Jos nyt aloitettaisiin opetuksen kuntoon laittaminen nykyisille ja tuleville korttia ajaville. Opetus kun on monin paikoin täysin ala-arvoista eikä siellä työntöohjausta tai väistöjä opeteta p**kan vertaa.Ei hänellä ollut vastaohjauksesta tietoakaan ennenkuin luki jostain ja harjoitteli, joten esim. näitä voisi opettaa näille lahja-aakkosille
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Tutkijalautakunnat asialla
- Keskustelun aloittaja ajf
- Aloituspäivä
aksu
MotOrg ry jäsen
ON, ja paljon.
G
Guest
Guest
ON, ja paljon.
Tuskin kuitenkaan kannattaa kiviä ja herneitä keräillä. Ei kai tässä kukaan pelkästään lahjakorttilaisten ajotaitoihin ole puuttunut, esitetyt kommentit ajoharjoittelun lisäämisestä koskisivat myös meitä nuorempia motoristeja. Luin kuitenkin melko nopeasti kaikki kommentit läpi, eli multa on saattanut jotain jäädä huomaamatta.
Oli kiviä tai ei, kommettisi harkiten ja maltilla ajosta on hyvä, mutta se ei koske pelkästään lainakorttilaisia. Kortin on joskus saattanut saada lahjana, mutta ajotaitoja ei koskaan (oli ikä mikä tahansa)...
Näin on!
Minäkin olen urauttanut asfalttia melko kauan; juhannuksen alla tuli 30 vuotta täyteen. Ihan ilman kolhuja en ole selvinnyt, mutta parit kolhut ovat olleet kosmeettista luokkaa.
Olen vakaasti sitä mieltä, että ajetut noin 750.000 kilometriä eivät ole ainakaan huonontaneet liikenteen lukukykyä, tilanteiden ennakointia ja ajokelin ja oman fysiikan vaikutusta kulloinkin meneillään olevaan ajosuoritukseen. Vaikka ajan lahja-A:lla (minun puolestani sitä saa sellaiseksi kutsua) en todellakaan usko ym. seikkojen suhteen olevani keskimäärin ainakaan huonompi kuin tuskalla ja hiellä Aansa ansainneet. Prätkän käsittely on sitten toinen juttu, mutta sitähän ei opi kunnolla kuin ajamalla. Teorian lukemisesta, esim. vastaohjaus, on toki ollut hyötyä, mutta kyllä sen sisäistäminen tapahtuu baanalla. EAK-kursseja mitenkään väheksymättä, yhdessä viikonlopussa tai jopa illassa ei taatusti tule maisteriksi vastaohjauksen tieteessä.
Off-topic: Jos jotain koen saaneeni todellisena lahjana, oli aikanaan se, että sain ns. pikku-E:n vain uusimalla ajokorttini ennen uudistusta. Ja metriäkään en ole eläissäni vetänyt esim. asuntovaunua. Että jos jonain päivänä seniiliydyn niin pahasti, että ryhdyn karavaanariksi, niin silloin olen taatusti todellinen vaaramomentti liikenteessä...
Muuten, samalla pikku-E:n saannin kanssa lipsahdin johonkin outoon kategoriaan byrokratian uumenissa, eipä ole tarvinnut toimitella todistusta näkökyvystä viranomaisille!
"Ehkä tehokkain tapa laskea motoristikuolemia olisi tehdä ajotaitotesti pakolliseksi kaikille A-kortin lahjaksi saaneille. Ajokokeeseen kuuluisi osuudet jotka vaatisivat moottoripyörän todellista hallintaa, esim riittävän tiukat testit jarruttamiselle, väistämiselle ja kaarreajolle"
Jaa-a. Miksi vain vanhemmille?? Nuoremmiltahan se mopo näkyy karkailevan, ainakin tilastojen valossa.
Ehkäpä sittenkin tehokkain tapa olisi pistää mopoon kuristukset ja 80-lätkä perseeseen aina 30- ikävuoteen saakka, jotta liikenteenlukukyky kehittyy ja pahimmat näyttämisenhimot ja innostuksenhöyryt päästä laimenee.
Jaa-a. Miksi vain vanhemmille?? Nuoremmiltahan se mopo näkyy karkailevan, ainakin tilastojen valossa.
Ehkäpä sittenkin tehokkain tapa olisi pistää mopoon kuristukset ja 80-lätkä perseeseen aina 30- ikävuoteen saakka, jotta liikenteenlukukyky kehittyy ja pahimmat näyttämisenhimot ja innostuksenhöyryt päästä laimenee.
Kaipa jotkut on vaan kateellisia kun on joutuneet käyttämään paljon bensarahaa ajokoulutukseen. Kun lukee tuolla toisaalla opetuksen tasosta, voi tosiaankin päätellä ettei se koulun läpi rääpiminen taitokuskia tee (kukapa järkevästi ajatteleva näin sanoisikaan). Kuitenkin suuri osa jännittää inssiä että kädet tärisee, sekö kertoo hyvän ajotaidon omaamisesta? Voi jopa johtaa harhaluuloihin ja suurempiin vaaroihin kun LUULEE että osaa.
Kun tietää ettei osaa, voi hakea vinkkejä kokeneemmilta esimerkiksi tältä palstalta ja mennä treenaamaan. Se, joka ei tällaista oma-aloitteisuutta ja itseharkintaa käytä, tulee vaarantamaan itsensä vaikka kävisi ajokorkeakoulun! Ja tällä kirjoituksella tarkoitan ihan meitä kaikkia ikään ja kalustoon katsomatta.
Kun tietää ettei osaa, voi hakea vinkkejä kokeneemmilta esimerkiksi tältä palstalta ja mennä treenaamaan. Se, joka ei tällaista oma-aloitteisuutta ja itseharkintaa käytä, tulee vaarantamaan itsensä vaikka kävisi ajokorkeakoulun! Ja tällä kirjoituksella tarkoitan ihan meitä kaikkia ikään ja kalustoon katsomatta.
Miksi helvetissä kaikki nyt tarttuu tuohon "lahja" vai "ei lahja" juttuun?
Mielestäni tässä ketjussa on tullut paljon hyvää asiaa siitä mitä voitaisiin tehdä asioiden parantamiseksi... tai mikä olisi hyvää valistusta/opetusta/harjoittelua..
Eli josko juupas eipäs, minä hyvä, sinä paha postaus voisi pikkuhiljaa loppua..
Mielestäni aivan sama millä ilveellä se kortti on saatu, autokoulussa ajamalla tai lahjaksi, käsittääkseni ketään ei kortilla tuolla aja kumminkaan... tai pysy hengissä.
Itsellä ainakin on yksi asia varma, kun 12v sitten ajoin A-kortin, opetti se aika varovaiseksi liikenteessä... ei siksi että olisin parempi kuski tai olisin sen kirjasta oppinut vaan siksi että liikenteeseen tutustuin 2 pyörällä ensimmäisen kerran, en kotilolla.
Kun 2 vuotta ajoi pyörällä liikenteessä, oppi ainakin sen että miten ottaa muita huomioon liikenteessä... pyörällä kun ei voi oikeuksistaan pitää kiinni samalla tavalla kuin kotilolla. Pyörällä voi myös teloa itsensä muullakin tavalla kuin törmäämällä toiseen tiellä liikkujaan. Tiellä näkee liikaa ihmisiä joilla on voittamaton olo kun ajaa kotilolla.. näillä tämä asenne siirtynee myös 2 pyörälle mikäli he prätkän joskus hankkivat.
Kenestä tahansa voi tulla hyvä motoristi kunhan harrastuksen aloittaa järkevällä kalustolla joka on suhteessa taitoihin. Nostan hattua niille jotka ovat ajaneet moottoripyörää 30v ilman isompia onnettomuuksia eikä varma ole syytä tällöin epäillä asennetta tai kykyä ennakoida tilanteita, siperia opettaa..
Jokainen voisi silti aina tarvita lisää opetusta, eikö?
Siksi nostin aikaisemmin esiin tuon että mikäli olisi kursseja jotka olisivat vapaaehtoisia mutta joista saisi hyötyä rahallisesti (vakuutuksista alennusta) niin varmasti useampi kävisi (ja ehkä huomaisi taitojensa kaipaavan treeniä) ja näin ollen osaaminen teillä kasvaisi.. sillä kyllähän suomalainen ymmärtää rahan päälle. Vakuutusyhtiöille tämä ei varmastikkaan olisi huonoa bisnestä sillä perstuntumalla voisi kuvitella että kaatuneiden ja kolaroitujen pyörien määrä laskisi?
Ainoa ryhmä mikä näistä "lahjakorttilaisista" pelottaa on 40-50v isäntä joka ostaa ensimmäisen pyörän joka on busa tai vastaava ajatuksin "notta pitäähän se olla kylän isoin/hienoin/kallein/tehokkain pyörä".
Tällä foorumilla on nähty lukuisia motoristeja jotka ovat (vanhemmalla iällä) aloittaneet ajamisen ja ekaksi pyöräksi on ostettu ER-5 tai vastaava jollaisella todellakin pitäisi tutustua liikenteeseen ennen kuin on valmis ajamaan isompaa ja tehokkaampaa pyörää. Hatun nosto siis kaikille jotka ovat lähestyneet tätä harrastusta hattu kourassa ja järkeillen.
Mielestäni tässä ketjussa on tullut paljon hyvää asiaa siitä mitä voitaisiin tehdä asioiden parantamiseksi... tai mikä olisi hyvää valistusta/opetusta/harjoittelua..
Eli josko juupas eipäs, minä hyvä, sinä paha postaus voisi pikkuhiljaa loppua..
Mielestäni aivan sama millä ilveellä se kortti on saatu, autokoulussa ajamalla tai lahjaksi, käsittääkseni ketään ei kortilla tuolla aja kumminkaan... tai pysy hengissä.
Itsellä ainakin on yksi asia varma, kun 12v sitten ajoin A-kortin, opetti se aika varovaiseksi liikenteessä... ei siksi että olisin parempi kuski tai olisin sen kirjasta oppinut vaan siksi että liikenteeseen tutustuin 2 pyörällä ensimmäisen kerran, en kotilolla.
Kun 2 vuotta ajoi pyörällä liikenteessä, oppi ainakin sen että miten ottaa muita huomioon liikenteessä... pyörällä kun ei voi oikeuksistaan pitää kiinni samalla tavalla kuin kotilolla. Pyörällä voi myös teloa itsensä muullakin tavalla kuin törmäämällä toiseen tiellä liikkujaan. Tiellä näkee liikaa ihmisiä joilla on voittamaton olo kun ajaa kotilolla.. näillä tämä asenne siirtynee myös 2 pyörälle mikäli he prätkän joskus hankkivat.
Kenestä tahansa voi tulla hyvä motoristi kunhan harrastuksen aloittaa järkevällä kalustolla joka on suhteessa taitoihin. Nostan hattua niille jotka ovat ajaneet moottoripyörää 30v ilman isompia onnettomuuksia eikä varma ole syytä tällöin epäillä asennetta tai kykyä ennakoida tilanteita, siperia opettaa..
Jokainen voisi silti aina tarvita lisää opetusta, eikö?
Siksi nostin aikaisemmin esiin tuon että mikäli olisi kursseja jotka olisivat vapaaehtoisia mutta joista saisi hyötyä rahallisesti (vakuutuksista alennusta) niin varmasti useampi kävisi (ja ehkä huomaisi taitojensa kaipaavan treeniä) ja näin ollen osaaminen teillä kasvaisi.. sillä kyllähän suomalainen ymmärtää rahan päälle. Vakuutusyhtiöille tämä ei varmastikkaan olisi huonoa bisnestä sillä perstuntumalla voisi kuvitella että kaatuneiden ja kolaroitujen pyörien määrä laskisi?
Ainoa ryhmä mikä näistä "lahjakorttilaisista" pelottaa on 40-50v isäntä joka ostaa ensimmäisen pyörän joka on busa tai vastaava ajatuksin "notta pitäähän se olla kylän isoin/hienoin/kallein/tehokkain pyörä".
Tällä foorumilla on nähty lukuisia motoristeja jotka ovat (vanhemmalla iällä) aloittaneet ajamisen ja ekaksi pyöräksi on ostettu ER-5 tai vastaava jollaisella todellakin pitäisi tutustua liikenteeseen ennen kuin on valmis ajamaan isompaa ja tehokkaampaa pyörää. Hatun nosto siis kaikille jotka ovat lähestyneet tätä harrastusta hattu kourassa ja järkeillen.
Meikäläinen on niin hidas noissa ilmoittautumisissa, että 'aina' on kurssit täynnä. Enää ei ees viitti kysellä...
Heitänpä minäkin pari kommenttia tähän keskusteluun
Kuulun ikäni puolesta siihen ryhmään, jonka väitetään saaneen A-kortin "lahjaksi". Väite on minun (kuten useiden ikätovereideni) kohdalla väärä! Olen ajannut 16-vuotiaana piikkikortin (silloin sitä kutsuttiin K-kortiksi, nykyään A1:ksi), jolloin kävin kirjalliset ja ajoin käsittelykokeet, niinkuin nykyäänkin. 18-vuotiaana ajoin kuorma-autokortin (BC) ja sain silloin A-kortin "lahjaksi", mutta niin saavat a1-kortin haltijakin nykyäänkin!!
Tutkijalautakunnat tekevät mielestäni hyvää työtä ja Suomessa on heidän ansiostaan käytettävissä tutkittua tietoa kuolonkolareista. Näitä raportteja tutkimalla olisi mahdollista saada hyvä kuva liikenteen todellisista ongelmista. Ikävä kyllä näistä raporteista tehtyjä tilastoja tehdään ja erityisesti luetaan tarkoitushakuisesti, jolloin annetaan väärä kuva todellisuudesta.
Tutkijalautakuntien työ muutui muutama vuosi sitten virkamiestyöksi ja samalla noihin loppuraportteihin "ilmaantui", ikävä kyllä, tiettyjä "mantroja" tai poliittisesti korrekteja lausimia, joita tungetaan melkein joka tapaukseen. Tällaisia ovat esim. "Vastakkaisten ajosuuntien erottaminen rakenteellisesti", nopeusvalvonnan lisääminen ja moottoripyörien kohdalla tehokkuuden korostaminen. Näistä kahdesta viimeistä löytyy esimerkit myös noista ketjun alun tapauksista: Nopeusvalvonnasta 16-vuotiaan ulosajo mutkassa (vauhti 70-80 km/h 80:n alueella) ja tehokkuudesta tapaus jossa pyöränä Suzuki SV 650 S (72 hv).
Koskahan julkisuuteen (iltapäivälehtiin) ilmestyy tilasto, joka "osoittaa" pyörien tehokkuuden olevan osallisena xx%:ssa pyörien kolareissa ja samalla eduskunnassa aletaan värkkäämään lakiehdotusta pyörien tehon rajaamiseksi.
Kuulun ikäni puolesta siihen ryhmään, jonka väitetään saaneen A-kortin "lahjaksi". Väite on minun (kuten useiden ikätovereideni) kohdalla väärä! Olen ajannut 16-vuotiaana piikkikortin (silloin sitä kutsuttiin K-kortiksi, nykyään A1:ksi), jolloin kävin kirjalliset ja ajoin käsittelykokeet, niinkuin nykyäänkin. 18-vuotiaana ajoin kuorma-autokortin (BC) ja sain silloin A-kortin "lahjaksi", mutta niin saavat a1-kortin haltijakin nykyäänkin!!
Tutkijalautakunnat tekevät mielestäni hyvää työtä ja Suomessa on heidän ansiostaan käytettävissä tutkittua tietoa kuolonkolareista. Näitä raportteja tutkimalla olisi mahdollista saada hyvä kuva liikenteen todellisista ongelmista. Ikävä kyllä näistä raporteista tehtyjä tilastoja tehdään ja erityisesti luetaan tarkoitushakuisesti, jolloin annetaan väärä kuva todellisuudesta.
Tutkijalautakuntien työ muutui muutama vuosi sitten virkamiestyöksi ja samalla noihin loppuraportteihin "ilmaantui", ikävä kyllä, tiettyjä "mantroja" tai poliittisesti korrekteja lausimia, joita tungetaan melkein joka tapaukseen. Tällaisia ovat esim. "Vastakkaisten ajosuuntien erottaminen rakenteellisesti", nopeusvalvonnan lisääminen ja moottoripyörien kohdalla tehokkuuden korostaminen. Näistä kahdesta viimeistä löytyy esimerkit myös noista ketjun alun tapauksista: Nopeusvalvonnasta 16-vuotiaan ulosajo mutkassa (vauhti 70-80 km/h 80:n alueella) ja tehokkuudesta tapaus jossa pyöränä Suzuki SV 650 S (72 hv).
Koskahan julkisuuteen (iltapäivälehtiin) ilmestyy tilasto, joka "osoittaa" pyörien tehokkuuden olevan osallisena xx%:ssa pyörien kolareissa ja samalla eduskunnassa aletaan värkkäämään lakiehdotusta pyörien tehon rajaamiseksi.
Varmasti tehojen rajaaminen tai "ylitehokkaiden" mopottimien rankaisu jälleen kerran lisämaksuilla tulee ennemmin tai myöhemmin käsiteltäväksi. Kunhan tilastot "kaunistuvat" kaiken maailman hölmöiluillä niin aika tulee olemaan kypsä moiselle.
Tässä on joka sana pelkkää asiaa! Itekkään en vois paremmin sanoo!
Näinhän se on, että omat puutteet löytää helpostikin kun menee pätevämpien seuraan esittelemään taitojaanHienoa Legolas
Itse kävin EAK:N viime vuonna ja tänä keväänä uudestaan, eli lienen myöntänyt itselleni että olen yhä opin tarpeessa. Kurssien suurin anti on siinä, että huomaa kuinka kädetön voi olla ja sen vuoksi on syytä yrittää ENNAKOIDA liikennettä ja tottakai myös parantaa ajotaitoa harjoittelulla.
Omaan asenteeseen tälla kai voi vaikuttaa
edit typoja
Kiitos arvostuksesta. Minä, vuosi sitten nelkytkaheksanvee, tein juuri näin - siis notta en busaa laittanu - vaan aloitin (uudelleen) pohjalta. Tonnin huoltoon saakka ajoin jopa 25kW:ksi kuristettuna, kun pyörä sellaisena vahingossa minulle tuli.
Nyt on puolilitraisen Suzukin mittarissa kohta 10k, enkä ole pahasti töpeksinyt kertaakaan. Ja tähän on kiistatta vaikuttanut pyörän taidoilleni sopiva teho (joo, lukekaa vaan että tehottomuus). Vasta nyt, toisena kesänä, tätä kautta 3000 km ajaneena, olen oikeasti alkanut kaivata hiukan lisää vääntöä ja ehkä kiihtyvyyttä; en vauhtia.
Eli siis juuri näin se menee, kilokyykky nyt vaan ei sovi jokaiselle ekapyöräksi.
Vihdoin topicciin: se kuitenkin jäänee ikuiseksi arvoitukseksi, mikä kuskille sopimattoman pyörän osuus näissä beetlehemiin ajeluissa on ollut. Mitä sanoa esim. tuoreesta tapauksesta jossa keski-ikäinen mies ajeli sorakuopalla, teki hallitsemattomat voltit hyppyrillä, ja heitti koreografian huipennukseksi henkensä. Vika miehessä? Pyörässä? Sorakuopassa?
Viimeisen kahden viikon aikana on kahdelle tutulle motoristille sattunut vahinko:
- molemmat työmatkaliikenteessä aamulla
- molemmissa äkkitilanne (edellä äkkipysäys)
- molemmissa tapauksissa liian pieni turvaväli ja jälkimmäisessä huono näkyvyys eteen (pakettiauto edessä)
- molemmissa vääränlainen jarrutus
- ensimmäisessä pahkat ja kanveesiin, jälkimmäisessä parempaa tuuria ja viheriön kautta ajoradalle
- ensimmäisessä tilanne rampin jälkeen kaistanvaihtotilanteessa, toisessa kaksikaistaisella rampilla
- ensinmainitulla lahja-A, toisella pelkkä A
- samanikäisiä kuljettajia (~40v), joilla toisiinsa nähden suurinpiirtein yhtäpaljon A-kokemusta, B-korttilaisella tietenkin liikennekokemusta enemmän ja sen huomaa ihan selvästi ajovarmuudessa ja muun liikenteen seuraamisessa
- molemmat naisia, eli tähän voi laskea ajovarovaisuuskerrointa
Minä en ainakaan (lahja-A-lyylinä) näillä lihaksilla osannut suositella rouville muuta, kuin EAK:ta, lisempää runsasta ajoa sekä aina sellaista paikkaa ajoradalla, missä itse näkee ja missä tulee nähdyksi (tai edes kuulluksi).
Sen verran on taipaletta takana, että voi jo myöntää että niin paljon, kun moottoripyörällä ajamisesta tykkäänkin, niin en minä sitä osaa. Itsesuojeluvaistoa ja ennakointia on onneksi iän myötä tullut hiukan, eikä enää kehtaa repäistä joka paikassa semmoisia lukemia mittariin kuin pentuna.
Sanotaan, että kipu kouluttaa meitä hölmömpiä ja vähenihän se aikaa myöten se jatkuva vääntö vallesmannin kanssa noista ajo-oikeusasioista. Kehitin nopeuden hallintaan itselleni hyviä mantroja: "Tästä nopeudesta pääsee raastupaan eikä korttia luovuttaessa tartte edes yrittää selittää." tai "Ottaa koipeen kipeetä kun kersa/koira/Lada ryntää tuostakin pihasta alle." - rauhoittavat menoa kummasti, pitävät lisenssin lompakossa, pyörän ehjänä ja säästävät ehkä erittäinkin ikäviltä seurauksilta, enkä tarkoita nyt pelkästään rahaa. Aina ei vaan tahdo muistaa itselleen noita toistella...
Mutta joo, itse kaipaisin vöyrästä harjoitusta nimenomaan jarrutuksissa ja väistöissä - siihen ei oikein pikku ruosteenpoistot riitä. Tähän saakka olen keväisin ihan ekaksi pyrkinyt mutkateille ja kolmikaistaisille - ihan vaan tuntumaa hakemaan. Jos jään tästä kaudesta henkiin -ja nyt pöpinät sikseen- aion ruoskia itseni ajokurssille ensi keväänä. Yritän sinne ruoskia myös muita kaverikseni, ml. edellä mainitut rouvat.
Ja heti kun tuntuu siltä, että nyt minä osaan tämän moottoripyöräilyn, myyn pyörän pois. Nimittäin "osaajanahan" sitä vasta vaarallinen alkaa ollakin. Sitten voikin huoletta kuolla pois, onnellisena jalankulkijana jäädä vaikka bussin alle.
Olen vilpittömän iloinen EAK-koulutuksista, rataharjoitteluista, lentokentillä järjestetyistä nopeusmittauksista, B-weekendeistä. Kaikki, mikä vähentää maantiellä muiden joukossa tapahtuvaa harjoittelua, vähentää myös tutkintalautakunnan hommia. Oli ne niiden päätelmät sitten hölmöjä tai ei.
PS. Ai niin, siitä Moottorin tekstistä: Mikä se viimeinen työkoneonnettomuus (31-v kuski) oli? Sitä ei ollut Moto Survivalin taulukossa.
- molemmat työmatkaliikenteessä aamulla
- molemmissa äkkitilanne (edellä äkkipysäys)
- molemmissa tapauksissa liian pieni turvaväli ja jälkimmäisessä huono näkyvyys eteen (pakettiauto edessä)
- molemmissa vääränlainen jarrutus
- ensimmäisessä pahkat ja kanveesiin, jälkimmäisessä parempaa tuuria ja viheriön kautta ajoradalle
- ensimmäisessä tilanne rampin jälkeen kaistanvaihtotilanteessa, toisessa kaksikaistaisella rampilla
- ensinmainitulla lahja-A, toisella pelkkä A
- samanikäisiä kuljettajia (~40v), joilla toisiinsa nähden suurinpiirtein yhtäpaljon A-kokemusta, B-korttilaisella tietenkin liikennekokemusta enemmän ja sen huomaa ihan selvästi ajovarmuudessa ja muun liikenteen seuraamisessa
- molemmat naisia, eli tähän voi laskea ajovarovaisuuskerrointa
Minä en ainakaan (lahja-A-lyylinä) näillä lihaksilla osannut suositella rouville muuta, kuin EAK:ta, lisempää runsasta ajoa sekä aina sellaista paikkaa ajoradalla, missä itse näkee ja missä tulee nähdyksi (tai edes kuulluksi).
Sen verran on taipaletta takana, että voi jo myöntää että niin paljon, kun moottoripyörällä ajamisesta tykkäänkin, niin en minä sitä osaa. Itsesuojeluvaistoa ja ennakointia on onneksi iän myötä tullut hiukan, eikä enää kehtaa repäistä joka paikassa semmoisia lukemia mittariin kuin pentuna.
Sanotaan, että kipu kouluttaa meitä hölmömpiä ja vähenihän se aikaa myöten se jatkuva vääntö vallesmannin kanssa noista ajo-oikeusasioista. Kehitin nopeuden hallintaan itselleni hyviä mantroja: "Tästä nopeudesta pääsee raastupaan eikä korttia luovuttaessa tartte edes yrittää selittää." tai "Ottaa koipeen kipeetä kun kersa/koira/Lada ryntää tuostakin pihasta alle." - rauhoittavat menoa kummasti, pitävät lisenssin lompakossa, pyörän ehjänä ja säästävät ehkä erittäinkin ikäviltä seurauksilta, enkä tarkoita nyt pelkästään rahaa. Aina ei vaan tahdo muistaa itselleen noita toistella...
Mutta joo, itse kaipaisin vöyrästä harjoitusta nimenomaan jarrutuksissa ja väistöissä - siihen ei oikein pikku ruosteenpoistot riitä. Tähän saakka olen keväisin ihan ekaksi pyrkinyt mutkateille ja kolmikaistaisille - ihan vaan tuntumaa hakemaan. Jos jään tästä kaudesta henkiin -ja nyt pöpinät sikseen- aion ruoskia itseni ajokurssille ensi keväänä. Yritän sinne ruoskia myös muita kaverikseni, ml. edellä mainitut rouvat.
Ja heti kun tuntuu siltä, että nyt minä osaan tämän moottoripyöräilyn, myyn pyörän pois. Nimittäin "osaajanahan" sitä vasta vaarallinen alkaa ollakin. Sitten voikin huoletta kuolla pois, onnellisena jalankulkijana jäädä vaikka bussin alle.
Olen vilpittömän iloinen EAK-koulutuksista, rataharjoitteluista, lentokentillä järjestetyistä nopeusmittauksista, B-weekendeistä. Kaikki, mikä vähentää maantiellä muiden joukossa tapahtuvaa harjoittelua, vähentää myös tutkintalautakunnan hommia. Oli ne niiden päätelmät sitten hölmöjä tai ei.
PS. Ai niin, siitä Moottorin tekstistä: Mikä se viimeinen työkoneonnettomuus (31-v kuski) oli? Sitä ei ollut Moto Survivalin taulukossa.
Tosta tilastosta kun vetää äkkinäisen päätelmän niin yli 54-vuotiaana on turvallisempaa ajaa moottoripyörällä kuin olla jalankulkijana.Oikein sanoit Dura.
Vahvistusta asiaan ...TÄSTÄ...
Ihmetelkääpä noita ikäjakaantumaonnettomuustilastoja (33 kirjainta).
Ikäryhmät 35-54 ja yli 54.
(...nyt sitten alkaa se iänikuinen rupattelu, että mihinkä tilastoon nyt ei ainakaan voi luottaa...)
No niin muistakaa aina kun katsotte tilastoja niin ne on tilastoja ja ne täytyy suhteuttaa johonkin.
Ei tietoa. Postasin tuon jutun tosiaan aamuneljältä ja sen verran tajusin siinäkin tilassa että huomasin ettei tuo ole täysin identtinen, mutta jätin sen sitten sikseen... kun en jaksanut kirjoitusvirheitäkään korjailla
Mutta hyvinhän tuosta on taas saatu tehokas lahja - ei-lahja -inttäminen käyntiin, ettei hukkaan mennyt
Hyvä ketju, osittain jopa asiaa sisältävä.
Tästä herää kysymys, tarttisko tehdä jotain?
Miettikääpä mitä voitaisiin tehdä meidän motoristien hyväksi. Jos hyviä ehdotuksia löytyy olemme valmiita SMOTOssa toteuttamaan niitä. Sen mikä ehdotus on hyvä ja toteuttamiskelpoinen voi vaikka äänestää täällä.
Ketjussa on puhuttu paljon lahjakorteista. (on sen A kortin joskus muuten voinut ajaa 16v ja suoraan täystehoiselle, itse olin tätä ikäluokkaa)
Tutkimme keväällä mikä on eri ikäryhmien riski joutua onnettomuuteen moottoripyörällä. Saimme liikenneturvasta tällaiset kuvaajat
Ensimmäisessä verrataan onnettomuuksien määrää ja rekisterissä olevien pyörien määrää ikäryhmittäin eriteltynä. Mitä korkeampi pylväs sitä suurempi riski joutua onnettomuuteen. Kuvaaja osoittaa selvästi että nuoret kuljettaja ovat edelleen se todellinen riskiryhmä, huolimatta uudistetusta kuljettajatutkinto ja koulutusohjelmasta.
riski joutua onnettomuuteen vähenee ajokokemuksen karttuessa ja ehkä myös jonkin verran iän myötä, koska ns. uusiomotoristit eivät tässä suhteutetussa tarkastelussa kuitenkaan näy erityisenä piikkinä.
Toinen kuvaaja on itse asiassa ollut ensimmäisen lähdeaineistona, mutta siitä näkyy mielenkiintoisesti miten moottoripyörien omistus on keskittynyt vanhempiin ikäluokkiin.
Hanski
Smoto
Kuvaajat :
Tästä herää kysymys, tarttisko tehdä jotain?
Miettikääpä mitä voitaisiin tehdä meidän motoristien hyväksi. Jos hyviä ehdotuksia löytyy olemme valmiita SMOTOssa toteuttamaan niitä. Sen mikä ehdotus on hyvä ja toteuttamiskelpoinen voi vaikka äänestää täällä.
Ketjussa on puhuttu paljon lahjakorteista. (on sen A kortin joskus muuten voinut ajaa 16v ja suoraan täystehoiselle, itse olin tätä ikäluokkaa)
Tutkimme keväällä mikä on eri ikäryhmien riski joutua onnettomuuteen moottoripyörällä. Saimme liikenneturvasta tällaiset kuvaajat
Ensimmäisessä verrataan onnettomuuksien määrää ja rekisterissä olevien pyörien määrää ikäryhmittäin eriteltynä. Mitä korkeampi pylväs sitä suurempi riski joutua onnettomuuteen. Kuvaaja osoittaa selvästi että nuoret kuljettaja ovat edelleen se todellinen riskiryhmä, huolimatta uudistetusta kuljettajatutkinto ja koulutusohjelmasta.
riski joutua onnettomuuteen vähenee ajokokemuksen karttuessa ja ehkä myös jonkin verran iän myötä, koska ns. uusiomotoristit eivät tässä suhteutetussa tarkastelussa kuitenkaan näy erityisenä piikkinä.
Toinen kuvaaja on itse asiassa ollut ensimmäisen lähdeaineistona, mutta siitä näkyy mielenkiintoisesti miten moottoripyörien omistus on keskittynyt vanhempiin ikäluokkiin.
Hanski
Smoto
Kuvaajat :
ps.
Huomaako kukaan mikä kämmi noissa kuvaajissa on?
Sama virhe vaivaa lähes poikkeuksetta kaikkia AKEn ja Tilastokeskuksen tuottamia onnettomuuslukuja esittävia kuvaajia. Olen pitkään jo ihmetellyt, että miksi.
Hanski
Huomaako kukaan mikä kämmi noissa kuvaajissa on?
Sama virhe vaivaa lähes poikkeuksetta kaikkia AKEn ja Tilastokeskuksen tuottamia onnettomuuslukuja esittävia kuvaajia. Olen pitkään jo ihmetellyt, että miksi.
Hanski
Laskekaa, hyvät veljet, kuinka monessa noissakin tapauksissa oli kyse ylinopeudesta tai voimakkaasta kiihdytyksestä (joka johtaa ylinopeuteen)! jopa se ratikkaankin törmännyt kaveri ajelisi vielä, jos olisi jäänyt niiden autojen taakse ja lähtenyt normaalin liikenteen mukana!
Kyllä kyse on meidän omasta ASENNEVAMMASTA, joka halveksuu liikennesääntöjä ja nopeusrajoiruksia!
Tahallisuus ja kuningas alkoholi on eriasia ja hoidettava lähinnä psykiatrilla eikä prätkällä!
Olemme 90% turvallisempia kuskeja, kun noudatamme sääntöja ja ajamme maltilla!
Ugh olen puhunut!
Ps. Mutta panee V...taa, kun aina haukutaan muita, mutta suurin ASENNEVAMMA löytyy meistä itsestämme!
Kyllä kyse on meidän omasta ASENNEVAMMASTA, joka halveksuu liikennesääntöjä ja nopeusrajoiruksia!
Tahallisuus ja kuningas alkoholi on eriasia ja hoidettava lähinnä psykiatrilla eikä prätkällä!
Olemme 90% turvallisempia kuskeja, kun noudatamme sääntöja ja ajamme maltilla!
Ugh olen puhunut!
Ps. Mutta panee V...taa, kun aina haukutaan muita, mutta suurin ASENNEVAMMA löytyy meistä itsestämme!