Juu, ja mitä nyt omaa liikennekäyttäytymistä olen seuraillut. Niin ylivoimasesti eniten vaaranpaikkoja aiheutan minä ihan itse, itselleni... Jos oikeen asioita kattellaan suoraan, niin joka ikisen ajokerran jälkeen pitäis tulla foorumille avautuun kuinka "Mattamustan Ducatin kuljettaja oli aivan uskomaton puusilimä, vastuuton pelle jolta sais viedä kortin kuivumaan ettei tapa itteään ja mikä vielä törkeämpää... muita tienkäyttäjiä."
Ja koen sentään jollain tapaa kypsyneeni tässä yli 10 harrastusvuoden ja noin 100 000km aikana. Nykysellään jopa hävettää jos innostuu vähän mutkateillä availemaan, vaikkei olis ristinsielua missään. SILTI, olen ylivoimaisesti suurin uhka itselleni liikenteessä... Mitä olinkaan noin 10v sitten, saati kevari aikoina 16 kesäisenä? Jeep, puhtaasti tuurilla hengissä nykään ja kiitollinen siitä.
Täytyy kai vaan todeta, että parhaani yritän liikenteessä. Se ei tosiaankaan ole paljoa se, sillä aistini on evoluutio hionut sopiviksi suunnilleen juoksuvauhdin tyyppistä hurjastelua varten. Toisin sanoen siis, tämäkin menopeli on vakiona minulle / aisteilleni liikaa:
Otetaan siis rauhallisesti, ja ymmärretään, se että harvalla siellä liikenteessä mitään "Death Wish" ajatuksia sentään on. Siellä on vaan lauma enemmän tai vähemmän pinna kireellä olevia yksilöitä jotka ovat pääkoppansa kanssa enemmän tai vähemmän läsnä ajamisessa.
Olisi mukava tietää mitä ihmisten mielissä liikkuu silloin kun sattuu ja tapahtuu... Varmaankin aivan jotain muuta kuin liikenteeseen liittyviä ajatuksia? Moni on varmaan vetänyt sen vimosen niitin keskittyessään vaikkapa ajatuksiin: "Mitähän sitä laittais tänään ruuaksi?, Minnekköhän sitä illalla lähtis jammaileen ja kenen kanssa? Mistä löytyisi radio-asema joka soittaa hyvää musaa? Monesti on varmaan lähdetty tältä pallolta myös "tekemällä töitä" mielessään silloin kun pitäisi ajaa autoa, prätkää, venettä jne.