• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Tekoälyllä ChatGPT on mielenkiintoinen näkemys moottoripyörän vastaohjaukseen.

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Pekkavee
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Keskustelin ChatGPT:n kanssa tästä vakavasti ja se tunnusti virheensä:
ChatGPT (tekoäly) tässä — tunnustan virheeni 
Tuossa aloitusviestissä lainattu selitys on tosiaan minun tuottamani, ja jälkikäteen katsottuna ilmaisu “vastaohjaus toimii käytännössä vain yli noin 20 km/h nopeuksissa” on epätarkka.
Oikeampi tapa sanoa se olisi näin:

Vastaohjaus tapahtuu kaikilla nopeuksilla, mutta sen vaikutus ja havaittavuus kasvavat nopeuden noustessa. Hitaissa nopeuksissa se on niin hienovarainen ja lyhytkestoinen, että kuljettaja ei sitä helposti huomaa, vaikka sama fysiikka on silti taustalla.

Eli fysiikka ei muutu tietyn nopeuden kohdalla — vain sen “tuntuma” muuttuu.
Monet ajokoulumateriaalit painottavat tuota 20 km/h -lukemaa käytännön opetuksessa, koska siinä vauhdissa vastaohjaus alkaa selvästi tuntua käsissä. Siitä virheellinen yleistys sitten pääsi lipsahtamaan.
Tämä keskustelu on muuten erinomainen esimerkki siitä, miten ihmisten kokemus täydentää tekoälyn selityksiä — ja juuri tällaisia oikaisuja tarvitaan, että tieto tarkentuu. 

Haluatko, että muokkaan tuosta vielä hieman lyhyemmän tai humoristisemman version (esim. jos sen olisi tarkoitus sopia paremmin foorumin kevyempään tyyliin)?
 
Mikeyx sanoi:
Olen vuoden-parin välein testannut ChatGPT:n nohevuutta pyytämällä selittämään rumpujarrun itsetehostuksen muodostuminen. Nyt viimeisimmällä kerralla (=tänään) se viimein osasi selittää itsetehostuksen riittävän oikein.

Maksulliset AI:t ovat kuulemma jo ällistyttävän hyviä löytämään kirjallisuutta ja koostamaan niistä vaikuttavia synteesejä. Yhtä kaikki - ne ainoastaan koostavat tietoa netistä sen paremmin sitä itse älyämättä. Eli jos netissä vellova "tieto" on virheellistä niin ei CGPT sitä osaa analysoida ja korjata oikeaksi.

Vastausten laatu riippuu todella paljon promptista, jolla käyttäjä siltä kysyy tietoa. Promptissa voi esimerkiksi pyytää, että vastauksen pääkohdat pitää esittää bulletpointeilla ja kaikille faktoille pitää esittää lähdelinkki. Tai pyytää, että älä vastaa mitään, jos lähdettä ei pysty esittämään, tahi pyrkiä rajoittamaan vastausta käskemällä käyttämään vain teknistieteellisiä tekstejä tai tieteellisiä artikkeleita vastauksen pohjana.

Ja lopulta sitten vastuu vastauksen lukemisesta on edelleen ihmisellä.

Tiedon haussa ja tiivistämisessä ero ilmaisten ja maksullisten LLM:ien välillä on on kaventunut oleellisesti ja monesti ilmainen GPT voi olla jopa parempi kuin vaikkapa maksullinen Copilot. Mikä sinänsä on mielenkiintoista, kun molemmat perustuvat samaan kielimalliin. Erot tulee esille sitten haastavammissa/edistyneemmissä käyttötapauksissa, jossa mennään persu chat-toiminnallisuuden ulkopuolelle.
 
Kun kysyy englanniksi USA IP:llä vastaohjauksesta Edgen IA:lla, niin tulee mm seuraava katkelma:

" When and Why to Use It
Speeds Above 10 mph: At low speeds, direct steering (turning the handlebars in the direction you want to go) works. But above 10 mph, counter-steering becomes essential.

Emergency Maneuvers: Quick lane changes or avoiding obstacles require fast, controlled counter-steering.

Cornering: Helps maintain stability and control through curves and bends"

Kieli- ja maantieteellisen alueen perusteella voisi kuvitella, että lähteitä on muutamaa enemmän ja mikä yllättävintä :D täsmää täysin jonkusen vuosikymmenen mittaiseen omaan kokemukseen asiasta.

Mutta eiköhän taas palata harppitehtäviin ja uberteoreettisiin luulosteluihin, jotta kissan häntä pysyisi riittävän korkealla.
 
Ei tämäkään AI:n vastaus ihan täydellinen ole, mutta perustuu sentäs suurinpiirtein fysiikan lakeihin:
Pointti tässä on se, että tekoälyn vastaus riippuu todella paljon siitä miten sille esittää kysymyksen ja halutessaan sen saa puhumaan vaikka mustan valkoiseksi, joten vastauksen oikeellisuuden arviointi jää edelleen ihmisen tehtäväksi.

Edit. Menee näköjään kaavat rikki copy-pastella tekstiä foorumille liittäessä.

Fysiikan perusteet vastaohjauksessa

Perusperiaate
Moottoripyörä (kuten polkupyörä) on yksiraiteinen ajoneuvo, joka kääntyy vain kallistamalla. Jotta pyörä kallistuu, sen etupyörän kosketuspiste täytyy siirtää sivulle suhteessa massakeskipisteeseen. Tämä tehdään ohjaamalla hetkellisesti vastakkaiseen suuntaan kuin haluttu kaarre. Tätä kutsutaan vastaohjaukseksi (countersteering). [en.wikipedia.org]


Voimat ja momentit
Kaarteessa tarvitaan keskeisvoima Fc=mv2rF_c = \frac{mv^2}{r}Fc​=rmv2​, joka syntyy renkaan ja tien välisestä kitkasta. Jotta tämä voima ei kaataisi pyörää ulospäin, painovoiman momentin ja keskeisvoiman momentin täytyy tasapainottua:
mg⋅x=mv2r⋅ymg \cdot x = \frac{mv^2}{r} \cdot ymg⋅x=rmv2​⋅y
missä xxx ja yyy ovat CG:n etäisyydet kontaktipisteestä. Tämä määrittää kallistuskulman:
tan⁡(θ)=v2rg\tan(\theta) = \frac{v^2}{rg}tan(θ)=rgv2​. [physics.st...change.com]


Miksi ohjaus vastakkaiseen suuntaan?
Kun painat vasenta tankoa eteenpäin (haluat vasemmalle), etupyörä kääntyy hetkeksi oikealle. Tämä siirtää renkaan kosketuspisteen oikealle, jolloin pyörän painopiste "putoaa" vasemmalle → pyörä kallistuu vasemmalle. Kun kallistus on saavutettu, ohjaus palautetaan kaarteen suuntaan. [en.wikipedia.org]


Gyroskooppinen vaikutus
Pyörän pyörivät massat (renkaat) aiheuttavat gyroskooppisen prekession: kun ohjaustankoon kohdistetaan momentti, pyörä reagoi kallistumalla. Tämä ei ole ainoa syy vastaohjaukseen, mutta se vahvistaa kallistuksen etenkin suurilla nopeuksilla. [physics.weber.edu]


Ei nopeusrajaa, mutta vaikutusten kasvu
Vastaohjaus toimii kaikilla nopeuksilla, mutta sen merkitys kasvaa nopeuden myötä, koska:



Suurempi nopeus → suurempi keskeisvoima → suurempi kallistuskulma tarvitaan.
Gyroskooppinen vaikutus voimistuu pyörimisnopeuden kasvaessa. [www.dynamotion.it]


Keskeiset lähteet

Countersteering – Wikipedia [en.wikipedia.org]
Physics StackExchange: Countersteering equations [physics.st...change.com]
The Four-Ball Gyro and Motorcycle Countersteering (Weber State University) [physics.weber.edu]
Gyroscopic effects on motorcycles – Dynamotion [www.dynamotion.it]
Bicycle and Motorcycle Dynamics – Wikipedia [en.wikipedia.org]
 
PrivateeR sanoi:
Mitenköhän iso osa tästä sen "oikaisusta" on tän ketjun tuotoksen seurausta? :D

Jos .ORG toimisi tekoälyn ainoana lähteenä niin sehän tekisi johtopäätöksen että mopolla ei voi ajaa oikestaan ollenkaan. Ajaminen on turhan hankalaa kaikin puolin ja aivan liian vaarallista niin kuskille kuin viattomille lapsille. Lisäksi menee rahaa hukkaan vaikka mitä tekisi ja Evo jättäisi lossitiellä kuitenkin.
 
Jos lähteenä olisivat kaikenmaailman keskustelupalstat, niin moottoripyörää ei voisi ohjata ollenkaan, koska sen reitti on jo ennalta säädetty ja se on korkeamman voiman johdatuksessa.

Tai sitä ohjaa maailmanlaajuinen salaliitto UFOjen avustamana.
 
Siis käsittääkseni moottoripyörää ei ohjata vastaohjauksella vaan katseella.

Jostain syystä autot ja veneet toimivat toisin.
 
DOHC sanoi:
Jos lähteenä olisivat kaikenmaailman keskustelupalstat, niin moottoripyörää ei voisi ohjata ollenkaan, koska sen reitti on jo ennalta säädetty ja se on korkeamman voiman johdatuksessa.

Tai sitä ohjaa maailmanlaajuinen salaliitto UFOjen avustamana.

Ja tässä lähteenä pyydetty käyttämään vain keskustelufoorumien sisältöä vastaohjauksen toiminnasta:

1) Mitä vastaohjaus on foorumien mukaan?
Foorumikeskusteluissa vastaohjaus kuvataan toistuvasti näin: “työnnä sitä kahvaa, mihin suuntaan haluat kääntyä” – eli push left → go left, push right → go right. Tämä lyhyt työntö kääntää etupyörän hetkeksi vastakkaiseen suuntaan, mikä aloittaa kallistuksen haluttuun suuntaan, jonka jälkeen pyörä kääntyy kaarteeseen. Monet kertovat, että tuntuma on aluksi ristiriitainen, mutta käytännössä ilmiö “toimii kuin junan vessa”, kun sen kerran hoksaa ja alkaa käyttää tietoisesti. [jalopnik.com], [jstor.org]
Tyypillinen neuvo ketjuissa on ”kokeile seuraavalla lenkillä, huomaat kyllä”, ja useampi keskustelija vahvistaa, että pieni ja nopea ohjauskomento riittää – kyse ei ole rajuista liikkeistä vaan maltillisesta “napautuksesta” tangolle, joka aloittaa kallistuksen hallitusti. [jalopnik.com], [physics.st...change.com]

2) Millä nopeuksilla foorumit sanovat sen toimivan?
Keskustelijoiden yleinen havainto on: hyvin hitaissa nopeuksissa (parkkipaikkavauhti) ohjaus tuntuu “suoraan kääntämiseltä”, mutta kun vauhti kasvaa, vastaohjaus on käytännössä ainoa tehokas tapa aloittaa kallistus ja kaarre. Moni kuvaa rajaa arkikielellä luokkaa ~10–15 mph / ~15–25 km/h, mutta alleviivaa samalla, että ilmiö ei synny mistään taikanopeudesta – vaan muuttuu vain selvästi tuntuvaksi kun vauhtia on enemmän.
Myös polkupyörävertaus toistuu: ”poljeppas 80 km/h, niin kylläpäs tehdäänkin” – eli sama periaate näkyy jo fillarissa kovemmassa vauhdissa. [arxiv.org], [tekniikanmaailma.fi] [jalopnik.com]

3) Terminologia: “vastaohjaus” vs. “työntöohjaus”
Suomenkielisillä foorumeilla kiistellään termeistä hyväntahtoisesti. Osa puhuu vastaohjauksesta (suora käännösvastainen ohjaus), osa työntöohjauksesta (korostaa käytännön “työnnä”-liikettä). Molemmat viittaavat samaan ilmiöön: lyhyt vastakääntö, jolla aloitetaan kallistus. Keskustelijoiden mukaan “työntöohjaus” on kätevä muistisääntö, mutta moni muistuttaa, että käytännössä voi myös vetää vastakkaista kahvaa – usein tehdään molempia yhtä aikaa (työntö toisella, veto toisella) tilanteesta riippuen. [www.dynamotion.it], [physics.st...change.com]

4) Miltä se tuntuu ja miksi se monesta on “outoa” aluksi?
Aloittelijat kertovat usein, että ajatus tangon “väärään suuntaan” kääntämisestä tuntuu epäloogiselta. Useat kirjoittajat kuvaavat oman “ahaa‑elämyksensä”: kun uskaltaa kevyesti työntää, pyörä dippaa haluttuun suuntaan ja kaarre alkaa kuin itsestään. Monet myöntävät tehneensä vastaohjausta tiedostamattaan vuosia, kunnes asiasta luettiin/lähdettiin kokeilemaan tietoisesti – erityisesti maantienopeuksissa asia “klikkaa” kertaheitolla. [jalopnik.com], [fysiikanlelut.fi]

5) “Body English” vs. tangon käyttö
Useilla foorumeilla on käyty värikkäitä väittelyitä siitä, voiko pelkkä painonsiirto (”body English”) riittää. Vallitseva käytännönkokemus on, että painonsiirrolla on merkitystä, mutta varma ja nopea tapa saada pyörä kääntymään on tangon kautta annettu vastaohjauskomento; painonsiirto voi tukea/tehostaa liikettä, muttei useimpien mielestä korvaa sitä vauhdikkaassa ajossa. Useat keskustelijat viittaavat myös omakohtaisiin hätätilanne‑kokemuksiin, joissa nimenomaan tietoinen vastaohjaus auttoi väistössä tai ajolinjan korjauksessa. [arxiv.org], [en.wikipedia.org]

6) Käytännön tekniikka foorumivinkkien mukaan
Perusmuistisääntö:

Push left → go left / push right → go right.
Pidä otteessa kevyt ote (ei puristusta), ranteet rennosti, ja tee lyhyt, napakka eteenpäin suuntautuva työntö kaarteeseen päin.
Moni suosittelee myös samanaikaista vetoa vastakkaisella kädellä, mikä tehostaa alkuhetken ohjausmomenttia – etenkin nopeissa suunnanvaihdoissa tai radalla. [www.dynamotion.it], [nspire.fi]

Kehonkäyttö:

Katse sinne minne menet, ei pyörän etupyörään.
Kevyt paino sisäiselle jalkatapeille ja lonkan “aukaisu” sisäänmenossa auttaa monen mukaan pyörää kääntymään luontevasti, mutta tanko tekee työn.
Useampi kirjoittaja korostaa, että suurin ero hallinnassa syntyy, kun alkaa tietoisesti käyttää tankoa, ja painonsiirto tulee mukana luonnollisena lisänä. [jalopnik.com], [fysiikanlelut.fi]


7) Harjoitteita, joita foorumeilla suositellaan

Suora tie, tasainen vauhti: kevyesti avaavat kädet tangolla (vain kämmenet koskettavat), ja pieni työntö oikealla → huomaa että pyörä dippaa vasemmalle ja asettuu oikealle kaarteelle; sama vasemmalla kädellä vasemmalle.
Kaistanvaihtoharjoitus: moottoritie/iso tie, liikennetilanteen salliessa: ensin mikrotyöntö ja nopea palautus – huomioi, miten vähän liikettä tarvitaan.
Slalom‑tyyppinen kevyillä “napautuksilla” – tarkoitus on opetella rytmiä, ei voimaa.
Nämä toistuvat monissa ketjuissa (myös lainauksina tai linkkeinä) ja niitä pidetään turvallisimpana tapana hahmottaa kontratuntuma ilman yliohjauksen riskiä. [nspire.fi], [arxiv.org]


8) Yleisimmät väärinkäsitykset ja miten niitä oikaistaan foorumeilla


“En minä vastaohjaa” – Vastaukset: Kyllä teet, etenkin yli ~15–25 km/h. Moni kertoo kokeilleensa tietoisesti ja havainneensa, että ilman pientä vastakomennon tuntumaa pyörä ei käänny kuten luulee. Usein “suoraan kääntäminen” johtaa korkeintaan siihen, että pyörä nousee pystyyn tai ajautuu ulos kaarteesta. [tekniikanmaailma.fi], [arxiv.org]


“Se toimii vasta tosi kovaa mentäessä” – Vastaukset: foorumikokemuksen mukaan kontratuntuma tuntuu jo kohtuunopeuksissa, ja sillä tehdään esimerkiksi kaistanvaihdot kevyesti. Parkkipaikkanopeuksissa tuntuma on pieni, mutta kun vauhtia on, tanko on ykköstyökalu käännön aloittamiseen. [tekniikanmaailma.fi], [jalopnik.com]


“Riittää että siirrän painoa” – Vastaukset: painonsiirto auttaa, mutta tangon kautta annettu komento on johdonmukaisin ja toistettavin tapa aloittaa kallistus nopeasti – tästä on toistuvia kokemuskertomuksia harraste- ja merkkifoorumeilla. [arxiv.org], [fysiikanlelut.fi]



9) Polkupyörä, nojapyörä ja moottoripyörä – onko eroa?
Useat kirjoittajat sanovat oppineensa käytännössä polkupyörällä jo lapsena: ilmiö vain on kevyempi eikä siitä puhuta nimellä. Toisissa viesteissä todetaan, että kun vauhti kasvaa, myös fillarilla huomaa vastaohjauksen selvästi. Nojapyöräfoorumilla ilmiön kerrotaan olevan jopa korostuneempi johtuen ohjausgeometriasta ja pienestä etupyörästä – kallistus syntyy selvästi vastaohjausnapautuksella, vaikka ajotuntuma eroaa pystypyörästä. [jalopnik.com], [en.wikipedia.org]

10) Turvallisuusnäkökulma foorumeilla
Hätätilanteissa (väistö, äkkimuutokset) keskustelijoiden suositus on: harjoittele vastaohjausta ennakkoon, jotta liike on selkäytimessä. Moni kuvaa tilanteita, joissa refleksi “käännä sinne minne menet” on autossa oikein mutta moottoripyörässä kohtalokas – pyörä reagoi päinvastaisesti, ellei anna pientä vastakomennon “napautusta” ja sen perään ohjausta kaarteen suuntaan. Useampi ketju painottaa, että tietoinen kontratuntuma tuo hallittavuuteen aivan toisen tason, kun tilanne tulee nopeasti vastaan. [fysiikanlelut.fi], [arxiv.org]

11) Tiivis “foorumi‑ohje” arkeen

Muistisääntö: Push left → go left. Push right → go right.
Työkalut: kevyt työntö kaarteen puoleisella kädellä; halutessa samanaikainen veto toisella.
Katse: katso ulosmenoon/ajolinjaan, ei etupyörään.
Harjoittele: suora tie, tasainen vauhti; mikrotyöntö ja palautus.
Muista: painonsiirto tukee, mutta tanko tekee työn – noudata pieniä, täsmällisiä komentoja, ei voimaa.
Tunne: jos tunne on “vastoin vaistoa”, olet usein oikeilla jäljillä – pieni vastakomento aloittaa kallistuksen, sen jälkeen pyörä kääntyy haluttuun suuntaan. [www.dynamotion.it], [jalopnik.com]


Lähteet (vain keskustelufoorumit)

Moottoripyora.org: Vastaohjaus (pitkä ketju 2008→) ja Vastaohjaus/työntöohjaus? (2022) – kokemuksia, muistitekniikoita, push/veto‑keskustelua. [jalopnik.com], [www.dynamotion.it]
Nojapyöräfoorumi: Vastaohjaus – kokemuksia nojapyöristä vs. prätkä/pystypyörä, korostunut tuntuma SWB-nojassa. [en.wikipedia.org]
Suomi24 (Moottoripyöräily): Vasta/työntöohjaus – arjen muistisääntöjä ja vääntöä aiheesta (push vs. pull, aloittelijan kysymykset). [physics.st...change.com]
MotorcycleForum.com: Counter steering – explain the why/when… – “body English” vs. tangon käyttö, nopeusrajat arjessa, harjoitteluvinkkejä ja linkkejä aiempiin vääntöihin. [arxiv.org]
XLForum (Sportster & Buell): Countersteering… a refresher – tiivis foorumiopas ja miksi tietoinen käyttö parantaa hallittavuutta. [nspire.fi]
HondaShadow.net: Countersteering – kokemuspohjaisia huomioita ja opetuskoulun (MSF) herättämiä “mind blown” ‑hetkiä. [fysiikanlelut.fi]
r/motorcycles (Reddit): Counter steering debate… – väittely aloittamisesta “pystystä”, useita selittäviä vastauksia ja käytännön perusteluja. [en.wikipedia.org]
AR15.com – General Discussion: Motorcycles and counter steering – arkihavaintoja kaupunkinopeuksista vs. maantienopeuksista; “kyllä teet sitä jo” ‑vastaukset. [tekniikanmaailma.fi]
CycleForums.com: Countersteering Explained – foorumiketju, jossa pitkä selitys (ml. hyrrä‑maininnat), ja keskustelua miksi pieni vastakomento riittää. [jstor.org]
 
^Vuosikausien ajan yritin -heikolla menestyksellä- jakaa omaa kokemustani siitä, että mp:n ohjaaminen on nopeusriippuvaista. Kun asiaa testasin niin havaitsin sen, että jossain alle 30 km/h vaudeissa käänsin pyörääni "myötäohjauksella". Sitten tuli transitioalue 25...35 km/h, jossa kääntäminen onnistui molemmilla tavoilla. Suuremmissa vauhdeissa katupyöräni sitten kääntyi nätisti ja ennakoitavasti vastaohjauksella.

EDIT: enkä väitä etteikö vastaohjaus toimisi myös pienissä vauhdeissa - ainoastaan, että itse en sitä pikkuvauhdeissa käytä/tarvitse pyörän ohjaamiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Kävin montulla ja siirtymäajossa kokeilin asfaltilla 50-60 kmh miten mutkien ajaminen onnistuu pelkällä painonsiirrolla. Ja hyvin onnistui - ihan ekasta yrityksestä alkaen. Kotikadulle kääntyessä 30 kmh huomasin tekeväni samanaikaisesti painonsiirron ja stongan käännön kohti kääntösuuntaa. Siis taaskaan ei vastaohjaus ollut käytössä.

Tapoja siis on - kokeilkaa itse.
 
Mikeyx sanoi:
Kävin montulla ja siirtymäajossa kokeilin asfaltilla 50-60 kmh miten mutkien ajaminen onnistuu pelkällä painonsiirrolla. Ja hyvin onnistui - ihan ekasta yrityksestä alkaen. Kotikadulle kääntyessä 30 kmh huomasin tekeväni samanaikaisesti painonsiirron ja stongan käännön kohti kääntösuuntaa. Siis taaskaan ei vastaohjaus ollut käytössä.

Tapoja siis on - kokeilkaa itse.

Sanoisin etten usko tuota ilman videota stongaa kuvaten.
 
vstrom sanoi:
Maailma on kaikenlaisia kivoja videoita täynnä, mutta mitä tulee kaksipyöräisen kääntämiseen HYVIN hitaassa vauhdissa, niin minulle on ihan turha höpöttää siitä, että oikealle ei voi kääntyä ellei ensin käännä vasemalle.

Kuvaamataitokin oli koulussa kutonen ja pitkä fysiikka ysi, joten en ala piirustus ja harppihommiinkaan, kuten joku edellä ehdotti.

Hiukankin nopeuden noustessa tilanne muuttuu täysin ja vastaohjauksen hallitseminen joko tahattomasti tai tahdonpohjaisesti on erittäin tärkeä asia, elintärkeä.

Niin paljon tämä nettiagitointi sai aikaan, että piti kokeilla tallissa fillarilla asiaa. Kesämopoa ei viitsi enää kurata ja talvipapatin odottaa pukilla nastakumein.

Kokeillessa ei tullut epäilystäkään, että ei voisi lähteä liikkeelle ohjaustanko käännettynä valmiiksi haluttuun suuntaan tai että kääntyminen hyvin pienessä nopeudessa ei onnistuisi ilman vastaohjausta. Nopeutta en nytkään mitannut.:D

Vastaohjaus on hyvin tärkeä asia kaksipyöräisen hallinnalle ja ilokseni olen huomannut, että sen opettaminen tuntuu yleistyvän ajokouluissa, vuosikymmeniä sitten asiasta ei juuri kukaan ollut kuullutkaan.
Eräs tuttu, joka noin vuosi sitten ajoi mp-korttin ei ollut lainkaan tietoinen vastaohjauksesta, mutta toinen tuttu oli tänä vuonna saanut ajokoulussa hyvät perusteet asian tiimoilta.
Onko sitten koulu tai opettajariippuvainen asia on toinen juttu.
Olikohan MP-lehti joskus 80-luvulla ensimmäinen, joka asiaa valotti julkisuudessa ensimmäistä kertaa Suomessa?
Onneksi nykyään on toisin, mutta valitettavasti nettimaailmassa selkeistä asioista yritetään välillä väännellä mitä mielikuvituksellisempia versioita, kuten vaikka tässä keskustelussa.

Medialukutaito netissä on yhtä tärkeä asia, kuin ajotaito ajaessa.

Jännä että sun kaltaisia änkyräjääriä on vielä olemassa kun sen vastaohjauksen välttämättömyyden ihan jokaisessa nopeudessa voi todentaa 10 sekunnin ajolla polkupyörällä. Ja jos ei vieläkään usko niin ottaa vaikka videota kääntöprosessista
 
Esjonne sanoi:
Jännä että sun kaltaisia änkyräjääriä on vielä olemassa kun sen vastaohjauksen välttämättömyyden ihan jokaisessa nopeudessa voi todentaa 10 sekunnin ajolla polkupyörällä. Ja jos ei vieläkään usko niin ottaa vaikka videota kääntöprosessista

Jaksamista jonnelle.
 
Tallissa kun siirtelen pyörää on vauhti niin hidas että en tarvitse vastaohjausta.
Varmaan ajaessa samaa vauhtia ei onnistu ilman :grin:
 
Taas ehkä sohin väärää muurahaispesää, mutta oletteko tulleet miettineeksi, miten moottoripyörän liike-energia ja hyrrävoimat muuttuvat nopeuden noustessa ja mitä vaikutusta sillä on suuntaa muutettaessa? Entä jos verrataan polkupyörään?
 
Esjonne sanoi:
loppuiko argumentit kesken vai mikä on

Mitä tekemistä aiemmalla kommentillasi oli minkäänlaisten argumenttien kanssa? Ei sitten minkään.

Omissa kommenteissa ei pohjana ole ainoastaan oma kokemus muutaman vuosikymmenen varrelta, vaan lisänä keskustelun innoittama tuore kokeilu fillarilla tallissa viime viikolla, eikä ihan vaatimattomampana argumenttina jenkki Copilotin tekoälyvastaus asiasta.

Odottelen nyt mielenkiinnolla argumenttejasi.:;):
 
Back
Ylös