Suomen nopein 2010?

[jouniri]

Juuri tuolta Otaniemestä mulle ilmoitettiin, ettei sinne ole mitään asiaa meidän 210-215kg pyörällä + 70kg kuskilla ajokamoin. Ilmeisesti antoivat sitten mulle väärää tietoa? Mutta jos sulla tai jollakin bonukset pisaa sinne paremmin kuin mulla niin puhukaa ihmessä puolestani ja laitakaa viestiä privana niin syyskuussa 2011 aletaan mielellään ajamaan myös tuulitunnelissa.

Ei sinne kannatakaan ajaa; teetä vaikka 1:4 tai 1:8 pienoismalleja erilaisten katteiden vertaamiseksi, jos siellä haluat kokeilla. Periaatteessa kai koko jöötikin sinne mahtuisi (siis "hitaaseen" tunneliin) mutta tulee varmaan aika paljon häiriötä.

Helpoin keino ainakin pitkänmatkalaisille on yksinkertaisesti säätää kierrostenrajoittimella tehot alas ja kokeilla, mitä kulkee (vähän huonommin onnistuu sikaturbo/nox-laitteissa, mutta vakioissa hyvinkin helposti). Muutamalla mittauksella saa varmasti oikean ja tarkan käyrän tehontarve vs nopeus-asiassa.

Tämän hetken ilmanvastukset tiedossa kyllä (hidastuvuus testein mitattu), ja nuo pienoismalli asiat ollut kyllä mietinnässä. Lähinnä niiden toteuttajat taasen hakusessa ja toisaalta silloin ei päästä painopiste, kitka (pito) jne asioissa helposti ihan totaali tuloksiin mihin päästäisiin kun koko heelahoito saatais tunneliin.

 

[vetomies]

Tämän hetken ilmanvastukset tiedossa kyllä (hidastuvuus testein mitattu), ja nuo pienoismalli asiat ollut kyllä mietinnässä. Lähinnä niiden toteuttajat taasen hakusessa ja toisaalta silloin ei päästä painopiste, kitka (pito) jne asioissa helposti ihan totaali tuloksiin mihin päästäisiin kun koko heelahoito saatais tunneliin.

Ainahan on mahdollista kelien ja virkavallan salliessa tehdä niitä villalanka- ja savukokeita maantiellä. Kamera viereiseen pyörään, tai tangon päähän takakatteeseen. Tai voi tehdä niinkuin hullut mäkihyppääjät, eli mennä johonkin autoon kiinnitettyyn telineeseen kyyristelemään (tietysti ylikulkusiltojen ja sähköjohtojen paikat selvitetään etukäteen). Silloin ainakin mittaisi pelkkää ilmanvastusta, jos siihen haluaa keskittyä. Tämänkin toteutus tietysti vaatii hiukan syrjäisemmän valtatien, mutta kyllä sellaisia pohjoisesta löytyy.

Aerodynaamisen painopisteen ja nosteen taas saa selville seuraamalla jousien painumaa tietyllä teholla/nopeudella ja samassa tilanteessa vapaalla rullatessa.

Myös virtauslaskennan harjoitustyönä voisi homma onnistua esim juuri TKK:lla tms: otetaan kannettavalla 3d-skannerilla härvelistä kuvat niin, että kuski on ajoasennossa, kuvasta virtausmalli ja kone jauhamaan. Siis niinku tuo:

 

[jouniri]

Tämän hetken ilmanvastukset tiedossa kyllä (hidastuvuus testein mitattu), ja nuo pienoismalli asiat ollut kyllä mietinnässä. Lähinnä niiden toteuttajat taasen hakusessa ja toisaalta silloin ei päästä painopiste, kitka (pito) jne asioissa helposti ihan totaali tuloksiin mihin päästäisiin kun koko heelahoito saatais tunneliin.

Ainahan on mahdollista kelien ja virkavallan salliessa tehdä niitä villalanka- ja savukokeita maantiellä. Kamera viereiseen pyörään, tai tangon päähän takakatteeseen. Tai voi tehdä niinkuin hullut mäkihyppääjät, eli mennä johonkin autoon kiinnitettyyn telineeseen kyyristelemään (tietysti ylikulkusiltojen ja sähköjohtojen paikat selvitetään etukäteen). Silloin ainakin mittaisi pelkkää ilmanvastusta, jos siihen haluaa keskittyä. Tämänkin toteutus tietysti vaatii hiukan syrjäisemmän valtatien, mutta kyllä sellaisia pohjoisesta löytyy.

Aerodynaamisen painopisteen ja nosteen taas saa selville seuraamalla jousien painumaa tietyllä teholla/nopeudella ja samassa tilanteessa vapaalla rullatessa.

Myös virtauslaskennan harjoitustyönä voisi homma onnistua esim juuri TKK:lla tms: otetaan kannettavalla 3d-skannerilla härvelistä kuvat niin, että kuski on ajoasennossa, kuvasta virtausmalli ja kone jauhamaan. Siis niinku tuo:

OAMK:lla 3d mallinnuksella + pikamalli koneella meittille tehtykin lähinnä joitakin modattuja osia vua pitääpi selvittää mihin niiden masiina pystyykään jne. Saahan sen köyhän miehen tuulitunnelin (vesivirtausversion) tietty väkerrettyä kylpyammeestakin. Jousikuormia jne päästään toteuttaa vasta next suvena live ajona kentällä ja siihen asti keskitytäänkin tähän perinteiseen teho, laatu, kesto osioon. Haastetta siinäkin saada hupikaasupärrä kestämään täyskaasu vetoa minuutin tai pari.

 

[landspeeder]

Teoriasta käytännön vinkkeihin. Varmaan edellä esitetyt arvot ja kaavat toimivat jos asiaan perehtyy juuria myöten, mutta olisko tavan harrastajalle esittää jotain helposti koitettavia jippoja mistä saisi etua vaikka ihan vakiotehoisella pelillä. Se tavallinen olis kait peilien ym. ulos törröttävien osien irrottaminen kentällä käynnin ajaksi. Yllä olevassa kuvassa näkee kuinka peilit lisäävät otsapinta-alaa. Silti aina välillä joku ensikertalainen tuumii josko tuolla on mitään hyötyä. Ja on joku jopa tosissaan esittäny että kulkenu kovempaa peilit kiinni. Mistään ei tietty voi täysin varmaksi mennä väittämään vastaankaan. Busalla esim. olis orggis pleksi paras vs tuplakuplaan tahi muuhun touring malliin. Mut kuskin koko lienee tässäkin ratkaiseva, onko matalasta pleksistä hyötyä jos sen takaa pilkottaa leveät hartiat ja 61 kokoinen kypärä.
Pikkuvinkkejä kaivataan, kokeiltavaksi tahi jo hyväksi havaittuja.

 

[vetomies]

Yllä olevassa kuvassa näkee kuinka peilit lisäävät otsapinta-alaa. Silti aina välillä joku ensikertalainen tuumii josko tuolla on mitään hyötyä. Ja on joku jopa tosissaan esittäny että kulkenu kovempaa peilit kiinni. Mistään ei tietty voi täysin varmaksi mennä väittämään vastaankaan.

Ihan varmasti kulkee kovempaa peilit irroitettuna, mutta muutoksen suuruutta voi olla vaikea mitata yksittäisillä kokeilla. TM mittasi gen1 busan huippuja Espanjan moottoritiellä ja päätyivät muistaakseni luokkaa 3-4 km/h eroon nopeusluokassa 310 km/h.
Kahden peilin yhteenlaskettu pinta-ala voisi olla esimerkiksi 0.03 m2. Tällöin ne tuottaisivat 300 km/h vauhdissa yhteensä suuruusluokkaa 70-80 N vastusvoiman, mikä tehoksi muutettuna olisi 8 hp (pelkkä esimerkki; todelliset lukuarvot voivat vaihdella melko paljon).

Lisätään vielä selvitys siitä, miksi pyörien katteet sitten ovat niin paskoja. Taustalla on historialliset syyt: aerodynaamiset katteet kiellettiin toisen maailmansodan jälkeen ja viimeisetkin 1957. Syynä oli ainakin osittain niiden herkkyys sivutuulelle.

Nuo aiemmin nähdyt NSU:n mallit pyrkivät juuri siihen, että streamlinerkatteesta tehtäisiin lyhyempi, ratapyörään sopiva kate katkaisemalla se ns Kamm-peräiseksi (pisara on parempi katkaista äkkiä suoralla seinällä, kuin jättää perä epämääräiseksi hässäkäksi).

50-luvun jälkeen siis säännöt ovat määränneet jotakuinkin, että "wheels and rider must be visible when seen from the side". Sanamuodon voi tarkistaa jostain, jos joku jaksaa kaivaa.

Koska kuluttaja haluaa ostaa kisapyörän näköisen vehkeen ja koska kisapyöriä myös käytetään kuluttajapyörien kehitykseen, on tapa vallitseva myös maantiemalleissa.

 

[SMRacing]

Nimenomaan huippunopeus voi olla snadisti suurempi ilman peilejä, mutta maililla siitä ei havaittavaa hyötyä tule, koska pyörän huippunopeutta harvemmin siellä saavutetaan. Kiihtyvyys peilit vs ilman peilejä suurissa nopeuksissa tuskin hirveästi eroaa toisistaan käytännössä.

 

[SMRacing]

PS esimerkiksi tuollaisella 50cc mopolla menee maililla 200 km/h rikki:

Ei kai sentään maililla, eiköhän noi ajeta piiiiitkällä kiihdytyksellä suola-aavikolla

Ajetaan. Suolalla kiihdytettäessä välitysten ja säälittävän kitkatason vuoksi nopeus maililla on luokkaa 100 mph, mutta jos ajettaisiin mailia asfaltilla, niin loppunopeus olisi suuruusluokkaa 200 km/h.
Aika harvoin millään laitteella mailin loppunopeus jää useita kymmeniä km/h huippunopeudesta. Se voisi tapahtua siinä vaiheessa, kun jatkuva, tasainen kiihtyvyys olisi luokkaa 0.7-0.8g, mikä tarkoittaisi jo reilusti yli 500 km/h loppunopeuksia.
Muoks: sama tapahtuu silloin, jos laite on saatanallisen painava, ts massan kiihdyttämiseen ei riitä tehoja siten, että 0.098g tasainen kiihtyvyys saavutetaan (vaatimus 200 km/h rikkomiseksi). Prätkissä harvoin jää tämä tehopainosuhteesta kiinni.

Ei pidä paikkaansa tämä käppyrä.

Tiedoksi, että esimerkiksi Kawasaki Zx9R kulki n.125rwhp teholla 280km/h ja Suzuki Gsx-r 750 -00 124rwhp teholla saman verran. Tähän molemmissa lisättynä patopaineen tuoma tehonlisäys suurissa nopeuksissa, ei liene kuítenkaan montaa hevosvoimaa. Esimerkkinä. En usko että Hondassa niin paljon huonompi aerodynamiikka on.

Ja jos 600RR kulkee myötätuuleen reilulla 100rwhp 265km/h 1800 metrillä, niin en jaksa uskoa että 50hp tehokkaamman "isoveljen" huippunopeus olisi vain 15km/h suurempi.

04-05 1000RR oli ainakin ns. gearing limited, n.280km/h. Eli teho ei ollut rajoittava tekijä huippunopeuden suhteen.

Ja mitä ihmettä olit Jounin viestiin vastaillut, ettei tuuli vaikuta mailin loppunopeuteen. No totta helvetissä se vaikuttaa. Jos nopeutta on vaikkapa 300km/h vastatuulta suoraan edestä 5m/s, ilmanvastushan on sama kuin 315-320km/h vauhdissa tyynessä kelissä. Ja jos piirretään käppyrä ilmanvastuksesta em. tilanteessa, kulkeehan se vastatuulikäppyrä koko ajan ylempänä nollakohdasta lähtien kuin tyynenkelin käppyrä. Tämä vaikuttaa kiihtyvyyteen varmasti.

Kentälläkin saadaan helposti sen 20km/h eroa, jos ajetaan pieneen myötäiseen vrt pieneen vastaiseen.

 

[vetomies]

Ei pidä paikkaansa tämä käppyrä.

Tiedoksi, että esimerkiksi Kawasaki Zx9R kulki n.125rwhp teholla 280km/h ja Suzuki Gsx-r 750 -00 124rwhp teholla saman verran. Tähän molemmissa lisättynä patopaineen tuoma tehonlisäys suurissa nopeuksissa, ei liene kuítenkaan montaa hevosvoimaa. Esimerkkinä. En usko että Hondassa niin paljon huonompi aerodynamiikka on.

Ja jos 600RR kulkee myötätuuleen reilulla 100rwhp 265km/h 1800 metrillä, niin en jaksa uskoa että 50hp tehokkaamman "isoveljen" huippunopeus olisi vain 15km/h suurempi.

04-05 1000RR oli ainakin ns. gearing limited, n.280km/h. Eli teho ei ollut rajoittava tekijä huippunopeuden suhteen.

Ja mitä ihmettä olit Jounin viestiin vastaillut, ettei tuuli vaikuta mailin loppunopeuteen. No totta helvetissä se vaikuttaa. Jos nopeutta on vaikkapa 300km/h vastatuulta suoraan edestä 5m/s, ilmanvastushan on sama kuin 315-320km/h vauhdissa tyynessä kelissä. Ja jos piirretään käppyrä ilmanvastuksesta em. tilanteessa, kulkeehan se vastatuulikäppyrä koko ajan ylempänä nollakohdasta lähtien kuin tyynenkelin käppyrä. Tämä vaikuttaa kiihtyvyyteen varmasti.

Kentälläkin saadaan helposti sen 20km/h eroa, jos ajetaan pieneen myötäiseen vrt pieneen vastaiseen.

Yrittäkää päättää. Jos tuuli vaikuttaa varttimaililla, silloin aerodynamiikkakin vaikuttaa.

Muutokset tuulennopeudessa ovat kuitenkin mitättömiä suhteessa pyörän nopeuteen.
Eipä sillä väliä, tuo kuitti vastatuulesta oli pelkkä sarkastinen heitto herätykseksi, ja hyvin tuntui toimivan.

CBR:n huippunopeudesta: se on hyvin tarkkaan testattu aika monen sadan ihmisen toimesta aika monessa maassa ja tuo 280 on hyvä virallinen keskiarvo vakiopyörälle, jossa on peilit, vilkut ja kilvet paikoillaan. Käyrien ulkonäkö ei tosin vielä paljon muuttuisi, vaikka vakio cbr:n huippunopeudeksi laittaisi 350 km/h tai 250 km/h. Sen voi jokainen halutessaan tehdä.

 

[Tylyttäjä]

Ei pidä paikkaansa tämä käppyrä.

Tiedoksi, että esimerkiksi Kawasaki Zx9R kulki n.125rwhp teholla 280km/h ja Suzuki Gsx-r 750 -00 124rwhp teholla saman verran. Tähän molemmissa lisättynä patopaineen tuoma tehonlisäys suurissa nopeuksissa, ei liene kuítenkaan montaa hevosvoimaa. Esimerkkinä. En usko että Hondassa niin paljon huonompi aerodynamiikka on.

Ja jos 600RR kulkee myötätuuleen reilulla 100rwhp 265km/h 1800 metrillä, niin en jaksa uskoa että 50hp tehokkaamman "isoveljen" huippunopeus olisi vain 15km/h suurempi.

04-05 1000RR oli ainakin ns. gearing limited, n.280km/h. Eli teho ei ollut rajoittava tekijä huippunopeuden suhteen.

Ja mitä ihmettä olit Jounin viestiin vastaillut, ettei tuuli vaikuta mailin loppunopeuteen. No totta helvetissä se vaikuttaa. Jos nopeutta on vaikkapa 300km/h vastatuulta suoraan edestä 5m/s, ilmanvastushan on sama kuin 315-320km/h vauhdissa tyynessä kelissä. Ja jos piirretään käppyrä ilmanvastuksesta em. tilanteessa, kulkeehan se vastatuulikäppyrä koko ajan ylempänä nollakohdasta lähtien kuin tyynenkelin käppyrä. Tämä vaikuttaa kiihtyvyyteen varmasti.

Kentälläkin saadaan helposti sen 20km/h eroa, jos ajetaan pieneen myötäiseen vrt pieneen vastaiseen.

Yrittäkää päättää. Jos tuuli vaikuttaa varttimaililla, silloin aerodynamiikkakin vaikuttaa.

Muutokset tuulennopeudessa ovat kuitenkin mitättömiä suhteessa pyörän nopeuteen.
Eipä sillä väliä, tuo kuitti vastatuulesta oli pelkkä sarkastinen heitto herätykseksi, ja hyvin tuntui toimivan.

CBR:n huippunopeudesta: se on hyvin tarkkaan testattu aika monen sadan ihmisen toimesta aika monessa maassa ja tuo 280 on hyvä virallinen keskiarvo vakiopyörälle, jossa on peilit, vilkut ja kilvet paikoillaan. Käyrien ulkonäkö ei tosin vielä paljon muuttuisi, vaikka vakio cbr:n huippunopeudeksi laittaisi 350 km/h tai 250 km/h. Sen voi jokainen halutessaan tehdä.

En tiedä mistä tuo taas tulee. Kukaan ei ole väittänyt, etteikö aerodynamiikka vaikuttaisi. Tottakai se vaikuttaa. Pointti on vaan se, että niin selviä parannuksia siihen on todella vaikea tehdä, että se näkyisin selvästi tuloksessa ja että esim. 100hp pienemmällä teholla pärjäisi. Esim. jos toisella on 300hp renkaalla ja hiukan parempi aerodynamiikka, niin 400hp renkaalla antava vie silti mailin kiihdytyksen selvästi vakiollakin aerodynamiikalla. Eli aerodynamiikan parantaminen ei poista sitä tosiasiaa, että mailin matkalla ei edes tässä maassa ajeta lähellekään kärkituloksia, jos ensin se tehopuoli ei ole kunnossa.

Lisäksi mainitset usein, että jotkut väittävät teho/paino suhteen olevan tärkein tässä hommassa. Niin ei ole kukaan väittänyt. Kyllä mailin matkalla teho/aerodynamiikka -suhde ratkaisee. Ja koska aerodynamiikan selvä parantaminen on käytännössä pirun vaikea homma, koska ei ole esim. sitä tuulitunnelia käytössä, eikä otsapinta-alaa pysty hirveästi pienentämään. Sen takia moni onkin valinnut ihan oikean reitin tuloksia parantamiseen; lisätään reippaasti tehoa ja tehdään aerodynamiikalle ne pienet jutut mitä niillä resursseilla pystyy tekemään (joka vaikuttaa maililla ehkä muutaman km/h, kun taas lisäämällä esim. 100hp voidaan saada jo useampi 10km/h).

 

[vetomies]

Lisäksi mainitset usein, että jotkut väittävät teho/paino suhteen olevan tärkein tässä hommassa. Niin ei ole kukaan väittänyt. Kyllä mailin matkalla teho/aerodynamiikka -suhde ratkaisee. Ja koska aerodynamiikan selvä parantaminen on käytännössä pirun vaikea homma, koska ei ole esim. sitä tuulitunnelia käytössä, eikä otsapinta-alaa pysty hirveästi pienentämään. Sen takia moni onkin valinnut ihan oikean reitin tuloksia parantamiseen; lisätään reippaasti tehoa ja tehdään aerodynamiikalle ne pienet jutut mitä niillä resursseilla pystyy tekemään (joka vaikuttaa maililla ehkä muutaman km/h, kun taas lisäämällä esim. 100hp voidaan saada jo useampi 10km/h).

Siitä jo ollaan samaa mieltä, että jos aerodynamiikkaa parantaa huomattavasti, kärsii pyörän käytettävyys, tai ainakin ulkonäkö.
Jos pyörää ei ole tarkoituskaan käyttää radalla tai edes yleisellä tiellä, onnistuu ilmanvastuksen puolittaminen hyvin helposti. Vastuksen saaminen alle 1/10:aan alkuperäisestä onnistuu myös rajuilla muutoksilla runkogeometriaan ja ajoasentoon. Tällöin "moottoripyörä" olisi ilman katteita suurinpiirtein tuon näköinen:

 

[Tylyttäjä]

Lisäksi mainitset usein, että jotkut väittävät teho/paino suhteen olevan tärkein tässä hommassa. Niin ei ole kukaan väittänyt. Kyllä mailin matkalla teho/aerodynamiikka -suhde ratkaisee. Ja koska aerodynamiikan selvä parantaminen on käytännössä pirun vaikea homma, koska ei ole esim. sitä tuulitunnelia käytössä, eikä otsapinta-alaa pysty hirveästi pienentämään. Sen takia moni onkin valinnut ihan oikean reitin tuloksia parantamiseen; lisätään reippaasti tehoa ja tehdään aerodynamiikalle ne pienet jutut mitä niillä resursseilla pystyy tekemään (joka vaikuttaa maililla ehkä muutaman km/h, kun taas lisäämällä esim. 100hp voidaan saada jo useampi 10km/h).

Siitä jo ollaan samaa mieltä, että jos aerodynamiikkaa parantaa huomattavasti, kärsii pyörän käytettävyys, tai ainakin ulkonäkö.
Jos pyörää ei ole tarkoituskaan käyttää radalla tai edes yleisellä tiellä, onnistuu ilmanvastuksen puolittaminen hyvin helposti. Vastuksen saaminen alle 1/10:aan alkuperäisestä onnistuu myös rajuilla muutoksilla runkogeometriaan ja ajoasentoon. Tällöin "moottoripyörä" olisi ilman katteita suurinpiirtein tuon näköinen:

Tällöin täytyy edelleen muistaa se, että mailin kiihdytys ja huippunopeusajot aavikolla ovat eri asioita ja vaativat pyöriltä vähän erilaisia ominaisuuksia. Mailin matka kun on melko lyhyt kiihdyttää, eli tarvitaan _paljon_ tehoa ja se pitää saada siirrettyä tehokkaasti alustaan koko matkalla. Eli pelkällä aerodynamiikan minimoimisella ei siinä hommassa pärjää. Sitähän tässä on koitettu jatkuvasti vääntää.

 

[landspeeder]

Eli jos edellä olleessa kuvassa missä kuski makaa ja motti on persiissä ajetaan noin 250hv teholla mailia nii Jorma tulee vielä kawalla ohi että suhisee ? Jos täs menis ruuvaan kiinni jotain exoottisia härpäkkeitä ja tuolikatteita nii olishan se noloa jäädä vakio gen2 busalle vieläkin.

 

[willik]

Ah, niin taattua org laatua

 

[Tylyttäjä]

Eli jos edellä olleessa kuvassa missä kuski makaa ja motti on persiissä ajetaan noin 250hv teholla mailia nii Jorma tulee vielä kawalla ohi että suhisee ? Jos täs menis ruuvaan kiinni jotain exoottisia härpäkkeitä ja tuolikatteita nii olishan se noloa jäädä vakio gen2 busalle vieläkin.

Kyllä näin uskaltaa sanoa, että maililla Jorma painuisi horisonttiin eikä tuollainen 250hp puikula todellakaan ehdi sitä mailissa vielä kuromaan kiinni, vaikka olisi kuinka hyvä aerodynamiikka.. Eli Jorma ei siis sinällään mene ohi vaan häipyy heti viivalta horisonttiin ja mailin matkalla pysyy siellä

 

[vetomies]

Eli jos edellä olleessa kuvassa missä kuski makaa ja motti on persiissä ajetaan noin 250hv teholla mailia nii Jorma tulee vielä kawalla ohi että suhisee ? Jos täs menis ruuvaan kiinni jotain exoottisia härpäkkeitä ja tuolikatteita nii olishan se noloa jäädä vakio gen2 busalle vieläkin.

Varmasti menee tuosta kuvan laitteesta ohi, koska kysymyksessä on 50-kuutioinen mopo.
Vakio gen2 busalle pärjäämiseen pitää olla vastaava, esim 250-kuutioinen mopo, pieni kuski ja helvetisti rahaa. Silloinkin laite on sellainen, ettei sillä paljon muuta käyttöä ole. 300 km/h saavuttaminen maililla ei todellakaan vaadi vielä mitään kummoista keskikiihtyvyyttä; samanlaiseen pääsee nivelbussilla pysäkiltä lähdettäessä.
Ongelma on kiihdyttäminen kovemmissa nopeuksissa. Siihen taas vaikuttaa ainoastaan se, paljonko tehoa/kg on ajovastuksien jälkeen käytössä (siinä rajoissa kun sitä tiehen voi siirtää).

 

[BussiJussi]

Paljon tuntuu asiantuntemusta porukalla olevan...

Monellakin omakohtaisia kokemuksia kovista nopeuksista?

Pakko provota, kun suurin osa vaan jauhaa p..kaa!!

Siirtykää jo 2011 topicciin, ja rakentakaa laitteet kulkemaan!!!

 

[jouniri]

Paljon tuntuu asiantuntemusta porukalla olevan...

Monellakin omakohtaisia kokemuksia kovista nopeuksista?

Pakko provota, kun suurin osa vaan jauhaa p..kaa!!

Siirtykää jo 2011 topicciin, ja rakentakaa laitteet kulkemaan!!!

Samaa mieltä Bussijussin kanssa, eiköhän siirrytä 2011 topikkiin ja sinne vaan jokahinen kärrää nopeita laitteitaan tyrkylle ja noi tyylisuunnatkin on suht vapaat kun pelkkä nopeus kuitenkin ratkaisee sen vuoden 2011 nopeimman pärrän.

 

[Bone]

Tässä sitten viimeinen paskakikkare maisteltavaksi ihan jokaisen kokemuksen ja koulutuksen mukaan.

Seuraavat luvut eivät toki ole "notaarilta tarkistettuja", vaan artikkeleista poimittuja. Vaikuttavat kuitenkin olevan
hyvin linjassaan eri kanteilta arvioituna.

Äijähän on Warner ja paikka Maxton.

Tehoja 600+

Nakuna 255mph
"Stanukatteilla" parikin ukkoa 256-260mph
(noin hyvin sitten katupuolen "parhaat" katteet
toimii tuolla 200+mph alueella) Tämähän ei kääntäen tarkoita
sitä, että maililla aerodynamiikka ei ole ratkaisevassa roolissa.


Pohjat 272+ mph ruuvi tiukattuna "erikoiskatteilla" joita
tehty tarinan mukaan 300 tuntia. Miltä pohjalta... ei käy ilmi.

Huomiota kiinnittää myös kerätyn datan pohjalta tehty
toteamus, että noissa 255mph:n nakuvedoissa
"takapyöränopeus" olisi ollut luokkaa 308mph.

Tuskin tuossa kukaan tarvitsee kummoisia henkseleitä
juuri missään oivaltaakseen minkä edessä kaikki seisoo
kiltisti "tuulen alkaessa puhaltaa"..... ihan vaan mailillakin.
Noissakin vedoissa taitaa olla melko mielenkiintoiset
matka/nopeuskäyrät.

Toiset ei juo maitoa.... toiset taas viittaa kintaalla jollekin
muulle

.

Eihän tässä sen kummempaa.
Ainakin tuli selväksi, mikä osa-alue nopeusvedoissa on
se jossa "Juhaa kuin Juhaa sattuu leukaan."

Sommorroooooo..........

 

[SMRacing]

Patrik Furstenhoff aka Ghostrider sanoo hayabusa turbonsa kulkeneen nakuna 382km/h(keulien 346,25km/h), katettuna 439,05km/h. Eli on siinä melkoinen ero nakuna vs katettuna. Mutta hyvä osoitus että kyllä sillä huonollakin aerodynamiikalla kovaa pääsee kunhan tehoa riittää. Puhumattakaan mailin vedosta, siinä tuo nopeusero olisi paljon pienempi naku vs. katettu.

 

[JJJ]

Patrik Furstenhoff aka Ghostrider sanoo hayabusa turbonsa kulkeneen nakuna 382km/h(keulien 346,25km/h),

Ihan ot, mutta ei taida olla ajaminen vakaata nakulla noissa nopeuksissa... Saapi olla aika optimaaliset sääolosuhteet ennätystä tehdessä.