• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Uusi SP1/SP2/RC51 ketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja JuhaV
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Vastailen itse itselleni,

Englantiin jäi vielä kolme Moriwakin settiä, ja lisää ei välttämättä tule.

Maksa tai itke ja maksa, puoli kiloeuroa noihin palaa, tosin kyseesä on setti, johon lisätään venttilit, lukot ja retskut.

Noiden pitäisi kestää jopa 3000-5000 kilsaa 12-nostolla, joten ei paha verrattuna HRC-jousien ja HRC-nokkien 13-nostoon, joissa käytännössä tonni ( manuaalissa 2500 ) on vaihtoraja.

Toki kyse on myös siitä, paljonko kierrätät, 12 vai 13 tonnia, paljonko löytyy titaania liikkuvista osista yms., mutta ns. bolt-on viritykselle tulee rajat aika nopeasti vastaan.

Aika jännää on se, että nokkien nosto vs. vaadittavat kierrokset tehonlisäyseen menevät tässä motissa likipitäen samaa asteikkoa, 12 nosto = 12000 rpm, tosin tämä nyt on vaan mun päätelmää, vakiossa on 10,4 vs. 10250, joten sinne päin kai.
 
pystyykö ton orkkisboxin rajotinta rukkaamaan ylemmäs,vai pitääkö metästää parempi boxi?
kokeilenpa lisätä oman dynokäyrän tänne,jos osaan
tounge.gif


230810_1970853107493_1127955464_32329104_1565225_n.jpg
 
Itse ei pysty rukkamaan ylöspäin, mutta apu on aika lähellä, kaiva kuvetta 300 euron verran, niin 11 000 rpm on käytössäsi Carmon modaaman SP-1 ecun kera. Toimii PowerCommanderin kanssa, RapidBiken kanssa on tiettyjä ongelmia.

Joudut käyttämään pyöräsi sen jälkeen dynossa, saat tiettyjä vinkkejä homman nopeuttamiseksi haluttuun lopputulokseen.
 
Jäähdytysnesteiden vaihdosta.

Paljonko olette saaneet uutta nestettä menemään? Service manual sanoo, että jäähdystysnesteen määrä on 2,93 litraa (2,50 litraa moottorissa&syyläreissä sekä 0,43 litraa nestesäiliössä). Itse sain menemään yhteensä 2,5-2,6 litraa, ja nestepinta syylärin korkissa ja nestesäiliössä on ylärajalla.

Vanhat litkut tuli valuteltua melko antaumuksella, joten en usko, että sinne olisi paljoakaan jäänyt nestettä ennen täyttöä.

E: järjestelmä on siis ilmattu ja silti nestepinnat tapissa ja tuo em. määrä nestettä sisällä.
 
Eiköhän toi ole melko hyvin huuhdeltu, SP-2:sen määrä on jostain syystä isompi kuin ykkösen, ei oo mulle auennut miksi, tosin en oo mitannut koskaan.

Miten on, laitoitko ohjurit samalla ja poistit toisen flektin vai perushuoltoa, vaihtoehtojahan on olemassa.

Moriwakin jousisetti tuli, alkufiilikset positiiviset, lähes milliä pidemmät kuin HRC:t, joka oli myös toive, loput myöhemmin.
 
Jäähdytysnesteiden vaihdosta.

Paljonko olette saaneet uutta nestettä menemään? Service manual sanoo, että jäähdystysnesteen määrä on 2,93 litraa (2,50 litraa moottorissa&syyläreissä sekä 0,43 litraa nestesäiliössä). Itse sain menemään yhteensä 2,5-2,6 litraa, ja nestepinta syylärin korkissa ja nestesäiliössä on ylärajalla.

Vanhat litkut tuli valuteltua melko antaumuksella, joten en usko, että sinne olisi paljoakaan jäänyt nestettä ennen täyttöä.

E: järjestelmä on siis ilmattu ja silti nestepinnat tapissa ja tuo em. määrä nestettä sisällä.
Eiköhän tuo ole mennyt ihan niin kuin pitää. Ei sitä aivan tyhjäksi valuttamalla saa. Jos oikein olisi malttia niin valuttelun jälkeen täyttäisi vedellä, tarvittaessa jopa vesi-etikkaliuoksella, käyttäisi kunnolla kuumaksi, valuttaisi pois ja sitten vasta uudet liemet sisään. Minulla ei ainakaan ole ollut mitään ilmausongelmia ykkösessä kun ohjekirjan proseduurin mukaan tekee, vaikka äkkiseltään voisi toisin luullakin kun aika mutkainen systeemi on kyseessä.
 
Ihan perus nesteidenvaihto oli kyseessä. Huuhtelin kyllä pelkällä vedellä siinä välissä kun oli pientä sakkaa havaittavissa, varsinkin nestesäiliössä. Kävin nyt ajelemassa ja lämmöt ainakin pelasi normaalisti ja nestetasot oli ok. Oli aika viileä niin ei oikein päässyt tarkkailemaan vaikuttiko uudet litkut jäähdytystehoon. Persdynolla sanoisin, että ei kuumentunut niin paljoa, mutta eipä tuohon kovin empiirista vastausta saa.

Mietin ihan samaa kuin killa, eli luulin, että tuo on vähän nihkeämpi ilmailla, kun pari vuotta sitten vaihtelin Gixeristä nesteet ja sitä sai jumppailla oikein kunnolla, että sai ilmattua kun koko ajan kupli jostain ja sitten pari senttilitraa sai lisää nestettä laitettua. Ja siinä on sentään niin simppelin näköinen jäähdytysjärjestelmä kun on yksi syylari ja pari letkua. Veturissa on letkua joka puolelle ja silti meni todella kivuttomasti kun seurasi manuaalin ohjeita.
 
Miten vakiokone (akra evo täyshormi+pc olisi tässä tapauksessa.Mikä oli Firedemon kokoonpanona tuossa sun käppyrässä?) jaksaa hengittää 11k asti, onko tuntumaa/käppyrää dynosta? Miten kestävyyden laita?

Toisi mukavasti pelivaraa kierrosalueen suhteen radalla.
 
Miten vakiokone (akra evo täyshormi+pc olisi tässä tapauksessa.Mikä oli Firedemon kokoonpanona tuossa sun käppyrässä?) jaksaa hengittää 11k asti, onko tuntumaa/käppyrää dynosta? Miten kestävyyden laita?

Toisi mukavasti pelivaraa kierrosalueen suhteen radalla.
GPR sliparit väliputkineen, PCIIIUSB, K&N putsarit vakiokotelossa, flapper paikollaan mutta ohitettu, PAIRit poistettu, varmuudeksi jumpperi eculla...avarammalla putkistolla ja isommalla putsarikotelolla/snorkkelilla saisin varmaan lisää hengitystä yläpäähän(toki muutakin kaivataan)...lisätehoja tarvii aina
tounge.gif
 
Larsin mainitsema pelivara radalla onkin se pointti.
Mun mielestä se helpotti ajamista ja vähensi vaihdontarvetta, kun valituilla välityksillä pääsi jarruun asti.

Vakiokone kestää kyllä ton 11 000 ihan hyvin, Ducatissa ja Apriliassa on tota tasoa vakiona rajoittaja.
Vakiokone ei vedä puhtaasti yli kympin, on kokeiltu isolla boxilla ja putkistolla, joten sisuskaluihin joutuu kajoamaan ja keveys tuo kestävyyttä.
 
Elikkä ne nokat olis kans sellanen hankintalistalle lisättävä homma.

Tuli muuten tuosta pikakaasusta luettua tuolta aiemmilta sivuilta kaikenlaista juttua ja tuli mieleen näin CeRiFfin omistajana,et niissä taitaa olla samankokoinen se kaasukahvan holkki,ainakin silmämääräisesti...vois tuossa talven aikana mittoa ja sovittaa jopa paikoilleen,se ainakin olisi nopea kahva.
 
Tuli muuten tuosta pikakaasusta luettua tuolta aiemmilta sivuilta kaikenlaista juttua ja tuli mieleen näin CeRiFfin omistajana,et niissä taitaa olla samankokoinen se kaasukahvan holkki,ainakin silmämääräisesti...vois tuossa talven aikana mittoa ja sovittaa jopa paikoilleen,se ainakin olisi nopea kahva.
Tuo olisi mielenkiintoista tietoa, pistä ihmeessä infoa jos kokeilet sitä. Hondalla muutenkin on paljon samoja osia eri pyörien välillä ja hieman sivusilmällä katsellut muiden mallien kaasukahvoja, josko jossain olisi lyhyempi liike ja kävisi bolt on -periaatteella Veturiin.
 
Nokka-akseleita katkeili joskus aikanaan suomalaisessa RR-sarjassa, kun nostivat kierroksia yli vakiotason...
 
Nokka-akseleita katkeili joskus aikanaan suomalaisessa RR-sarjassa, kun nostivat kierroksia yli vakiotason...
Ulkomaiden raporttien mukaan edelleen valunokka-akseleiden ongelma, sen takia billetit on suositellummat, mutta myös saatavuudeltaan kiven alla ja (vielä) napakammin hinnoitellut. Toki jos malttaa noudattaa kisaosien mukaisia huolto- ja vaihtovälejä niin ongelmilta voi välttyä.

Jos motista käy rakentamaan oikeasti kisaista, niin pitää ehdottomasti varautua myös pitämään huolta hynnästä toiseen malliin kuin vakiokuntoisesta. Tämä kannattaa huomioida erityisesti, jos himmeli on sekakäytössä ja kilsoja tulee kesässään suhteellisen paljon. Joka tapauksessa varmasti rakentelusta saa paljon riemua irti ja laitoksesta tulee entistäkin hupaisampi ajettava.

Mitä keventämiseen tulee niin perinteinen ja helppo kevennys on jakopään scissor-rattaiden poisto, jonka ei pitäisi vaikuttaa kestävyyteen mitenkään. Äänimaailma muuttuu pykälän kisaisemmaksi ja pyörivää massaa lähtee pois juuri sieltä mistä pitääkin.

Hyperplatesin kytkinlevyjä (alumiinisia välilevyjä) on joskus maailman aikaan käytetty. Keventävät jälleen hyvin pyöriviä massoja, mutta näillä on saatu myös totaalituhoja aikaan kun ovat hajonneet ajossa. Vissiin siksi näitä ei ole enää Veturiin saatavana. Lisäksi ovat tiettävästi kovin tarkkoja öljystä. Sitten on muutamia muita helpohkoja moottorin pyörivien osien keventämiskohteita, joista löytyy dataa vaikkapa Torsti Durbahnin sekavilta nettisivuilta. Mäntien, veivien ynnä muiden vaihtamissuunnitelmissa kannattaa muistaa, että kaikki mikä pätee nelariin ei välttämättä pädekään twiniin esimerkiksi suurempien mäntänopeuksien ja yksittäisien osien mitoituksen vuoksi.

Kaiken kaikkiaan olisi oikein kiintoisaa lueskella näistä rakenteluprojekteista yksityiskohtaisiakin reportaasheja, joten ei muuta kun motit levälleen ja nikkaroimaan ketkä homman taitaa ja budjeteissa rahkeet riittää
thumbs-up.gif
 
Joo, moni ulkomaan harrastaja kerää nykyään vuoden pari osia ja sitten rupee kasaamaan mottia, heikoimman lenkin kajahtaminen kun maksaa tonneja.

Mä ajoin 11 000 max kierroksilla yhden kauden, jotain 3-4 tonnia kai, siitä 80 prossaa rataa, 35 tonnia ajetulla vakiopadalla. Durbahn pyörän kanssa ei sitten pitkälle päästy ( tarkoitus oli vain koeajaa muutama setti ja sekin jäi kesken )temppuilevan kiekkamittarin ja 12 000 rajoittajan kanssa vakiopadalla, tosin se savutti jo ennen kuin jotain hajosi, tutkitaan sitten joskus.

Kaikkein parhaan painonsäästön saa kiertokangilla, kuutisensataa tosin kustantaa, männillä ei saa kuin kolmanneksen ( noin 100g vrt 30g per kpl ). Titaaniretainerit on aika huokee tapa pudottaa painoa, reilut parisataa setti, titaaniventtiilejä kun jostain tähän härveliin vain saisi, mutta kun ei.
Kampuraa ja vauhtipyörää on kevennelty Saksassa rajullakin kädellä, mutta ne jakavat mielipiteitä, kytkinkorin keventäminen on yksi tapa, siinä ei ole tiettävästi ole mitään ristiriitaa kokonaisuuteen.

Mutta täysränni + airboxi virityksestä on hyvä lähteä liikkeelle ja pyörääkin voi keventää, 20 kiloa putoo pyörästäkin suht helposti.
 
Back
Ylös