• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Soralla ajon lyhyt ABC

Onko kokemuksia ja ehdotuksia soratien renkaaksi, toivottavaa olisi että kestäisi myös pakollista pikitieajoa edes kohtuullisesti.
tkc80.jpg

Continentalin TKC80. Ei ihan "oikea" nappularengas, mutta toimii soralla toki sileämpiä allroadgummeja paremmin. Käytännössä toimii kaikilla ison boxerin ajoalustoilla hyvin; harvempi se nyt menee mielikseen upottamaan pommikonetta suonsilmään... Hiljainen esim. Karooseen verrattuna (edellisessä pyörässä oli alla Karoot ja ääni oli asfaltilla kuin olisi sirkkelillä ajellut...) ja pitoa löytyy myös asfalttimutkissa. Märällä kelillä pitää olla hieman normaalia tarkempana, mutta ei vaarallisen liukas silloinkaan.

Tusina-Advessa olleet TKC:t alla nyt n. 6000 km ja takarengas alkaa piakkoin olla vaihtokunnossa (uutuudenviehätys ja keväisen raskas kaasukäsi kulutelleet normaalia nopeammin). Etusessa pintaa lie vielä toiseen mokomaan.

Jokapaikanrenkaista Matkaenskafoorumilla
 
.....  Onko kokemuksia ja ehdotuksia soratien renkaaksi, toivottavaa olisi että kestäisi myös pakollista pikitieajoa edes kohtuullisesti.
JOVVAIN...
sport05.gif




........Naaaaaa, enneku Jyykeäänkin jutasin eestaas ja mahollisimman piiitkään aina soralla niin semmonen oli oikia matkamiähen rengas kun Metzelerin Sahara III!
buttrock.gif


Ei yllättäny savikossakaan ja parraalla etusella pääsin 34 000 km...kuluu somasti tasaseen !


sport05.gif
 
Toiset vanteet on järkiratkaisu senkin puoleen, että aluvanteilla saa olla turhan tarkkana metsäautoteillä. Huono puoli tietysti ainakin alkuperäisvanteiden ruokoton hinta.
 
ABS:ssät pois päältä hiekkateillä ja opettele jarruttamaan takapyörä lukkoon. Sillä se pysähtyy irtosorallakin ja märällä savella päinvastoin kuin ABSsillä.

Etupyörän lukkojarrutusta voi myös harjoitella varovasti. Ei sekään niin vaarallista ole.

Pekka
omg.gif
omg.gif
omg.gif
 
KarooT:tä saa kyllä ns. oikeeta kokoa, mutta nappiksien melu ja vaatimattomat ajo-ominaisuudet kestopäällysteellä vaativat todellakin käytännössä tuplavanteet, niitä on tullut edestakaisin vaihdettua, nopee homma.

Itse löysään keulaa nappiksien asennuksen yhteydessä, eli 70 kiloisella kuskilla se on löysimmässä hahlossa ( 06-mallissa niitä on viisi ).
Mun 1200 GSA:ssa Karoo T on hiljainen ja pitoa löytyy kantatessa renkaan reunoille asti.Oikeilla paineilla ( noin 2 bar)kohtuullinen ajettava sorallatiellä. Kilometrejä niillä noin 4000.

Koska nappulat ovat jo muutenkin matalammat kuin vakio Karoossa niin kuluminen asfaltilla on aika haipakkaa.
 
Ekat kilsat soratiellä ajettuani (Noutajaa pilkaten..), tuli mieleen, että miten sillä soratiellä oikein ajetaan varttitonnin painavalla pyörällä?

Onko jossain aiheesta keskusteltu tai kenelläkään muuta hyvää linkkiä?

Pari alkeellista kysymystä:
- sopivalla vaihteella vai vähän isommalla vai pienemmällä
- kurvit sladissa? miten?
- pitääkö se pyörä pitää hallitusti "leijailemassa" koko ajan, jotta mies vie pyörää eikä toisinpäin
- työntöohjauksella vai "tavallisesti"
- jalat pysyy tapeilla kurveissa, eikö? Ei motocross-tyyliin tueta toisella jalalla, eihän?
- meneekö se pyörä minne sen haluaa menevän?
smile_org.gif
Miten?
- mutka tasaisella kaasulla? Kaarteessa aina veto pyörissä?
- miten sen tien keskellä olevan irtosora(kasan) kanssa ajetaan?
- istuen vai tapeilla seisten?

Kuukauden ajeltuani alkaa valkenemaan, että kuinka paljon tässä on vielä harjoiteltavaa.. Ja pari läheltä-piti-tilanettakin välillä muistuttelee ikävästi.

(pahoittelen, jos foorumi on väärä. En löytänyt vanhemmista ketjuista aihetta)

Sopivalla vaihteella. Jos ajaa asfaltillakin semmottella pykälällä että vetoa löytyy tarvittaessa, niin ei sitä soralla tartte muuttaa. Mutta sorkulla jos tuut vaikka tiukkaan kurvaan ja iskee hartialukko ja kääntyy kaasu kiinni... Sitten kun vetoa tarvitaan, onko sitä siellä? Eli kiharammalla tulee ainakin poljettua pykylää pienempää sisään.

Kurvit sladissa tottakai. Ja mahdollisimman leveässä. Paitti sitten kun haluaa ajaa pidolla... Mopetia kannattaa kuulemma kallistaa vähän enemmän kuin kuskia, niin taipuu paremmin kurviin eikä tunnu yllättävät luistotkaan niin ikäviltä. NÄinhän se tuntuu olevan

Jos ajaa vaikka kuivaa savitietä, niin aika hyvin saa olla jenkaa ja pokkaa, jos mopon pitää "leijumassa" supermototyyliin. Upottavassa taas on kaksi tapaa ajaa: Taluttaa tai leijua. Kaikki sillä välillä on tuskanhikeä. Mutta pitää se tuskanhikikin kokea ennen kuin pääsee leijailemaan... kai.

Työntöohjauksella. Eihän se mopo muuten käänny. Jopa sladit pitää aloittaa työntöohjauksella, jos meinaa yhtään kallistaa pyörää.

Jalat tapeilla. Paitsi jos ihan oikeaan spooriin menet.

Pyörä menee minne haluat, kun pidät kädet rentona ja katseen kaukana ajolinjassa. Jos vaikka etupyörä lähtee luistoon, niin paras tapa kaataa pyörä on ruveta ohjaamaan sitä voimalla. Mopon ajogeometria pyrkii pitämään etupyörän aina kulkusuunnan mukaan oikeassa asennossa. Jos etupää puskee, löysää otetta, mopo kääntää etupyörän uuteen puskevaan kulkusuuntaan ja etupyörän luisto lakkaa. Toki tämän jälkeen pitää vielä yrittää hoitaa kotiinpäin se loppu kaarre, mutta mukavampaa se on yrittää kumipyörät alaspäin.

Kaarre tasainen veto päällä. Aiemmin keskustelussa mainittu takajarrun laahaaminen voi auttaa, jos hannaa kaasun kanssa ja meno meinaa mennä semmoiseksi tö-töö-tö-töö...päälle pois, uskallan en uskalla... Ja teinicorollasladi alkaa avaamalla kaasu apexin jälkeen ja toivomalla parasta. Oikea sladi alkaa jo kaarteeseen sisään mennessä ja siihen tarvitaan taitoa. Toki, jos kaarre on pimeä, ei kannata mennä luistossa sisään, kun ei tiedä mitä siellä on vastassa.

Tien keskellä olevan irtosoran yli kannattaa treenimielessä ajella ristiin rastiin suorilla. Siitä keskisoralta on helppo vaihtaa pitävään raiteeseen, mutta raiteesta on vaikeampi väistää irtosoran päälle. Kun opettelee tuon soran yliajoa, niin se ei pelota.

Ajolinjahan soralla on sama kuin asfaltilla. Ulkoa sisään, pisin mahdollinen näkymä varmistaen.

Niin, ja 200-kiloisia möhköjä viedään istuen, paitsi tosi pehmeässä, tai esteiden (rungot ojat) ylityksissä, jyrkissä nousuissa tai laskuissa. Onhan se seisaaltaan ajo kanssa hyvä osata, mutta mieti millaiset mahdollisuudet on tehojarrutukseen tai vaikka hirven väistöön tapeilla seisten kun kuitenkin suurin osa jengistä pitää hallintalaitteetkin säädettynä istuma-asentoon.

Renkaista ja rengaspaineista... Kuinka moni säätää rengaspaineet asfalttitien ja soratien risteyksessä? Matalat paineet syövät renkaita ja vaikeuttavat hallintaa asfaltilla. Samoin nappulat kuluvat asfaltilla hapiaan. Oikeita nappuloita ei aikuisten oikeesti tarvi kuin mudassa tai lentohiekassa ja ehkä oikein liukkaalla savitien liejupinnalla. Siihen asti pärjää vaikka katurenkailla. Jos soraa on elämästä alle 50%, niin unohtakaa aluksi ne renkaat. Jonnekin allroad tourille tms. voi sitten alkaa optimoida. Rengaskysymyksissä usein tulee vastaan se, että huonoa ajotaitoa puolustellaan sileillä renkailla.

I.  
smile_org.gif
 
Tere,

Ensinnäkin kovasti sorry, että pruukaan kirjoittaa Suzukin omistajana. Mulla on 1000 V-Strom ja muutaman opin tässä voisin antaa, jottei kellään käy samalla lailla kuin minulla.
wink.gif


Olkaa helvetin varovaisia, kun tulette pehmeältä kovalle alustalle ja sama toisin päin. Silta keskellä hiekkatietä saattaa olla semmoinen, ettei aspiriini auta, kun siihen tulee liian lujaa.

Mulle kävi näin viime sunnuntaina:
Ajelin mutkaista soratietä, sellaista tavallista kevyttä nopeutta en kuitenkaan nopeuden max. limitillä. Tiessä oli veden syömiä reikiä sekä autojen ajolinjalla paljasta hyvin pitävää hiekkaa. Sivummalla oli se karkea laakerimainen sora, joka oli niinikään autojen sinne levittämää. Kun sitä tietä sitten ajoin ja saavuin puiselle sillan kannelle, johin oli kerääntynyt autojen jarrutuksessa sitä laakerimaista soraa, juuri siihen rajapintaan, jossa silta alkaa, silloin alkoi ongelmat.

Sillan puiselle kannelle oli tehty autojen pyörien kohdille 2 X 4 -lankusta myötäsuuntaiset korokkeet (ehkä 50 cm leveät). Juuri, ennen kuin saavuin mutkaosuudelta kannelle, se kevyt kasaantunut hiekka nyppäsi eturenkaan itri tiestä ja en voinut enää valita, ajanko sillan kantta autojen pyörien väliin jäävää osuutta, vain nousenko niiden korokkeiden päälle. Liikesuuntani oli sen verran sivuttainen saavuttaessa siihen silalle, että etupyörä ei mennytkään siitä autojen pyörien väliin jäävää osuutta, vaan kampesi itsensä, kuin junan raiteille siihen korokkeen sivustaan. Se sekoitti pyörän ohjattavuuden täysin. Ei pystynyt enää ollenkaan korjaamaan kumpareen aiheuttamaa etupyörän irtoamista.

No, lopun voikin sitten arvata, kun liikesuunta ja -energia ajoi kuljettajaa ulos penkiltä. Tulin aivan suoraan hartioilleni ja niskalleni alas siihen harvakseltaan olevien sillan kannen pölkkyjen päälle ja vauhita oli siinä enää hyvin vähän. Ai -ai - sattuu... Nyt sattuu oikein kovaa... -olivat ensimmäiset mietteeni maassa maatessani. Raajat toimii, joten ylös ja pyörä pytyyn. Kotiin oli vartin ajomatka ja vein pyörän kotiin, vaikka niskaan sattui aivan helvetillisesti.

Siitä sitten pika- pikaa taksilla Jorvin sairaalaan, koska kivut oli helvetilliset. Kipupiikiä peffaan ja röntgenkuvaukseen maanantaiyöllä. Onneksi mitään ei ollut mennyt nikamistani rikki, vaan aivan järkyttävän korkuinen veren purkauma hartia-niskassa. Sattuu vieläkin tätä kirjoitettaessa niin, ettei paljoa naurata, vaikka onnettomuudesta on 5 päivää ja kuurina on kovia särkylääkkeitä.

Olkaa varovaisia, kun saavutte erilaisten tiemateriaalien rajapinalle.

sport05.gif
terv,
 
No johan sattui, hyvä kun pääsit kumminkin pelkällä kivulla ja säryllä keikauksesta. Tuntuu siltä, että jokaisella meillä joita soratie vetää puoleensa on joko edessä tai takana se pakollinen keikaus. Toistaiseksi viimeisin omalla kohdalla oli pari viikkoa sitten löysällä hiekalla metsäautotiellä, kun etupyörä vain sukelsi syvälle santaan, takapyörä suti hetken tyhjää ja vei ensin gessun poikittain tielle, kone sammui ja rupesi hiljaa kaatumaan kohti ojaa. Pyörä jäi ojan penkalle, itse sukelsin komeasti ojan pohjalle. Sitten tulikin kiire vääntää kone sammuksiin ja alkoi hikinen mopon kampeaminen pystyyn.
Analyysi tapahtumasta, olin ajanut liian isolla pykälällä ja ennen kaikkea liian hiljaa - etupyörä alkoi kaivamaan hiekkaan perunavakoa ja maan vetovoima huolehti lopusta. Soratiellä yleensä ajan pykälää pienemmällä vaihteella ja reilummilla kierroksilla - en yhtään tiedä onko tuo mitenkään oikeaoppista, niin vain olen oppinut tekemään.
 
Silta keskellä hiekkatietä saattaa olla semmoinen, ettei aspiriini auta, kun siihen tulee liian lujaa.
Ja puinen silta on märkänä yhtä liukas kuin jää - jos ei jopa liukkaampi. Harvassahan noita puusiltoja nykyään on, mutta vielä niitä syrjäteiltä löytää. Meikäläisen aloitellessa mopoharrastusta 70-luvun alkupuolella niitä oli jopa pääteillä.
Esimerkkinä Punkaharjun 2 vanhaa rautatie/maantie siltaa, joissa oli kestopuukansi. Niissä kaatui kaikki, kun ensimmäistä kertaa sateella sillalle sattui. Siis ei pienimpiäkään mahdollisuuksia pysyä pystyssä, jos liukkaudesta ei tiennyt..
 
Kait nää on asioita mitä ei kysymällä opi.Aika tekee tehtävänsä.
Aja kuin mä..helkkarin varovasti
tounge.gif
No ei se nyt ihan noin mene. Tarpeeksi vauhtia 60-70 km/h suoralla hiekkatiellä, niin hyrrävoimat ja pyörä hoitaa menon. Hieman vaan myötäilee ohjaustangolla minne mennään.

Kurveissa periaatteessa sama juttu. Riittävästi vauhtia, niin meno on paljon helpompaa. Ja kurveissa veto koko ajan päällä.

Pekka
omg.gif
omg.gif
 
Pannaanpa tähänkin ketjuun tiedote vaikka ristiinpostaus onkin rumaa.
Elikkä elo-syyskuun vaihteessa BMW endurokurssi SUOMESSA.
Siellä nähdään. Minut tunnistaa siitä pyörästä mikä on on nurin jatkuvasti
smile_org.gif
 
Kait nää on asioita mitä ei kysymällä opi.Aika tekee tehtävänsä.
Aja kuin mä..helkkarin varovasti
tounge.gif
No ei se nyt ihan noin mene. Tarpeeksi vauhtia 60-70 km/h suoralla hiekkatiellä, niin hyrrävoimat ja pyörä hoitaa menon. Hieman vaan myötäilee ohjaustangolla minne mennään.

Kurveissa periaatteessa sama juttu. Riittävästi vauhtia, niin meno on paljon helpompaa. Ja kurveissa veto koko ajan päällä.

Pekka
omg.gif
omg.gif
Lähinnä ajattelin sitä et kyllä alussa kandee ottaa aika varovasti ja tutustua homman saloihin takamuksen kautta.
Ja jos ne hyrrävoimat pitää pystyssä niin kuinkas ne sitten vetelevät lippoja kahdensadan vauhdista?
Aika vaarallinen neuvo. En nyt luottaisi aivan täysin hyrrävoimiin.
cool.gif
 
Itse olen mennyt kuluvana kesänä montulle harjoittelemaan pehmeällä hiekalla ajoa, se ei oo pitkittäiskampuralle + teleleverille eikä mulle ominaisinta aluetta.

Jos vauhtia uupuu niin pyörä vikuroi, mutta se oikenee kaasulla. Siinä mitataan kerta toisensa jälkeen meikäläisen kanttia, tietää keinot mutta aina miettii että uskaltaako. Tosin nyt on pyörässä vaihtokytkin, käytössä on myös rauhallisempi ruisku-/sytkäkartta, silloin ei ole sataa newtonia kahdessa tonnissa.

Rengaspaineet on hyvä pitää pehmeellä kakkosen pinnassa, lisää pitoa kummasti.
 
Itse olen mennyt kuluvana kesänä montulle harjoittelemaan pehmeällä hiekalla ajoa, se ei oo pitkittäiskampuralle + teleleverille eikä mulle ominaisinta aluetta.
Missä "montulla" olet käynyt treenaamassa ? GS weekendissä muiden jarruna ajellessani meinasi jo usko loppua. Harjoittelu soralla ja erityisesti pehmeällä olisi todella tarpeen, mutta missä se kävisi täällä pääkaupunkiseudulla parhaiten....?
 
Back
Ylös