössä tulisi välttää, sillä ne muodostavat aina riskin pidon tai hallinnan karkaamisesta. Jokainen nykäys, veivaus tai muu äkillinen liike voi olla se viimeinen pisara kun pyritään ajamaan pidon rajoilla.
Tuntui siltä että pyörä nousi hevosenkengän jälkeen helpommin pystyyn korkeaprofiilisilla kumeilla, ei ollut tarvetta kiskaista väkisin. Mutta pitää pitää tämäkin asia mielessä, tietysti jouheus on repimistä parempi tyyli pitkän päälle ainakin.
En muista kerroinko jo oman salaisuuteni "ennätysjahtiin", mutta tässä vielä uudemman kerran, mikäli sen jo kanssasi jaoin. Kun huomaan, että tulee puristettua liikaa ja ajettua "ylikovaa", yritän ottaa päässäni aikalisän ja kuvittelen ajavani tunnin mittaista settiä. Tällöin kaikki turha tempominen jää pois, eikä happipaikkoja synny. Lisäksi kello on tähän asti tykännyt ja palkinnut puoli sekuntia tai jopa sekunnin paremmalla ajalla. Rento ajaminen on kaiken a ja o. Rata-ajo on yllättävän psyykkistä hommaa, ainakin meikäläiselle.
Kerroithan sen Kemorassa ja sillä opilla sainkin koko keikan viimeiselle täydelle kierrokselle sen parhaan ajan. Kyllä se rentouskin on koko ajan tavoitteena ja välillä onnistuukin.
Sitten vielä RaceChronosta, mitatuista kierrosajoista ja optimiajoista. Tiedät hyvin että toi heittämäni 1:25 on aika pitkälle provo sillä juurihan me varikolla naureskeltiin sille mun 1:23 -optimiajalle: näyttää listalla komealta mutta on valitettavasti ilman todellisuuspohjaa. Laitoin sen kuitenkin tohon scuuballe pureskeltavaksi kun hän itse on noita aikojaan niin kovasti eri ketjuissa esitellyt.
Voisi kuvitella että känny osaa käsitellä oikein sen datan mitä se gps-antennilta jossakin muodossa saa. Virheet tulee siis
vastaanottimen päästä, ja siellä niitä virhelähteitä sitten piisaakin. Kohtuuoloissa tuollaisen hyvälaatuisen vastaanottimen tarkkuus on +- 5 m tasossa, korkeusvirhe on 1.5-kertainen. Nyt jos ajatellaan että rata on jaettu 7 sektoriin, jokaisella sektorilla gps ilmoittaa saapumispaikkasi sektorille 5 m liian myöhään ja poistumispaikkasi 5 m liian aikaisin. Ahveniston tapaisella radalla tuollaine virhe tapahtuu helposti kun mutkat, harjut ja ajajan kroppa estävät näkyvyyden aiempaan satelliittikonstellaatioon ja vastaanottimen pitää hakea uusi. Se tarkoittaa että ajoit 10 m/sektori matkaa jolta aikaa ei mitattu ollenkaan. Seitsemällä sektorilla yhteensä 70 m. Keskinopeudella 120 km/h = 33 m/s se tarkoittaa n. 2 s virhettä. Lisäksi tulevat pyöristysvirheet, joita jokaisessa sektorissa saattaa pahimmillaan olla 0.05 s eli yhteensä 0.35 s. Ollaan siis 2.5 s virheluokassa olettaen että kaikki virheet vaikuttavat samaan suuntaan eli kierrosaikoja parantavasti - todellisuudessahan näin ei ole kuin puolessa tapauksista. Mutta mitä enemmän päivän aikana tahkoaa ja mitä enemmän radalla on sektoreita, sitä kauemmas todellisuudesta optimiaika menee.
Lisäksi tulevat sitten satunnaiset haamuvirheet, joita voi aiheuttaa satelliittien vähäisyys, huono PDOP (satelliittien keskinäinen asema), korkea RMS (ilmakehävirhe), lokinpaska tai kuskin ajohanska vastaanottimen päällä jne jne. Nuo kun kasaantuvat niin heitto voikin olla jopa kymmeniä metrejä yhtäkkiä ja ajat sen mukaisia. Näitä virheitähän voi jälkikäteen kontrolloida kännyn tallentaman ajouran sekä nopeusdatan jouheutta arvioimalla. Jos känny yhdistää useita kierroksia nippuun niin se tarkoittaa että virhe on ollut suurempi kuin mitä maalilinjan leveys on rataprofiilissa. 1 Hz vastaanottimella näitä sattui jatkuvasti, nykyisellä 5Hz pelillä ei juuri ollenkaan.
Yksittäisessä kierroksessa virheiden vaikutus on paljon pienempi, ehkä luokkaa 0.2 s, ja kun laitetaan useampia kierroksia peräkkäin niin alkaa tulla realistista aikaa.
Oma paras aikahan mulla oli aamuisen porttivuoron jälkeen toisella setillä 1:27.9, mikä sinänsä oli todella positiivinen yllätys. Se tuli kuitenkin melkoisessa ruuhkassa, tuskin yhtäkään täysin vapaata kierrosta sisältyi ekoihin setteihin. Ja kuten mulle tyypillistä, iltapäivällä kun radalle tuli tilaa niin kunto ei enää riittänyt parantamaan ja pitihän sitä jo kulahtaneen takasen lipsumistakin vähän tunnustella. Toiseksi viimeisellä setillä tuli kuitenkin 6 kpl 1:28-29 kierrosta putkeen joten kyllä tuo aikahaarukka melko hyvin selvillä on.