Suomen nopein 2010?

[slip]

Mutta silti hyviä käytännön ehdotuksia otetaan nöyrällä ilolla vastaa ympäri vuorokauden.  

Pidä Kawasaki

 

[Nitrous]

Kun noita laskumiehiä nyt tuntuu riittävän, voisi ihan malliksi sitten laskeskella jotain relevanttia esille......

Vakio bussin Cd=0,56 ja otsapinta-ala A=0.558m^2
12R kawalla vastaavasti Cd=0,6 ja A=0,556m^2 Lähde

Ilmanvastus F=0,5*roo*Cd*A*v^2
missä roo=1,22kg/m^3 eli ilman tiheys (noin) ja v nopeus metreinä sekunnissa. Siitä vaikka sitten exelillä tekemään taulukkoja ja käppyröitä erilaisilla parametreillä.

Cd:n voinee olettaa olevan nopeudesta riippumaton tässä tapauksessa.

 

[vetomies]

Kun noita laskumiehiä nyt tuntuu riittävän, voisi ihan malliksi sitten laskeskella jotain relevanttia esille......

Vakio bussin Cd=0,56 ja otsapinta-ala A=0.558m^2
12R kawalla vastaavasti Cd=0,6 ja A=0,556m^2 Lähde

Ilmanvastus F=0,5*roo*Cd*A*v^2
missä roo=1,22kg/m^3 eli ilman tiheys (noin) ja v nopeus metreinä sekunnissa. Siitä vaikka sitten exelillä tekemään taulukkoja ja käppyröitä erilaisilla parametreillä.

Cd:n voinee olettaa olevan nopeudesta riippumaton tässä tapauksessa.

Tuosta kuvastahan sen näkee suoraan, että tehontarve alkaa olla melko rajaton 350 km/h jälkeen (kuvassa pelkän ilmanvastuksen viemä teho):

 

[Nitrous]

Kääntyy ehkä vähän liioitellun jyrkäksi noiden käppyröiden kulmakerroin. Teoriassa nopeuden nosto 300->400km/h vaatii n. 2,35 kertaisen tehon ilmanvastuksen voittamiseksi, joten ihan äärettömään ei vielä päästä.

 

[2jorma2]

Nonni, nyt rupes tulee oikein asiaakin. Eikä vain yleviä fraaseja havumetsän tuoksuisista kilpailuvieteistä.

Löytyiskö jostain zetorin Cd ? Paljonko A pienenee jos koko pyörää pudottaa 40mm. Edes jokin arvio.

 

[slip]

ZZR1400 cv 0,563 ja pinta-ala 0,578m2. Pinta-ala tippuu 0,572m2 jos tiputetaan 40mm. Peilit ku poistaa lisäksi niin 0,556m2.

Toi madaltaminen tiputtaa yllättävän vähän kokonaispinta-alaa koska siinähän ei oikeesaan muuta piiloon mene kun eturenkaan+lokarin taakse jäävä osa. Saa korjata jos oon katsellut väärin.

Teoriassa nopeuden nosto 300->400km/h vaatii n. 2,35 kertaisen tehon ilmanvastuksen voittamiseksi, joten ihan äärettömään ei vielä päästä.

Mä saan tuohon arvoksi koko ajan vaan 1,77 kertaiseksi.

 

[Nitrous]

ZZR1400 cv 0,563 ja pinta-ala 0,578m2. Pinta-ala tippuu 0,572m2 jos tiputetaan 40mm. Peilit ku poistaa lisäksi niin 0,556m2.

Toi madaltaminen tiputtaa yllättävän vähän kokonaispinta-alaa koska siinähän ei oikeesaan muuta piiloon mene kun eturenkaan+lokarin taakse jäävä osa. Saa korjata jos oon katsellut väärin.

Teoriassa nopeuden nosto 300->400km/h vaatii n. 2,35 kertaisen tehon ilmanvastuksen voittamiseksi, joten ihan äärettömään ei vielä päästä.

Mä saan tuohon arvoksi koko ajan vaan 1,77 kertaiseksi.

Vastusvoima (nopeuden neliössä) kasvaa 1,77 kertaiseksi, mutta vaadittava teho (nopeuden kuutiossa) 2,35 kertaiseksi.

 

[slip]

True muuten, nappasin epähuomiossa verrokiksi tuon ilmanvastuksen ylittävän Nyyttoni arvon josta puuttuu vielä kolmas v kyydistä  

 

[Tylyttäjä]

ZZR1400 cv 0,563 ja pinta-ala 0,578m2. Pinta-ala tippuu 0,572m2 jos tiputetaan 40mm. Peilit ku poistaa lisäksi niin 0,556m2.

Toi madaltaminen tiputtaa yllättävän vähän kokonaispinta-alaa koska siinähän ei oikeesaan muuta piiloon mene kun eturenkaan+lokarin taakse jäävä osa. Saa korjata jos oon katsellut väärin.

Teoriassa nopeuden nosto 300->400km/h vaatii n. 2,35 kertaisen tehon ilmanvastuksen voittamiseksi, joten ihan äärettömään ei vielä päästä.

Mä saan tuohon arvoksi koko ajan vaan 1,77 kertaiseksi.

Juuri noin. Tosin ilmeisesti muotokerroin yleensä paranee madalluksen yhteydessä samalla hieman, koska esim. etukatteen ja etulokarin yläreunan väli saadaan pienemmäksi jne.. Tuokin varmasti tapauskohtaista.

Tuosta esimerkistä näkee jo hyvin sen, että miten vaikeaa on parantaa ilmanvastusta niin radikaalisti, että sillä kompensoitaisiin esim. 50hp tehoero mailin matkalla. Vaan sitä ei jotkut ymmärrä.

 

[Tylyttäjä]

Kun noita laskumiehiä nyt tuntuu riittävän, voisi ihan malliksi sitten laskeskella jotain relevanttia esille......

Vakio bussin Cd=0,56 ja otsapinta-ala A=0.558m^2
12R kawalla vastaavasti Cd=0,6 ja A=0,556m^2 Lähde

Ilmanvastus F=0,5*roo*Cd*A*v^2
missä roo=1,22kg/m^3 eli ilman tiheys (noin) ja v nopeus metreinä sekunnissa. Siitä vaikka sitten exelillä tekemään taulukkoja ja käppyröitä erilaisilla parametreillä.

Cd:n voinee olettaa olevan nopeudesta riippumaton tässä tapauksessa.

Tuosta kuvastahan sen näkee suoraan, että tehontarve alkaa olla melko rajaton 350 km/h jälkeen (kuvassa pelkän ilmanvastuksen viemä teho):

Tähän liittyvät kaavat ovat sen verran yksinkertaisia, että en tiedä kannattaako välttämättä linkata lehdestä jotain "sinnepäin" piirrettyä käppyrää kun yhdellä kaavalla saa vaikka excelissä piirrettyä eksaktin kuvaajan. Kuten tässä 500km/h asti menevässä kuvaajassa (laskettu about keskiverrolla vakion sporttipyörän aerodynamiikalla):

Oma pyörä meni vuonna 2008 maililla vajaa 200hp takarengasteholla 322km/h (eli 200mph), eli osuu myös tuohon kuvaajaan melko kivasti. Toki menisi hiukan lujempaakin pidemmällä matkalla ja välityksellä (nyt meni rajoittajaan).

Tuo yllä linkattu lehteen printattu kuvaaja on melkoisesti päin seiniä. Paskat se tehontarve mihinkään äärettömiin nouse vielä edes 500km/h vauhdeissa, eikä sen ylikään. Jos näin olisi, niin ihmettelisin entistä enemmän esim. äänennopeuden ylittäviä lentokoneita

Luulisin, että kaikki nopeusajoja harrastaneet (ja monet muutkin) tuon tietävät, eli miten tehontarve menee suhteessa nopeuteen, siitä ei ole kyse. Jotkut kuitenkin esittävät asian tyyliin "etteks te tajuu miten paljon ilmanvastus kasvaa kovissa vauhdeissa". Toki sen varmasti tajuaa suurin osa. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että esim. Busan kokoisen pyörän aerodynamiikkaa ei saa muutettua niin rajusti, että esim. 300hp takarengastehoilla hätyyteltäisiin edes tämän maan mailin kärkituloksia. Toki sitten kun kilpailu on niistä viimeisistä km/h:sta, niin tuohonkin puoleen pitää panostaa rajusti, jos kaikilla alkaa olemaan samat tehot. Mutta eräskin tietäjä esitti asian näin, joka pisti silmään:

Eikö missään "projektissa" ole ihan TOSISSAAN lähdetty
panostamaan "pyörät maassa lentämiseen"

??

Etenkin, kun kaikki merkit viittaavat siihen että ilman tätä
ollaan tilanteessa jossa "tie(peli) nousee pystyyn, seinä(ilmanvastus) tulee vastaan ja pito loppuu.

Ei näissä tässä maassa ajetuissa vauhdeissa (ennätys ilmeisesti tällä hetkellä 375km/h) olla vielä lähellekään rajoilla tuon suhteen, vaikka niin annat ymmärtää. Sinulle tuli varmaan yllätyksenä, että about vakiolla aerodynamiikalla on ylitetty 400km/h kirkkaasti?

Eli mukamas tiedetään, vaikka ei tiedetäkään. Kaverit luulee olevansa ilmeisesti tosi edistyksellisiä ja ovelia, kun tietävät että ilmanvastus nousee nopeuden kuutiossa. Juu, niin nousee, sen tietää moni muukin. Mutta moni muu myös tietää sen, että aerodynamiikan radikaali parantaminen (niin että pärjättäisiin mailin matkalla vaikkapa selvästi muita pienemmällä teholla) on käytännössä melko mahdoton temppu. Eikä sitä tietyn kokoista pyörää edelleenkään voi näkymättömiin häivyttää, eli parannukset on otettava lähestulkoon pelkästään muotokertoimesta (Cd). Sitäkään ei kannata ihan summanmutikassa lähteä ihan itse "parantelemaan", saattaa tulla jopa takapakkia. Toki joka jätkällä (ainakin tietäjillä) on osaamista ja resurssit muokata aerodynamiikkaa vaikkapa ihan korvakuulolla  

 

[vetomies]

Tähän liittyvät kaavat ovat sen verran yksinkertaisia, että en tiedä kannattaako välttämättä linkata lehdestä jotain "sinnepäin" piirrettyä käppyrää kun yhdellä kaavalla saa vaikka excelissä piirrettyä eksaktin kuvaajan. Kuten tässä 500km/h asti menevässä kuvaajassa (laskettu about keskiverrolla vakion sporttipyörän aerodynamiikalla):

Tosin ilman kuvaajaakin pystyy päättelemään, että vastusvoimat ylittävät 3000N jossain 400 km/h tienoilla. Tämän vastusvoiman voittamiseksi tarvitaan 3000N voima renkaasta asfalttiin.
Voiman kasvattamiseksi pyörän painoa suuremmaksi ei auta enää mikään tehonlisäys, vaan on joko pienennettävä vastusta (tehty käytännössä kaikissa +400 km/h laitteissa) tai asennettava siipi.

 

[Tylyttäjä]

Tähän liittyvät kaavat ovat sen verran yksinkertaisia, että en tiedä kannattaako välttämättä linkata lehdestä jotain "sinnepäin" piirrettyä käppyrää kun yhdellä kaavalla saa vaikka excelissä piirrettyä eksaktin kuvaajan. Kuten tässä 500km/h asti menevässä kuvaajassa (laskettu about keskiverrolla vakion sporttipyörän aerodynamiikalla):

Tosin ilman kuvaajaakin pystyy päättelemään, että vastusvoimat ylittävät 3000N jossain 400 km/h tienoilla. Tämän vastusvoiman voittamiseksi tarvitaan 3000N voima renkaasta asfalttiin.
Voiman kasvattamiseksi pyörän painoa suuremmaksi ei auta enää mikään tehonlisäys, vaan on joko pienennettävä vastusta (tehty käytännössä kaikissa +400 km/h laitteissa) tai asennettava siipi.

Tuolla on menty 420km/h:

Lähde: http://www.motorcycle.com/manufacturer/suzuki/one-fast-busa-16429.html

Missä siipi ja huimasti muokattu aerodynamiikka?

Entäs tässä:

Eipä näytä tuokaan huimasti muokatulta eikä näy siipeä, vaikka n. 420km/h ajettu mailille.

 

[Nitrous]

^Alkaa pikkuhiljaa kuulostamaan samalta tämä keskustelu mitä jokunen vuosi sitten täällä käytiin. Silloin tosin oli teemana, että yli 320km/h pyörällä on mahdotonta, koska pito ei riitä.

 

[vetomies]

Eipä näytä tuokaan huimasti muokatulta eikä näy siipeä, vaikka n. 420km/h ajettu mailille.

On noihin pientä säätöä tehty, peilit + alusta ja todennököisesti muutakin. Tarkkaa nopeutta ei tietysti voi kertoa ennenkuin pyörän kaikki speksit ovat tiedossa, mutta kai sentään myönnät, että vastusvoima kasvaa kitkavoimaa suuremmaksi noilla tienoilla (siis ilmanvastus ja muut ajovastukset yhteensä)?

 

[Nitrous]

Eipä näytä tuokaan huimasti muokatulta eikä näy siipeä, vaikka n. 420km/h ajettu mailille.

On noihin pientä säätöä tehty, peilit + alusta ja todennököisesti muutakin. Tarkkaa nopeutta ei tietysti voi kertoa ennenkuin pyörän kaikki speksit ovat tiedossa, mutta kai sentään myönnät, että vastusvoima kasvaa kitkavoimaa suuremmaksi noilla tienoilla (siis ilmanvastus ja muut ajovastukset yhteensä)?

Huomioitko laskelmissasi, että hetkellinen pitokeroin renkaan ja tien välillä voi olla luokkaa 1,4-1,5? Tuo arvo on ulkomuistista, joten pientä virhettä suuntaaan tai toiseen voi olla.

 

[vetomies]

Eipä näytä tuokaan huimasti muokatulta eikä näy siipeä, vaikka n. 420km/h ajettu mailille.

On noihin pientä säätöä tehty, peilit + alusta ja todennököisesti muutakin. Tarkkaa nopeutta ei tietysti voi kertoa ennenkuin pyörän kaikki speksit ovat tiedossa, mutta kai sentään myönnät, että vastusvoima kasvaa kitkavoimaa suuremmaksi noilla tienoilla (siis ilmanvastus ja muut ajovastukset yhteensä)?

Huomioitko laskelmissasi, että hetkellinen pitokeroin renkaan ja tien välillä voi olla luokkaa 1,4-1,5? Tuo arvo on ulkomuistista, joten pientä virhettä suuntaaan tai toiseen voi olla.

Täysin riippumatta siitä, raja tulee aina vastaan. Busalla ilmeisesti melkein viimeisenä, kun on painava, hyvällä aerodynamiikalla varustettu laite.

Tuosta taulukosta muuten näkyy, miten maailman tehottomimman pyörän, Royal Enfieldin suorituskyky paranee streamline-katteella. Kate painaa yli 20 kg ja siitä huolimatta kiihtyvyys kävelynopeudesta ylöspäin paranee:

Koko mooseksenaikainen tarina on luettavissa osoitteessa:

Tony Foale

 

[Tylyttäjä]

Eipä näytä tuokaan huimasti muokatulta eikä näy siipeä, vaikka n. 420km/h ajettu mailille.

On noihin pientä säätöä tehty, peilit + alusta ja todennököisesti muutakin. Tarkkaa nopeutta ei tietysti voi kertoa ennenkuin pyörän kaikki speksit ovat tiedossa, mutta kai sentään myönnät, että vastusvoima kasvaa kitkavoimaa suuremmaksi noilla tienoilla (siis ilmanvastus ja muut ajovastukset yhteensä)?

Kannattaisi ymmärtää, että et voi laskea tuota yksinkertaistetulla "yläastefysiikalla", kuten nyt teet. Sinun pitää pystyä ensin mallintamaan mm. renkaan ja pinnan välinen kitkakerroin (ei ihan simppeliä), tietää paljonko vakio aerodynamiikka tuottaa alaspäin painavaa voimaa, painonsiirron vaikutus yms..

Mutta näyttääpä tuo pito riittävän Maxtonin paskalla betoniradallakin kirkkaasti yli 400km/h vauhteihin, lähes vakiolla aerodynamiikalla.

Millä muuten selität esim. sen, että kiihdytysautolla/prätkällä saadaan yli 2g kiihtyvyyksiä varttimailin alussa, ilman liimaakin? Sinun fysiikallasi se ei ole mahdollista, koska eihän siinä alussa ole edes siivistä apua kun vauhti on lähes 0. Vinkkinä voi antaa, että renkaan ja pinnan välinen kitkakerroin menee komeasti yli yhden kun pehmeätä kumia painetaan huokoiseen alustaan (esim. asfaltti tai betoni). Ihme juttu että myös siivettömällä mikroautollamme saavutamme n. 2g sivuttaiskiihtyvyyden mutkissa

Tuossa on asiaa jo puitukin, jos haluat valmiiksi pureskeltuna: http://www.tiede.fi/keskust....ew=next
Tälläkin forumilla asia on ollut usein esillä.

 

[vetomies]

Eipä näytä tuokaan huimasti muokatulta eikä näy siipeä, vaikka n. 420km/h ajettu mailille.

On noihin pientä säätöä tehty, peilit + alusta ja todennököisesti muutakin. Tarkkaa nopeutta ei tietysti voi kertoa ennenkuin pyörän kaikki speksit ovat tiedossa, mutta kai sentään myönnät, että vastusvoima kasvaa kitkavoimaa suuremmaksi noilla tienoilla (siis ilmanvastus ja muut ajovastukset yhteensä)?

Kannattaisi ymmärtää, että et voi laskea tuota yksinkertaistetulla "yläastefysiikalla", kuten nyt teet. Sinun pitää pystyä ensin mallintamaan renkaan ja pinnan välinen kitkakerroin (ei ihan simppeliä) ja tietää paljonko vakio aerodynamiikka tuottaa alaspäin painavaa voimaa, painonsiirto kovissa vauhdeissa yms..

Mutta näyttääpä tuo pito riittävän Maxtonin paskalla betoniradallakin kirkkaasti yli 400km/h vauhteihin, lähes vakiolla aerodynamiikalla.

Millä muuten selität esim. sen, että kiihdytysautolla/prätkällä saadaan yli 2g kiihtyvyyksiä varttimailin alussa, ilman liimaakin? Sinun fysiikallasi se ei ole mahdollista, koska eihän siinä alussa ole edes siivistä apua kun vauhti on lähes 0. Vinkkinä voi antaa, että renkaan ja pinnan välinen kitkakerroin menee komeasti yli yhden kun pehmeätä kumia painetaan huokoiseen alustaan (esim. asfaltti tai betoni). Ihme juttu että myös siivettömällä mikroautollamme saavutamme n. 2g sivuttaiskiihtyvyyden mutkissa

Missäs sitä yläastefysiikkaa on käytetty? Sama ilmiö tapahtuu aivan riippumatta siitä, miten kitkavoiman laskee tai mittaa, ts vastusvoima kasvaa aina jossain pisteessä suurinta mahdollista renkaan tuottamaa voimaa suuremmaksi. Mitä huonompi aerodynamiikka, sitä aikaisemmin tämä tapahtuu (pl. siipiviritykset).
Lentokenttäajoissa näyttää monilla olevan normirenkaat käytössä, ts ei liimakumit, joten niillä ei käytännössä juuri yli 1.2g kiihtyvyyksiin tai hidastuvuuksiin pääse missään olosuhteissa kukaan (alkunytkäystä ei lasketa). Onko sinulla heittää joku datakäyrä, jossa tuo kiihtyvyys tai hidastuvuus ylittyy Suomessa?

PS sieltä 50-luvun manuskasta löytyi niin hyvä satapiikin kuva, että pakko laittaa näkyviin (tuo laite kulkee tavallisilla katteilla varmaan jotain 135 km/h):

 

[Tylyttäjä]

Eipä näytä tuokaan huimasti muokatulta eikä näy siipeä, vaikka n. 420km/h ajettu mailille.

On noihin pientä säätöä tehty, peilit + alusta ja todennököisesti muutakin. Tarkkaa nopeutta ei tietysti voi kertoa ennenkuin pyörän kaikki speksit ovat tiedossa, mutta kai sentään myönnät, että vastusvoima kasvaa kitkavoimaa suuremmaksi noilla tienoilla (siis ilmanvastus ja muut ajovastukset yhteensä)?

Kannattaisi ymmärtää, että et voi laskea tuota yksinkertaistetulla "yläastefysiikalla", kuten nyt teet. Sinun pitää pystyä ensin mallintamaan renkaan ja pinnan välinen kitkakerroin (ei ihan simppeliä) ja tietää paljonko vakio aerodynamiikka tuottaa alaspäin painavaa voimaa, painonsiirto kovissa vauhdeissa yms..

Mutta näyttääpä tuo pito riittävän Maxtonin paskalla betoniradallakin kirkkaasti yli 400km/h vauhteihin, lähes vakiolla aerodynamiikalla.

Millä muuten selität esim. sen, että kiihdytysautolla/prätkällä saadaan yli 2g kiihtyvyyksiä varttimailin alussa, ilman liimaakin? Sinun fysiikallasi se ei ole mahdollista, koska eihän siinä alussa ole edes siivistä apua kun vauhti on lähes 0. Vinkkinä voi antaa, että renkaan ja pinnan välinen kitkakerroin menee komeasti yli yhden kun pehmeätä kumia painetaan huokoiseen alustaan (esim. asfaltti tai betoni). Ihme juttu että myös siivettömällä mikroautollamme saavutamme n. 2g sivuttaiskiihtyvyyden mutkissa

Missäs sitä yläastefysiikkaa on käytetty? Sama ilmiö tapahtuu aivan riippumatta siitä, miten kitkavoiman laskee tai mittaa, ts vastusvoima kasvaa aina jossain pisteessä suurinta mahdollista renkaan tuottamaa voimaa suuremmaksi. Mitä huonompi aerodynamiikka, sitä aikaisemmin tämä tapahtuu (pl. siipiviritykset).
Lentokenttäajoissa näyttää monilla olevan normirenkaat käytössä, ts ei liimakumit, joten niillä ei käytännössä juuri yli 1.2g kiihtyvyyksiin tai hidastuvuuksiin pääse missään olosuhteissa kukaan (alkunytkäystä ei lasketa). Onko sinulla heittää joku datakäyrä, jossa tuo kiihtyvyys tai hidastuvuus ylittyy Suomessa?

PS sieltä 50-luvun manuskasta löytyi niin hyvä satapiikin kuva, että pakko laittaa näkyviin:

Katso edellinen viestini uudestaan. Juurikin tuo liiallinen pelkistäminen ja sen perusteella johtopäätöksien vetäminen on "yläastefysiikkaa". Hyvänä esimerkkinä se, että moni tietää yhden g:n ylittämisen kiihtyvyydessä olevan mahdotonta, koska kitkakerroin ei voi olla suurempi kuin 1..

 

[vetomies]

Katso edellinen viestini uudestaan.

Ei tuossa ole mitään epäselvää tai mystistä. Epäselvää ei ole siinäkään, ettei esimerkiksi radalla kukaan pääse juuri tuon 1.2g:n ylitse. Sivuttaiskiihtyvyyksissä voi käydä vaikka 1.4:ssä, mutta pitkittäisissä harvemmin. G-voimakäyrä on tyypillisesti tuollainen: