Laitetaas tarinaa tänne näytille. Aina ei kaikki mene putkeen...
Sattuipa niin lomareissulla, että Frankfurtista löytyi puolivahingossa Fugelin auto- ja moottoripyöräliike. Liike ja myyjät olivat viimeisen päälle siistejä ja asiallisia.
Liikkeessä oli myynnissä vuonna 2000 käyttöönotettu Kawan VN800 Classic. Kilometrejä mittarin mukaan oli kertynyt runsaat 5.500. Pyörän ulkoinen olemus (mm. jalkatapit, sarvien kädensijat) vakuutti siihen, että pyörällä ei olla paljon ajettu. Mikäli mittarista oli jotain ruuvattu, niin ei kuitenkaan kymmeniä tuhansia kilometrejä. Pyörällä oli ollu aiemmin kaksi omistajaa ja löytyipä pyörään huoltokirjakin. Huoltokirja tuki mittarissa näkyvää kilometrilukemaa.
Aikani pyörää tarkastellessani totesin, että siinä ei ole tyyppikilpeä. No tästä ilmoitus myyjälle, joka niin ikään kiersi pyörää jonkin aikaa. Eipä hänkään kilpeä pyörästä löytänyt, kun ei siinä sitä ollut. Ei auttanut sekään, että myyjä katsoi pyörän saksalaisesta omistajan käsikirjasta. Ei sielläkään ollut mitään mainintaa tyyppikilven olemassa olosta. Tämän jälkeen myyjä näytti etuputkessa olevaa valmistenumeroa ja totesi "no problem". Pyörän valmistenumero stemmasi rekisteriotteen kanssa, joten en ymmärtänyt olla huolissani kilven puuttumisesta.
Ei muuta kuin kaupat lukkoon ja tilaamaan pyörälle kuljetusliike Seppälältä kuljetusta tänne koti-Suomeen.
Kuljetus järjestyi mallikkaasti ja hyvään hintaan. Ja pyörä tuli perille siinä kunnossa mitä se Frankfurtissakin oli ollut.
Lenkki pyörällä ja suunpielet ylöspäin. Kyllä tällä kelpaa ajella; vaihteet menevät jämptisti päälle, kytkin toimii jne. kaikki tekniikka. Ei huolen häivää...
No pyörän onnellinen omistaja käy tullin kautta hakemassa ajoluvan ja ei kun aloittamaan rekisteröintikatsastusta. Siitä se soppa sitten alkoi...
Nuorehko (kokematon) inssi tarkastaa pyörää. Etsii tyyppikilpeä sitä kuitenkaan löytämättä. Sen jälkeen hän kysyy kokeneemmalta inssiltä kilvestä. No toinen inssi vastaa osin lakoonisesti, että ei kaikissa pyörissä ole kilpeä. Ei siitä sen enempää. Katsastava inssi häipyy tietokoneen uumeniin ja viipyy siellä ilmoitetun mukaan noin 20 minuuttia. Tulee uudelleen pyörän luo ja etsii edelleen kilpeä. Eikä sitä siihen ollut tuossakaan välissä ilmestynyt...
Inssi toteaa sitten, että pyörää ei saa rekisteriin, koska jompi kumpi pitää olla; tyyppikilpi tai vaatimuksenmukaisuustodistus.
No pyörän omistaja ilmoittaa tuovansa todistuksen lähipäivinä.
Muutaman päivän päästä Dekrasta oli tullut faxilla todistus, jossa oli merkintä e4*... Paperista puuttui kuitenkin pyörän valmistenumero, eikä se siitä syystä kelvannut. No se nyt on vielä ymmärrettävää. Sen lisäksi inssi ilmoittaa, että vaikka paperissa olisi kaikki tarpeellinen tieto, niin pyörää ei rekisteriin saisi, koska ei siinä ole tyyppikilpeä...
Sattuipa niin lomareissulla, että Frankfurtista löytyi puolivahingossa Fugelin auto- ja moottoripyöräliike. Liike ja myyjät olivat viimeisen päälle siistejä ja asiallisia.
Liikkeessä oli myynnissä vuonna 2000 käyttöönotettu Kawan VN800 Classic. Kilometrejä mittarin mukaan oli kertynyt runsaat 5.500. Pyörän ulkoinen olemus (mm. jalkatapit, sarvien kädensijat) vakuutti siihen, että pyörällä ei olla paljon ajettu. Mikäli mittarista oli jotain ruuvattu, niin ei kuitenkaan kymmeniä tuhansia kilometrejä. Pyörällä oli ollu aiemmin kaksi omistajaa ja löytyipä pyörään huoltokirjakin. Huoltokirja tuki mittarissa näkyvää kilometrilukemaa.
Aikani pyörää tarkastellessani totesin, että siinä ei ole tyyppikilpeä. No tästä ilmoitus myyjälle, joka niin ikään kiersi pyörää jonkin aikaa. Eipä hänkään kilpeä pyörästä löytänyt, kun ei siinä sitä ollut. Ei auttanut sekään, että myyjä katsoi pyörän saksalaisesta omistajan käsikirjasta. Ei sielläkään ollut mitään mainintaa tyyppikilven olemassa olosta. Tämän jälkeen myyjä näytti etuputkessa olevaa valmistenumeroa ja totesi "no problem". Pyörän valmistenumero stemmasi rekisteriotteen kanssa, joten en ymmärtänyt olla huolissani kilven puuttumisesta.
Ei muuta kuin kaupat lukkoon ja tilaamaan pyörälle kuljetusliike Seppälältä kuljetusta tänne koti-Suomeen.
Kuljetus järjestyi mallikkaasti ja hyvään hintaan. Ja pyörä tuli perille siinä kunnossa mitä se Frankfurtissakin oli ollut.
Lenkki pyörällä ja suunpielet ylöspäin. Kyllä tällä kelpaa ajella; vaihteet menevät jämptisti päälle, kytkin toimii jne. kaikki tekniikka. Ei huolen häivää...
No pyörän onnellinen omistaja käy tullin kautta hakemassa ajoluvan ja ei kun aloittamaan rekisteröintikatsastusta. Siitä se soppa sitten alkoi...
Nuorehko (kokematon) inssi tarkastaa pyörää. Etsii tyyppikilpeä sitä kuitenkaan löytämättä. Sen jälkeen hän kysyy kokeneemmalta inssiltä kilvestä. No toinen inssi vastaa osin lakoonisesti, että ei kaikissa pyörissä ole kilpeä. Ei siitä sen enempää. Katsastava inssi häipyy tietokoneen uumeniin ja viipyy siellä ilmoitetun mukaan noin 20 minuuttia. Tulee uudelleen pyörän luo ja etsii edelleen kilpeä. Eikä sitä siihen ollut tuossakaan välissä ilmestynyt...
Inssi toteaa sitten, että pyörää ei saa rekisteriin, koska jompi kumpi pitää olla; tyyppikilpi tai vaatimuksenmukaisuustodistus.
No pyörän omistaja ilmoittaa tuovansa todistuksen lähipäivinä.
Muutaman päivän päästä Dekrasta oli tullut faxilla todistus, jossa oli merkintä e4*... Paperista puuttui kuitenkin pyörän valmistenumero, eikä se siitä syystä kelvannut. No se nyt on vielä ymmärrettävää. Sen lisäksi inssi ilmoittaa, että vaikka paperissa olisi kaikki tarpeellinen tieto, niin pyörää ei rekisteriin saisi, koska ei siinä ole tyyppikilpeä...
