-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Ratarengastusta ja -vinkkejä muutenkin kaivataan
- Keskustelun aloittaja Poutapäivä
- Aloituspäivä
Esim. Dunlop D211 GP Racer slicksiversio lämpiää ajamallakin ihan OK.
Mutta se onkin nopea katu / ratapäivärenkaan kuvioton versio.
Mutta sitten ihan puhtaat kisaslicksit kyllä kannattaa pöhöttää lämppäreillä ja pitää niitä paikallaan settien välillä - jo ihan kestävyyden parantamiseksi, lämmityskertoja kun tulee silloin reilusti vähemmän.
Mutta se onkin nopea katu / ratapäivärenkaan kuvioton versio.
Mutta sitten ihan puhtaat kisaslicksit kyllä kannattaa pöhöttää lämppäreillä ja pitää niitä paikallaan settien välillä - jo ihan kestävyyden parantamiseksi, lämmityskertoja kun tulee silloin reilusti vähemmän.
Niin vähän arvelinkin. Tämä kausi vielä täytyy "kärsiä" ja olla ilman noita lämppäreitä...
Foorumin vallan loistavaa hakutoimintoa viimeiset puoli tuntia kokeilleena, luovutan ja kysyn täältä jos joku muistaisi. Mistähän mahtaisi löytyä selkeät kuvat ja selitykset renkaan erilaisista kulumiskuvioista (wear pattern)? Jossain olen sellaiseen sivustoon törmännyt, mutta googlellakaan ei tähän hätään löytynyt.
Tämän videon useampaan kertaan katselin ja se selventi jo jotain, mutta tarkempia kuvia/videoita kulumisjäljistä olisi mukava nähdä.
Tämän videon useampaan kertaan katselin ja se selventi jo jotain, mutta tarkempia kuvia/videoita kulumisjäljistä olisi mukava nähdä.
Mouhjalla on nämä videot.
Nyt pyöräkin vaihtui katupyörästä ratapyörään. Nyt on saanut leikkiä/kamppailla rengaspaineiden kanssa/ sen liika kulumisen kanssa. Kantapään kautta tuli opittua minkä näköinen renkaanpinta pitää olla, jotta kuluminen olisi tasaista. En sano, että mikään mestari olisin, mutta jotain on opittu.
Paljon pitää vielä opetella ajamaan kaarteita tehokkaammin ja oppia käyttämään koko renkaan antama pito hyväksi. Nyt ongelmana on takarenkaan käyttäytyminen. Eli kaarteessa ihan kallellaan, kun yritän varovasti avata lähtee rengas herkästi luistamaan. Pitäisi vain uskaltaa tulla kovemmalla vauhdilla suoraan siihen kallistukseen, kait? Jos talven aikana saisi huollettua/ päivitettyä tuota alustaa, jotta luotto heräisi ja ajat paranisi.
Oma ajotyyli on vielä aika hukassa, koska entinen pyörä oli kilonen kyykky ja alla katurenkaat. Nyt alla kusiainen ja kisarenkaat. Enää ei voi teholla paikkailla virheitä...
Paljon pitää vielä opetella ajamaan kaarteita tehokkaammin ja oppia käyttämään koko renkaan antama pito hyväksi. Nyt ongelmana on takarenkaan käyttäytyminen. Eli kaarteessa ihan kallellaan, kun yritän varovasti avata lähtee rengas herkästi luistamaan. Pitäisi vain uskaltaa tulla kovemmalla vauhdilla suoraan siihen kallistukseen, kait? Jos talven aikana saisi huollettua/ päivitettyä tuota alustaa, jotta luotto heräisi ja ajat paranisi.
Oma ajotyyli on vielä aika hukassa, koska entinen pyörä oli kilonen kyykky ja alla katurenkaat. Nyt alla kusiainen ja kisarenkaat. Enää ei voi teholla paikkailla virheitä...
Mua ainakin kiinnostais, ett mitä kaikkee tulit (jo) väsänneeks...?
Eipä vielä sen kummemmin kuin leikitty noiden paineiden kanssa. Paljon tuli kokeiltua eri paineita renkaille ja katsottua kuinka rengas kuluu/ käyttäytyy radalla. Paljon erilailla kuluttaa rengasta esim Kemora verrattuna Motoparkiin. Tiedä sitten onko tuo asvaltti niin paljon karkeampaa vai mikä sitä kumia syö enemmän? Tiedän tiedän, että Kemoralla on etupainoitteisesti oikealle kaartuvia mutkia, mutta en tarkoita sitä.
Alustan säätöihin en ole vielä koskenut, koska en niitä osaa sen kummemmin säätää. Sen verta, että etupää toimi halutulla tavalla (herätti luottoa), mutta tuo takapään lipsuminen avauksissa vähän ketutti... Tiedä sitten onko vika vielä ajoasennossa vai takaiskarissa? No, mutta ajamalla se selviää ja kokeilemalla.
Alustan säätöihin en ole vielä koskenut, koska en niitä osaa sen kummemmin säätää. Sen verta, että etupää toimi halutulla tavalla (herätti luottoa), mutta tuo takapään lipsuminen avauksissa vähän ketutti... Tiedä sitten onko vika vielä ajoasennossa vai takaiskarissa? No, mutta ajamalla se selviää ja kokeilemalla.
Moi!
Jaaha, se on oma ratakausi siinä vaiheessa että on aika pistää kausi nippuun ja alkaa pyörän ja miehen huolto ensi kautta varten. Päällimmäisenä fiiliksenä on iso tyytyväisyys siitä, että kausi meni ilman kaatumisia ja kropan paikkaamisia. Toisena mahtava fiilis siitä, että ajaminen kehittyi kesän mittaan paljon. Mahtuipa kauteen mukaan ensimmäisen kerran jokkiskisaankin osallistuminen, joten talvella itselleni tavoitteeksi asettama yksi jokkiskisa tänä vuonna on myöskin täytetty. Postauksesta tuli tosi pitkä, mutta kipeänä on hyvää aikaa kirjoitella
.
Jos asia yhtään kiinnostaa, niin rohkaisen muitakin lähtemään viivalle. Mitä enemmän kuskeja, sen todennäköisempää että on kilpakumppaneita kaiken tasoisille, joten omalla osallistumisella saattaa olla iso merkitys jonkun muunkin ensimmäiselle kilpailukokemukselle. Itse lähdin kesäkuun Alastaron kisaan oman ennätyksen ollessa 1.33 ja ajatuksena, että kunpa olisi joku kenen kanssa ajaa kilpaa. Osallistujia oli tuolloin sen verran vähän että kaikki ajoivat suoraan A-lähdössä. Aika-ajoista aika 1.28.9 ilman vetoapuja ja sijoitus joukon puolen välin kohdilla ja itse kisasta aika 1.27.5 ja reilusti pisteille. Kyllä tuo kisatilanne vaikuttaa niin paljon omaan ajamiseen, että ilman kisailua (edes leikkimielistä) on vaikea päästä edes 1-1,5 sekunnin päähän kisassa ajetuista ajoista. Kisassa vaan keskittyminen parantuu niin paljon normaali ajosettiin verrattuna että homma toimii.
Aikatavoite tälle kesälle (1.30) tuli alitettua tuossa kisassa niin roimasti, että kesäkuun puolen välin jälkeen on tavoitteena ollut lähinnä vain nauttia ajamisesta ja saada päälle rento ja mukava ajofiilis aina kun radalle menee. Tuo tavoite on täyttynyt mukavasti, lähinnä varmaan sillä kun olen aika paljon ajellut viime aikoina ilman joka setin kellottamista, päivän aikana olen jossain kohtaa laittanut Chronon kiinni yhdelle setille niin on hieman tiennyt korreloiko ajofiilis kellon kanssa. Samalla on tullut huomattua että kuntoilua ja tietynlaista voimaharjoittelua täytyy talvella lisätä huomattavasti jos aikoo vielä kehittyä ja ajaa kisoja. Päivien alkupuolella kun kroppa on vielä täydessä iskussa, tulee yleensä parhaan tuntuista ajamista ja kellokin on ollut samaa mieltä. Loppupäivää kohden alkaa hidastuminen, eikä pyörän päällä liikkuminenkaan käy ihan niin vaivattomasti kuin aamupäivän seteillä. Roikkuminen vähenee ja tuntuu että on kropan kanssa hieman myöhässä joka kurvissa. Samoin katseen käyttö ei tunnu niin terävältä kuin aamupäivän aikana, joka varmaan kyllä isoksi osaksi aiheuttaa tuota kropan myöhästymistä. No, kuntoilua talvella niin eiköhän se ahterikin ala seuraamaan paremmin
.
Pyöränä on ollut kilvellinen -08 R1:nen johon vaihdettu kuitukatteet, teräspunosletkut ja ratastusta (-1/+1), sekä asennettu Öhlinsin ohjausiskari, muuten vakiopeli. Pieniä parin naksun säätöjä on tehty keulaan ja perään verrattuna tehdassäätöihin. Hienon ja hyvän pyörän ovat Yamahalla tehneet kun ei ole toistaiseksi juurikaan mistään oikein valittamista ollut ja luotto pyörään on ollut koko ajan erittäin hyvä. Tuo pieni väännön puutekin on omalla kohdalla kääntynyt positiiviseksi, toivottavasti ainakin hieman ehkäisee highsidereitä jos käsi joskus annostelee hieman liian nopeasti kaasua. Korkeilla kierroksilla sitten jo mennäänkin ihan ripeästi. Plussaa on myös pyörän hiljaisuus, vakioputkilla Ahvenistolla 89dB. Tosin ettei Honda, tai varsinkin Ducati-miehille ja naisille tule paha mieli, niin täytyy sanoa että hienoja pyöriä ovat kyllä nuokin tehtaat tehneet. Varsinkin tuo -08 Blade teki erittäin ison vaikutuksen upealla moottorillaan, vääntöä ja tehoa samassa paketissa, sekä hienolla ajettavuudellaan. Vakiojalkatapit sen sijaan ovat jotenkin ihmeellisessä paikassa, omaan verrattuna tuntuu että ovat kovin edessä joka vaikeutti radalla ajamista huomattavasti. Olen ajanut niin alkuperäisellä ratastuksella olevaa Bladea kuin myös -1/+2 ratastettua (korjaa Jukka jos muistan väärin niin kuin todennäköistä on) ja ero on huikea ratastetun eduksi. Toimii varmasti paremmin myös kadulla kun ei tarvi luistatella kytkintä ja radalla vastaa hienosti kaasuun ja on helposti ajettava. Miinusta sen sijaan nykäyksestä joka tulee kun siirtyy moottorijarrulta takaisin kaasulle. Ducateista en ole radalla ajanut kuin kaverin 848:a, mutta ainakin muutaman kierroksen jälkeen tuntui erittäin ajettavalta ja ketterältä pyörältä jossa mukavasti alavääntöä, hieman ohjaus oli hermostuneen oloinen, mutta saattoi toki johtua vauhdin puutteestä jota en uskaltanut alla olleiden renkaiden takia kovin paljoa nostaa. Tehonpuute jäi kyllä vaivaamaan... 1098 tai 1198 olisivat varmaan tuonkin asian osalta jo kerrassaan loistavia. Bemaria en onneksi ole päässyt kokeilemaan, pelottaa että jäisi koukkuun...
Renkaat vaihtuivat tälle kaudelle seosrenkaisiin. Alla on pyörinyt useampi setti Pirellin Diablo Supercorsa SC2:sia 190/55/17 ja SC1:siä 120/70/17 kokoina. Pitoa ja ennakoitavuutta verrattuna sporttisiin katurenkaisiin on reilusti enemmän ja aikaisemmin rauhassa olleet vakiojalkatapit ilman tuntosarvia ovat saaneet kontaktia asvalttiin useasti. Jalkatappisarjan hankinta on talvella edessä. Luonnollisesti rengaslämppärit on ollut käytössä ja kiva on ollut radalle lähteä kun tietää että renkaiden pidon puolesta voi lähteä heti ajamaan kunnolla kunhan itse saa hyvän fiiliksen päälle. Kurveissa ei ole tarvinnut miettiä pidon riittämistä vaan on voinut keskittyä ajamiseen. Pirellin Superbike slicksiä SC1 seoksella olen kokeillut takana Botniaringillä parin päivän verran enkä tykännyt ollenkaan. Paras pito hävisi jo muutaman setin aikana ja sen jälkeen luisteli vähän siellä sun täällä. Toinen päivä menikin ilman kunnolla yrittämistä kun ei ollut enää luottoa renkaaseen. En voi suositella SC1 seosta taakse jos haluaa edes pari päivää ajella, tämä toki sillä varauksella että rengas oli käytetty vaikkakin vain muutamia kierroksia ajettu kun sen ostin ja että kokemusta ei ole enempää kuin tuosta 1 renkaasta 2 päivältä. Dunlopin NTEC-matalapaineslicksejä kokeilin parin ratapäivän verran, nuokin käytettyjä. Profiileja tai seosta en muista. Renkaat tuntuivat kyllä erittäin hyviltä. Luotto löytyi todella nopeasti parin kierroksen jälkeen ja sitten uskalsi jo ajaa omaa kovaa ilman miettimistä renkaiden pidosta. Pirelleihin verrattuna pyörä tuntui elävän vielä vähemmän alla ja jotenkin stabiilimmalta varsinkin Alastaron nopeissa mutkissa. Samoin tuntuma oli jotenkin hieman kovempi ja jäykempi kun alla oli Dunlopit. Lähinnä ehkä makuasia kumman tyyppisestä ajotuntumasta tykkää.
Tiivistettynä, parhaiten tällä kaudella ajamista paransivat useille ratapäiville osallistuminen sekä varsinkin Mp-Tuen rata-ajokurssille osallistuminen, sieltä sai erinomaisia oppeja ja vinkkejä joilla ajaminen parantui paljon enemmän kuin kauden alussa uskalsi haaveillakaan. Samoin kunnon renkaisiin ja rengaslämppäreihin siirtyminen auttoi osaltaan kehittymään ja tutkimaan omia rajoja ja pyörän ominaisuuksia sekä varmasti myös ehkäisi turhia kaatoja. Ajaminen yhdistettynä siihen että saa välillä palautetta ajostaan on kyllä toiminut loistavasti, ominaisuudet tuollaisessa suht tuoreessa kyykkärissä ovat sitä luokkaa että niillä pääsee pitkälle jo ihan vakionakin. Varsinkin kun ei paremmasta tiedä
.
Ensikaudelle suunnitellut muutokset pyörään ovat jalkatappisarja, paremmin renkaiden reunoille ja vanteille ulottuvat rengaslämppärit sekä ehkä jäykempi takajousi. Jos oikein hulluksi heittäytyy, niin ehkä vielä piikkiä isompi takaratas. Muuten kunnon huolto koko pyörälle talven aikana ja läjä renkaita ja siinä se sitten olisi.
Ylläolevat ovat sitten vain omia tuntemuksia kyseisistä asioista, eivät absoluuttisia totuuksia, joten vastuu siirtyy lukijalle
. Kiitokset tästä ajokaudesta erityisesti ajopäivien järjestäjille sekä rata-ajokurssin opettajille ja nautinnollisia ajoja vielä rataileville ja toki muillekin! Laittakaa omia fiiliksiä kun siltä tuntuu, minusta on ainakin mukava lukea muiden kokemuksia ja tuntemuksia.
Toni
Jaaha, se on oma ratakausi siinä vaiheessa että on aika pistää kausi nippuun ja alkaa pyörän ja miehen huolto ensi kautta varten. Päällimmäisenä fiiliksenä on iso tyytyväisyys siitä, että kausi meni ilman kaatumisia ja kropan paikkaamisia. Toisena mahtava fiilis siitä, että ajaminen kehittyi kesän mittaan paljon. Mahtuipa kauteen mukaan ensimmäisen kerran jokkiskisaankin osallistuminen, joten talvella itselleni tavoitteeksi asettama yksi jokkiskisa tänä vuonna on myöskin täytetty. Postauksesta tuli tosi pitkä, mutta kipeänä on hyvää aikaa kirjoitella
Jos asia yhtään kiinnostaa, niin rohkaisen muitakin lähtemään viivalle. Mitä enemmän kuskeja, sen todennäköisempää että on kilpakumppaneita kaiken tasoisille, joten omalla osallistumisella saattaa olla iso merkitys jonkun muunkin ensimmäiselle kilpailukokemukselle. Itse lähdin kesäkuun Alastaron kisaan oman ennätyksen ollessa 1.33 ja ajatuksena, että kunpa olisi joku kenen kanssa ajaa kilpaa. Osallistujia oli tuolloin sen verran vähän että kaikki ajoivat suoraan A-lähdössä. Aika-ajoista aika 1.28.9 ilman vetoapuja ja sijoitus joukon puolen välin kohdilla ja itse kisasta aika 1.27.5 ja reilusti pisteille. Kyllä tuo kisatilanne vaikuttaa niin paljon omaan ajamiseen, että ilman kisailua (edes leikkimielistä) on vaikea päästä edes 1-1,5 sekunnin päähän kisassa ajetuista ajoista. Kisassa vaan keskittyminen parantuu niin paljon normaali ajosettiin verrattuna että homma toimii.
Aikatavoite tälle kesälle (1.30) tuli alitettua tuossa kisassa niin roimasti, että kesäkuun puolen välin jälkeen on tavoitteena ollut lähinnä vain nauttia ajamisesta ja saada päälle rento ja mukava ajofiilis aina kun radalle menee. Tuo tavoite on täyttynyt mukavasti, lähinnä varmaan sillä kun olen aika paljon ajellut viime aikoina ilman joka setin kellottamista, päivän aikana olen jossain kohtaa laittanut Chronon kiinni yhdelle setille niin on hieman tiennyt korreloiko ajofiilis kellon kanssa. Samalla on tullut huomattua että kuntoilua ja tietynlaista voimaharjoittelua täytyy talvella lisätä huomattavasti jos aikoo vielä kehittyä ja ajaa kisoja. Päivien alkupuolella kun kroppa on vielä täydessä iskussa, tulee yleensä parhaan tuntuista ajamista ja kellokin on ollut samaa mieltä. Loppupäivää kohden alkaa hidastuminen, eikä pyörän päällä liikkuminenkaan käy ihan niin vaivattomasti kuin aamupäivän seteillä. Roikkuminen vähenee ja tuntuu että on kropan kanssa hieman myöhässä joka kurvissa. Samoin katseen käyttö ei tunnu niin terävältä kuin aamupäivän aikana, joka varmaan kyllä isoksi osaksi aiheuttaa tuota kropan myöhästymistä. No, kuntoilua talvella niin eiköhän se ahterikin ala seuraamaan paremmin
Pyöränä on ollut kilvellinen -08 R1:nen johon vaihdettu kuitukatteet, teräspunosletkut ja ratastusta (-1/+1), sekä asennettu Öhlinsin ohjausiskari, muuten vakiopeli. Pieniä parin naksun säätöjä on tehty keulaan ja perään verrattuna tehdassäätöihin. Hienon ja hyvän pyörän ovat Yamahalla tehneet kun ei ole toistaiseksi juurikaan mistään oikein valittamista ollut ja luotto pyörään on ollut koko ajan erittäin hyvä. Tuo pieni väännön puutekin on omalla kohdalla kääntynyt positiiviseksi, toivottavasti ainakin hieman ehkäisee highsidereitä jos käsi joskus annostelee hieman liian nopeasti kaasua. Korkeilla kierroksilla sitten jo mennäänkin ihan ripeästi. Plussaa on myös pyörän hiljaisuus, vakioputkilla Ahvenistolla 89dB. Tosin ettei Honda, tai varsinkin Ducati-miehille ja naisille tule paha mieli, niin täytyy sanoa että hienoja pyöriä ovat kyllä nuokin tehtaat tehneet. Varsinkin tuo -08 Blade teki erittäin ison vaikutuksen upealla moottorillaan, vääntöä ja tehoa samassa paketissa, sekä hienolla ajettavuudellaan. Vakiojalkatapit sen sijaan ovat jotenkin ihmeellisessä paikassa, omaan verrattuna tuntuu että ovat kovin edessä joka vaikeutti radalla ajamista huomattavasti. Olen ajanut niin alkuperäisellä ratastuksella olevaa Bladea kuin myös -1/+2 ratastettua (korjaa Jukka jos muistan väärin niin kuin todennäköistä on) ja ero on huikea ratastetun eduksi. Toimii varmasti paremmin myös kadulla kun ei tarvi luistatella kytkintä ja radalla vastaa hienosti kaasuun ja on helposti ajettava. Miinusta sen sijaan nykäyksestä joka tulee kun siirtyy moottorijarrulta takaisin kaasulle. Ducateista en ole radalla ajanut kuin kaverin 848:a, mutta ainakin muutaman kierroksen jälkeen tuntui erittäin ajettavalta ja ketterältä pyörältä jossa mukavasti alavääntöä, hieman ohjaus oli hermostuneen oloinen, mutta saattoi toki johtua vauhdin puutteestä jota en uskaltanut alla olleiden renkaiden takia kovin paljoa nostaa. Tehonpuute jäi kyllä vaivaamaan... 1098 tai 1198 olisivat varmaan tuonkin asian osalta jo kerrassaan loistavia. Bemaria en onneksi ole päässyt kokeilemaan, pelottaa että jäisi koukkuun...
Renkaat vaihtuivat tälle kaudelle seosrenkaisiin. Alla on pyörinyt useampi setti Pirellin Diablo Supercorsa SC2:sia 190/55/17 ja SC1:siä 120/70/17 kokoina. Pitoa ja ennakoitavuutta verrattuna sporttisiin katurenkaisiin on reilusti enemmän ja aikaisemmin rauhassa olleet vakiojalkatapit ilman tuntosarvia ovat saaneet kontaktia asvalttiin useasti. Jalkatappisarjan hankinta on talvella edessä. Luonnollisesti rengaslämppärit on ollut käytössä ja kiva on ollut radalle lähteä kun tietää että renkaiden pidon puolesta voi lähteä heti ajamaan kunnolla kunhan itse saa hyvän fiiliksen päälle. Kurveissa ei ole tarvinnut miettiä pidon riittämistä vaan on voinut keskittyä ajamiseen. Pirellin Superbike slicksiä SC1 seoksella olen kokeillut takana Botniaringillä parin päivän verran enkä tykännyt ollenkaan. Paras pito hävisi jo muutaman setin aikana ja sen jälkeen luisteli vähän siellä sun täällä. Toinen päivä menikin ilman kunnolla yrittämistä kun ei ollut enää luottoa renkaaseen. En voi suositella SC1 seosta taakse jos haluaa edes pari päivää ajella, tämä toki sillä varauksella että rengas oli käytetty vaikkakin vain muutamia kierroksia ajettu kun sen ostin ja että kokemusta ei ole enempää kuin tuosta 1 renkaasta 2 päivältä. Dunlopin NTEC-matalapaineslicksejä kokeilin parin ratapäivän verran, nuokin käytettyjä. Profiileja tai seosta en muista. Renkaat tuntuivat kyllä erittäin hyviltä. Luotto löytyi todella nopeasti parin kierroksen jälkeen ja sitten uskalsi jo ajaa omaa kovaa ilman miettimistä renkaiden pidosta. Pirelleihin verrattuna pyörä tuntui elävän vielä vähemmän alla ja jotenkin stabiilimmalta varsinkin Alastaron nopeissa mutkissa. Samoin tuntuma oli jotenkin hieman kovempi ja jäykempi kun alla oli Dunlopit. Lähinnä ehkä makuasia kumman tyyppisestä ajotuntumasta tykkää.
Tiivistettynä, parhaiten tällä kaudella ajamista paransivat useille ratapäiville osallistuminen sekä varsinkin Mp-Tuen rata-ajokurssille osallistuminen, sieltä sai erinomaisia oppeja ja vinkkejä joilla ajaminen parantui paljon enemmän kuin kauden alussa uskalsi haaveillakaan. Samoin kunnon renkaisiin ja rengaslämppäreihin siirtyminen auttoi osaltaan kehittymään ja tutkimaan omia rajoja ja pyörän ominaisuuksia sekä varmasti myös ehkäisi turhia kaatoja. Ajaminen yhdistettynä siihen että saa välillä palautetta ajostaan on kyllä toiminut loistavasti, ominaisuudet tuollaisessa suht tuoreessa kyykkärissä ovat sitä luokkaa että niillä pääsee pitkälle jo ihan vakionakin. Varsinkin kun ei paremmasta tiedä
Ensikaudelle suunnitellut muutokset pyörään ovat jalkatappisarja, paremmin renkaiden reunoille ja vanteille ulottuvat rengaslämppärit sekä ehkä jäykempi takajousi. Jos oikein hulluksi heittäytyy, niin ehkä vielä piikkiä isompi takaratas. Muuten kunnon huolto koko pyörälle talven aikana ja läjä renkaita ja siinä se sitten olisi.
Ylläolevat ovat sitten vain omia tuntemuksia kyseisistä asioista, eivät absoluuttisia totuuksia, joten vastuu siirtyy lukijalle
Toni
Et kertonut missä lämpötilassa ajoit kyseisellä renkaalla. +25...+32c -kelissä Pirellin SC1 190/60-17 kesti Kemoralla kaksi päivää ja pintaa oli jäljellä tasaisen kauniisti kuluneena n. 70 % sivulla. Päivässä ajoin 3-4 x 20 min. Parhaat kierrosaikani treeneissä (1:13.8) ja kisassa (1:13.6) ajoin juurikin tuolla renkaalla.
Alastarolla ajelin katuversiolla (190/55-17 SC1) kolmena päivänä ja eilen tuli oma treeniennätys (1:27.4) jo jonkin verran kuluneella takasella. Ainakin minun ajoihin kyseinen rengas toimii hyvin. Eilen ehkä olisi keliin +19...+22c toiminut SC2 paremmin. Rengaspaineet lämppäreissä (+86c) 1,8 takana, edessä 2,3.
Omat ennätyksensä ajoi myös herra Harju -07:lla R1:llä samalla rengastuksella ja piti parhaana kokeilemanaan renkaana. Makuasia siis. Onpa noilla ajettu alle 1:20 aikojakin Alastarolla, mutta ei kylläkään meidän toimesta, joten varaa lienee vieläkin kovempaa ajaa ennenkuin rengasta ilkeää syyttää omasta kaartelustaan.
Välityksiin sen verran kommenttia, että tähän asti on toiminut minulla yleisvälityksenä R1:ssä (orkkis 17/45) 16/47, mutta nyt omasta mielestä alkoi vauhti olemaan sillä tasolla, että kakkonen hieman liian lyhyt, joten eilen vaihdettiin välitys sitten Vehniäisenkin suosittelemana välille välityksiin 16/46. Muutama milli tuli samalla akseliväliä pidennettyä, joten auttanee hieman Las Palmasin ja kahvilan mutkan keulimisiin eikä tarvitse pääsuoralla enää tyrkkiä vitosta silmään vaan selviää koko kierroksesta vaihteilla 2,3 ja 4.
Mutta nuo välityksetkin makuasioita. Karin mukaan samalla mopolla ajava nuorempi Penna käyttää Kemoralla vaihteita 2,3,4 ja 5 kun Kari taas vaihteita 2,3 ja 4. Toiselle sopii toinen tyyli, toiselle toinen. Katsotaan mitä kello tykkää noista omista välitysten muuttamisista. Ja noihin välityksiin vaikuttaa tietysti se onko takana 190/55 vai 190/60 vai kenties 195/65. Olen antanut itseni ymmärtää, että tuossa mainitussa järjestyksessä pidentää välityksiä. Kuinka paljon, paha mennä sanomaan.
Jukka
Mitäs välityksiä porukka käyttänyt 600cc pyörissä? Mulla tällä hetkellä menee -1 edessä ja takana +4. Näillä välityksillä saan pyörän lähtemään paremmin mutkista ulos ja vähemmän tulee virheitä, että pyörä olisi väärällä kierrosalueella. Tokihan tuossa joutuu selaamaan vaihteita 2->6, mutta minkäs teet.
Motoparkin takasuoralle joutui huudattamaan rajoittajalle hetken joten sinne noi välitykset ei oikein sovi... mittari näytti jotain n.280 km/h, kun race chronor 222 km/h. Kun taas Kemoran suoralle sain noilla välityksillä nostettua huippuja n. 10km/h. On se ku joutuu välityksien kanssa leikkimään, että pysyis suorilla jotenkin kilosten perässä!
Motoparkin takasuoralle joutui huudattamaan rajoittajalle hetken joten sinne noi välitykset ei oikein sovi... mittari näytti jotain n.280 km/h, kun race chronor 222 km/h. Kun taas Kemoran suoralle sain noilla välityksillä nostettua huippuja n. 10km/h. On se ku joutuu välityksien kanssa leikkimään, että pysyis suorilla jotenkin kilosten perässä!
sanoi:
Kävi sama mielessä kuin Jukalla. Olikohan paineet sopivat slickseissä? SC1:n slicksinä 190/60 pitää normaalisti kyllä erittäin hyvin. Mielestäni ehdottomasti paremmin kuin kuviokumit. SC2 on hieman liukkaampi, mutta kestää hyvin keliä kuin keliä. Kunhan etuseen saisi hieman jyrkempää profiilia, että pyörä kääntyisi, niin nuo olisivat täydelliset munkit. Meillä jää ilmeisesti yksi qualifier ylitse, jos joku haluaa ostaa ûberpitävän Pirellin. Kestää noin 5 kierrosta Alastarossa.
Mitä paineita käytetään tuossa 190/60 profiilissa?
Sellaiset 1.8bar kuumapaineet. Siitä voi mennä alas vielä jonkin verran, mutta pyörä ei meinaa pysyä ladulla.
Itselläni ollut lämppäreiden kanssa mitattuna (+86c) 1,85-1,95. Ajossa vauhtia sen verran huippujätkiin vähemmän, että jäähtyy hieman, joten ajossa todellinen lienee jossain 1,7-1,8 haarukassa. Useammasta eri lähteestä (luottettavahkoista sellaisista) olen kuullut käyttölämpötilassa painetavoitteen olevan 1,6-1,8. Viisaammat korjatkoot. Noilla paineilla mitä olen itse pitänyt rengas ei ole kertaakaan vielä luistanut (tai en ole sitä itse huomannut). Kisavauhdit ovat Kemora ja Botniaring 1:13.4-1:13.6 (ennätykset) ja Alastarolla 1:26.1. Motoparkissa en ole päässyt kokeilemaan, mutta uskoisin, että oman ennätykseni ali pääsen (1:34.0). Treenit yritän ajella kuviorenkailla, yksinkertaisesti siitä syystä, että ne saa myytyä eteenpäin järkevään hintaan kun taas sliksejä ei juurikaan saa kaupan. Jos persaukisuus joskus päättyy, ajelen treenitkin noilla 190/60-17 kumeilla.
Jukka
Edittiä sen verran, että tietävämpi ehti ensin ja samaan haarukkaan meni.