Ratarengastusta ja -vinkkejä muutenkin kaivataan

[killa]

No niin tänään pääsi ekaa kertaa tänä vuonna radalle, mutta asiaan. Eli pitää varmaan säädettävät cliparit hankkia kun ei mahdu/pysty vääntämään täyskaasua kunnolla kun makaa tankin päällä. Onko periaatteessa väliä minkä merkkiset hankkii ja ovatko varaosat merkkikohtaisia?

Jos jollain ylimääräiset, niin tarjoa ihmeessä. Muistaakseni suikkaan menee 50mm, pitää tarkistaa.

Pika-apu vois olla ett aukasee orginaaleja?

Tommoset tuli mulle just:
http://cgi.ebay.de/CLIP-ON....01b228a

Orginaaleja ei pysty avaamaan yhtään. Ei olisi paha hinta noilla sinun clipareilla. Vois melkein laittaa tilaukseen. Miltä ne vaikuttaa, onko laatu ok?

Jos niissä on sellainen stopparikynsi joka estää "avaamisen", sen voi huitaista vaikka Dremelillä pois. Omassa laitoksessa ongelma oli, että clipareissa oli aika radikaali kulma ja lisäksi ne olivat melko kapealla (siis liian lyhyet tangot).

Hankin sitten Teutoniasta portaattomasti säädettävät BKG:t, nuo ovat muuten oikein hyvät, mutta kevyinä värisevät orggis valurautahimmeleitä enemmän, ja lisäksi varaosatanko ei ole kovin edullinen. Noita tangon kulman osalta portaattomasti säädettäviä on sellaisiakin, joissa on vain suora tanko, joka on yleensä jotakuinkin standardimittainen eli niitä saa varaosiksi halvalla.

Säädettävä kulma ei toki ole mikään välttämättömyys, mutta äkkiseltään sanoisin, >10 astetta alkaa olla jo aika kisaisen napakka. 7 astetta on jo selvästi mukavampi.

 

[scuuba]

Esimerkkinä:
Itse veivasin pikkuninjasta juuri touring version, jonka yhteydessä laskin keulaa 23.5mm!!!!!!!!!!

OUUU MAIIIII GAAAAAAD!!!

Kyllä! Luit aivan oikein! 23.5mm!!!!

Jos lähdit edes lähes vakiogeometriasta, niin tuohon sanon minäkin, että OUUU MAIIIII GAAAAAAD!!! Vaikka insinööritieteisiin ja yrittämiseen uskonkin. Matikkaan en ota kantaa, ja voisihan tuota harukoida yksinkertaisella geometrialla, mutta muista, että pyörä on aika dynaaminen kokonaisuus, ja renkaan kosketuskohta muuttuu kallistettaessa merkittävästi.

Toivottavasti se, mitä aiemmin kokeilit on ollut luokkaa 15-20mm/teit muita muutoksia, jotka vaikuttavat geometriaan. Puhun kokemuksesta, että kahden sentin yhtäkkinen muutos pyörän geometriassa on massiivinen muutos, ja jos pyörä on aiemmin toiminut edes sinne päin, niin se tulee yliohjautumaan railakkaasti. Jos se ei ole aiemmin kääntynyt hyvin, niin se saattaa tuolla jo haukata sisämutkaan.

No joo, jätin kertomatta sen että en lähtenyt orginaalista liikkeelle, ja myöskään perä ei oo orginaali.
Aiemmin olen muutellut keulan ja perän korkeutta 5mm kerrallaan.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa lähtötilanne oli se että eturengasprofiili on 6mm korkeempi, keula oli jo 5mm laskettuna (takarengas oli silloin 190/55 eli 5,5mm korkeempi kuin 180/55), ja perä oli 10mm nostettuna vs vakio (koska profiili vaihtu takas, ja halusin viel samalla pienentää etujättöä), ja laskin perää 12mm vs vakio (takaiskarin yläpään kiinnikkeessä on vakiona 6mm prikka minkä jätin pois, ja linkusto on baut tasan 2:1), ts perä laski 22mm siitä mitä se oli. Ja akselivälikin on 20mm orginaalia pidempi, tai no, pitäis mitata/ en tiedä missä kohtaa taka-akseli on vakiona, siis se 1390mm mitta mikä on ilmoitettu akseliväliksi.

Joten lopputuloksena noin geometrisesti on baut 5,5mm matalampi keula vs orginaali, eli etujättö ei lyhene kuin puoltoista millii.

Toi -05 636 on alunperin ihan helvetin kankee (etujättö 106mm), ja vähä parempi 3mm lyhkäsemmällä etujätöllä, ja kun ois jaksanu aiemmin niin piti keulaa laskee viel 5mm lisää. Ts testata lyhentää etujättöö 1,5mm lisää. Ja jos edelleen kankee, niin taas tiputtaa keulaa tai nostaa perää 5mm lisää jne.
Ett sit ku ois päässy tontille ton kääntyvyyden suhteen, niin ois voinu alkaa hifistelemään milli kerrallaan keulaa tai perää ylösalas. Mut ku ei oo "ehtiny/jaksanu".
Ja toi kankeushan johtuu myös ajotyylistäni koska en mene jarrulla mutkaan sisään. Ts säätelen jopoa omalle tyylille sopivaksi.

Ja tosiaan ajoasennosta tuli ihan kirjaimellisesti pysty, kun tiputti keulaa ton verran jolloin sai kliparit tpalan päälle, ja käänsi ne vielä väärin päin. Joten ihan pystyn ajoasennon takia kaikki paino on käytännössä nyt takana, jolloin myöskään tuo keula ei painu mutkissa niin paljoa kuin normaalisti silloin kun pää on peilissä ja kroppa alhaalla.
Nää säädöt siis tota ratapersetouringia varten.

 

[parjan_fin]

Jatketaas tyhmien kysymysten listaa... Kun nyt profiili vaihtuu 50-->55 takasessa niin voisi olettaa perän nousevan. Pitääkö tätä ottaa huomioon alustan säädössä? En ole muuta säätänyt kuin painaumat kuntoon. Aika R1 defaulteista mennään muuten, muutama klipsun sinne tänne muuttanut.

Tolla muutoksella etujättö lyhenee ~2,5mm, joten ohjaus herkistyy ton p****unkarvan verran.
Jos haluut hifistellä niin, jos mahdollista (ei vissiin ole?), nosta keulaa ~8,5mm niin geometria pysyy baut samana.
Saman suuntaista muutosta saa aikaiseksi hieman kiristämällä keulan ja löysäämällä perän esijännitystä. Tosin se ei sinänsä ole oikea lääke lähteä muuttamaan keulan/perän korkeutta, mutta jos painaumat pysyy halutussa haarukassa, niin silläkin voi millin pari paikkailla kumpaakin päätä.

Laskehan poika uudelleen keulan nosto. Tuolla tavalla menee ihan sit päin sitä itteään.
8,5 mm keulan korkeuden muutos, suuntaan tai toiseen, on sitten niin perhanan paljon että suosittelen ihan suosiolla että jätät sen kokeilematta.
Esimerkkinä:
Itse muutin 180/55/17 takasen 190/55/17 takaseen, niin keulaa piti nostaa VAIN n. 2 mm, eli _huomattavasti_ vähemmän kuin sinun suosituksesi.
2 mm muutos on iso, 8,5 mm on ihan he*vetillinen ja aiheuttaa isoja muutoksia.
*Voi luoja*

No pistetäämpä semmoinen kysymys että sinäkin ymmärrät:

Jos takarenkaan profiilin muutoksen johdosta perä nousee 10mm, niin eikös silloin keulaa pidä nostaa 10mm jotta geometria pysyy suurin piirtein samana?

Ja perusteluni: Jos keula ja perä nousee yhtä paljon, niin silloin keulakulma pysyy samana, jolloin myöskin etujättö pysyy samana, koska etupyörän säde ei ole muuttunut.


Esimerkkinä:
Itse veivasin pikkuninjasta juuri touring version, jonka yhteydessä laskin keulaa 23.5mm!!!!!!!!!!

OUUU MAIIIII GAAAAAAD!!!

Kyllä! Luit aivan oikein! 23.5mm!!!!

Jos Sinua on nyt uskominen *voe luoja* niin seurauksena on intergalgtinen kohtaaminen energiaresonanssitaajuudella ja universumin entalpian ääretön vääristymä, ja kohta kuolee kaikki! Ja sitten kellään ei ole enää yhtään kivaa!

....tai sitten etujättö pienenee vain ~106mm-->>~99mm, eli joposta ei tule edes niin ketterää kuin R6R:stä tai Bemun S1000RR:stä.

Mutta voithan sinä ihan vapaasti repiä niitä kalsareitas siellä metsässä seikkaillessasi ja puihin törmäillessäsi.


Ja jos haluat spekuloida edellistä laskelmaani, niin orginaali pikkuninja: 120/65 17", 180/55 17", caster 25, etupamput ~725mm, offset 30mm, akseliväli 1390mm.

Eipä mulla ole ymmärtämisessä ongelmaa. Jos renkaan profiilin muutos aiheuttaa 10 mm korkeudenmuutoksen perässä, akselin alapuolella (yhteensä 20mm korkeampi rengas), niin silloin se kaipaa keulasta nostoa tai perän korkeuden laskua ja juurikin tuon 10 mm.

No joo, tee kuten haluat.

Sun tartteis kuitenkin muistaa se että sä puhut siittä sun Kawasakistas koko ajan ja kysyjä taasen R1:stä. Niillä on orkkiksena aika hemmetin iso ero käytöksessään.

8,5 mm muutos keulan korkeudessa, tuossa R1:ssä, on raju muutos.

Noi sun 23,5 mm muutokset on sellasia mitä harvemmin kuulee kenenkään edes kokeilleen, mutta onnea touhuillesi

23 mm ollaan silloin pudotettu keulaa, kun taakse on vaihdettu kokonaan toiset koiranluut ja ollaan madallettu mopoa naisihmiselle.

 

[Moottoripyorailyn_tuki_ry]

Jatketaas tyhmien kysymysten listaa... Kun nyt profiili vaihtuu 50-->55 takasessa niin voisi olettaa perän nousevan. Pitääkö tätä ottaa huomioon alustan säädössä? En ole muuta säätänyt kuin painaumat kuntoon. Aika R1 defaulteista mennään muuten, muutama klipsun sinne tänne muuttanut.

Tolla muutoksella etujättö lyhenee ~2,5mm, joten ohjaus herkistyy ton p****unkarvan verran.
Jos haluut hifistellä niin, jos mahdollista (ei vissiin ole?), nosta keulaa ~8,5mm niin geometria pysyy baut samana.
Saman suuntaista muutosta saa aikaiseksi hieman kiristämällä keulan ja löysäämällä perän esijännitystä. Tosin se ei sinänsä ole oikea lääke lähteä muuttamaan keulan/perän korkeutta, mutta jos painaumat pysyy halutussa haarukassa, niin silläkin voi millin pari paikkailla kumpaakin päätä.

Laskehan poika uudelleen keulan nosto. Tuolla tavalla menee ihan sit päin sitä itteään.
8,5 mm keulan korkeuden muutos, suuntaan tai toiseen, on sitten niin perhanan paljon että suosittelen ihan suosiolla että jätät sen kokeilematta.
Esimerkkinä:
Itse muutin 180/55/17 takasen 190/55/17 takaseen, niin keulaa piti nostaa VAIN n. 2 mm, eli _huomattavasti_ vähemmän kuin sinun suosituksesi.
2 mm muutos on iso, 8,5 mm on ihan he*vetillinen ja aiheuttaa isoja muutoksia.
*Voi luoja*

No pistetäämpä semmoinen kysymys että sinäkin ymmärrät:

Jos takarenkaan profiilin muutoksen johdosta perä nousee 10mm, niin eikös silloin keulaa pidä nostaa 10mm jotta geometria pysyy suurin piirtein samana?

Ja perusteluni: Jos keula ja perä nousee yhtä paljon, niin silloin keulakulma pysyy samana, jolloin myöskin etujättö pysyy samana, koska etupyörän säde ei ole muuttunut.


Esimerkkinä:
Itse veivasin pikkuninjasta juuri touring version, jonka yhteydessä laskin keulaa 23.5mm!!!!!!!!!!

OUUU MAIIIII GAAAAAAD!!!

Kyllä! Luit aivan oikein! 23.5mm!!!!

Jos Sinua on nyt uskominen *voe luoja* niin seurauksena on intergalgtinen kohtaaminen energiaresonanssitaajuudella ja universumin entalpian ääretön vääristymä, ja kohta kuolee kaikki! Ja sitten kellään ei ole enää yhtään kivaa!

....tai sitten etujättö pienenee vain ~106mm-->>~99mm, eli joposta ei tule edes niin ketterää kuin R6R:stä tai Bemun S1000RR:stä.

Mutta voithan sinä ihan vapaasti repiä niitä kalsareitas siellä metsässä seikkaillessasi ja puihin törmäillessäsi.


Ja jos haluat spekuloida edellistä laskelmaani, niin orginaali pikkuninja: 120/65 17", 180/55 17", caster 25, etupamput ~725mm, offset 30mm, akseliväli 1390mm.

Ymmärrän sinua hyvin, sillä olen kokenut tuon saman. Minä pidin yläasteen kahdeksannella luokalla paljon esitelmiä, mm. aiheesta millainen on hyvä rakastaja ja seksi, mitä se on ja kuinka siinä toimitaan. Olin lukenut paljon aihetta käsittelevää kirjallisuutta, roskiksesta penkonut lehtiä ja kuunnellut isojen poikien juttuja.

Empirian kanssa oli sitten... no, kyllä sinä tiedät. Tärkeintä oli mielestäni teorian hyvä hallitseminen, vaikka salaa toivoin, että käytännön puuhissa en olisi ollut niin sangen avuton, suorastaan kuutamolla. Mutta suu vaahdossa selitin ja elin uskossa (ehkä vieläkin) että ainakin joku takarivin taavi piti minua osaajana, sellaisena pelimiehenä.

Olemme täällä Kemoralla odottamassa. Olusen kera tulen ihailemaan Rataperseen takojien suorituksia. Katsotaan voittaako käytäntö teorian ja kokenut kokemattoman, vaikka kisasta kyse olekaan.

Tervetuloa.

Jukka

 

[parjan_fin]

Esimerkkinä:
Itse veivasin pikkuninjasta juuri touring version, jonka yhteydessä laskin keulaa 23.5mm!!!!!!!!!!

OUUU MAIIIII GAAAAAAD!!!

Kyllä! Luit aivan oikein! 23.5mm!!!!

Jos lähdit edes lähes vakiogeometriasta, niin tuohon sanon minäkin, että OUUU MAIIIII GAAAAAAD!!! Vaikka insinööritieteisiin ja yrittämiseen uskonkin. Matikkaan en ota kantaa, ja voisihan tuota harukoida yksinkertaisella geometrialla, mutta muista, että pyörä on aika dynaaminen kokonaisuus, ja renkaan kosketuskohta muuttuu kallistettaessa merkittävästi.

Toivottavasti se, mitä aiemmin kokeilit on ollut luokkaa 15-20mm/teit muita muutoksia, jotka vaikuttavat geometriaan. Puhun kokemuksesta, että kahden sentin yhtäkkinen muutos pyörän geometriassa on massiivinen muutos, ja jos pyörä on aiemmin toiminut edes sinne päin, niin se tulee yliohjautumaan railakkaasti. Jos se ei ole aiemmin kääntynyt hyvin, niin se saattaa tuolla jo haukata sisämutkaan.

No joo, jätin kertomatta sen että en lähtenyt orginaalista liikkeelle, ja myöskään perä ei oo orginaali.
Aiemmin olen muutellut keulan ja perän korkeutta 5mm kerrallaan.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa lähtötilanne oli se että eturengasprofiili on 6mm korkeempi, keula oli jo 5mm laskettuna (takarengas oli silloin 190/55 eli 5,5mm korkeempi kuin 180/55), ja perä oli 10mm nostettuna vs vakio (koska profiili vaihtu takas, ja halusin viel samalla pienentää etujättöä), ja laskin perää 12mm vs vakio (takaiskarin yläpään kiinnikkeessä on vakiona 6mm prikka minkä jätin pois, ja linkusto on baut tasan 2:1), ts perä laski 22mm siitä mitä se oli. Ja akselivälikin on 20mm orginaalia pidempi, tai no, pitäis mitata/ en tiedä missä kohtaa taka-akseli on vakiona, siis se 1390mm mitta mikä on ilmoitettu akseliväliksi.

Joten lopputuloksena noin geometrisesti on baut 5,5mm matalampi keula vs orginaali, eli etujättö ei lyhene kuin puoltoista millii.

Toi -05 636 on alunperin ihan helvetin kankee (etujättö 106mm), ja vähä parempi 3mm lyhkäsemmällä etujätöllä, ja kun ois jaksanu aiemmin niin piti keulaa laskee viel 5mm lisää. Ts testata lyhentää etujättöö 1,5mm lisää. Ja jos edelleen kankee, niin taas tiputtaa keulaa tai nostaa perää 5mm lisää jne.
Ett sit ku ois päässy tontille ton kääntyvyyden suhteen, niin ois voinu alkaa hifistelemään milli kerrallaan keulaa tai perää ylösalas. Mut ku ei oo "ehtiny/jaksanu".
Ja toi kankeushan johtuu myös ajotyylistäni koska en mene jarrulla mutkaan sisään. Ts säätelen jopoa omalle tyylille sopivaksi.

Ja tosiaan ajoasennosta tuli ihan kirjaimellisesti pysty, kun tiputti keulaa ton verran jolloin sai kliparit tpalan päälle, ja käänsi ne vielä väärin päin. Joten ihan pystyn ajoasennon takia kaikki paino on käytännössä nyt takana, jolloin myöskään tuo keula ei painu mutkissa niin paljoa kuin normaalisti silloin kun pää on peilissä ja kroppa alhaalla.
Nää säädöt siis tota ratapersetouringia varten.

Joo, todella likellä vakiota ollut lähtötilanne

Sanoisin samaa kuin 998SFe, eli jätä se ropaaminen vähemmälle ja aja enemmän. Meinaan noissa vauhdeissa mitä esim minä ja 998SFe ajetaan, pärjää vakiomopolla ihan hyvin, ilman sen kummempia säätötalkoita. Painumat kohdalleen ja liikkeelle. Ja me molemmat taidetaan ajaa sua joku 8-10 sekkaa / kierros reippaampaa kyytiä?

Hifistely ja säätäminen on kivaa, mutta ei sitä kannata tehdä vaan sen säätämisen ilosta. Liialla säätämisellä ja miettimisellä saat vaan oman ajosi sekaisin ja keskityt vääriin asioihin. Tää oli ihan ilmainen neuvo.

Edit: Muutama typo.

 

[scuuba]

Eipä mulla ole ymmärtämisessä ongelmaa. Jos renkaan profiilin muutos aiheuttaa 10 mm korkeudenmuutoksen perässä, akselin alapuolella (yhteensä 20mm korkeampi rengas), niin silloin se kaipaa keulasta nostoa tai perän korkeuden laskua ja juurikin tuon 10 mm.

No joo, tee kuten haluat.

Sun tartteis kuitenkin muistaa se että sä puhut siittä sun Kawasakistas koko ajan ja kysyjä taasen R1:stä. Niillä on orkkiksena aika hemmetin iso ero käytöksessään.

8,5 mm muutos keulan korkeudessa, tuossa R1:ssä, on raju muutos.

Niin, tuohonhan alunperin vastasin:
"Kun nyt profiili vaihtuu 50-->55 takasessa niin voisi olettaa perän nousevan. Pitääkö tätä ottaa huomioon alustan säädössä? En ole muuta säätänyt kuin painaumat kuntoon. Aika R1 defaulteista mennään muuten, muutama klipsun sinne tänne muuttanut."

Eli jos profiili vaihtuu 190/50>190/55, niin perä nousee silloin baut 9,5mm.

Joten miten se eroaa tuosta sinun todistuksesta:
"Jos renkaan profiilin muutos aiheuttaa 10 mm korkeudenmuutoksen perässä, niin silloin se kaipaa keulasta nostoa tai perän korkeuden laskua ja juurikin tuon 10 mm."

Itse asiassa, sinähän tuossa juuri suosittelet kyseisessä tilanteessa nostamaan R1:en keulaa 9,5mm??

Vaikka toisaalta saarnaat:
"8,5 mm muutos keulan korkeudessa, tuossa R1:ssä, on raju muutos."

Voihan millit.  

 

[parjan_fin]

Sellainen putkahti vielä mieleen että se renkaan profiilin tekemä muutos kannattaa oikeasti mitata, eikä vain luottaa siihen mitä renkaan kyljessä sanotaan. Tämä varsinkin silloin kun vaihdetaan rengasmerkkiä.

Eli mittaat vanteella olevasta, paineistetusta, uudesta, renkaasta kehän pituuden ihan mittanauhalla. Renkaasta ja profiilista riippuen se on jotain 1880 mm luokkaa (tämä luku nyt vain esimerkkinä).

Tuosta sitten lasket säteen, eli sen mitä on renkaalla korkeutta tasan puoliväliin. Koko korkeuden muutoshan ei meitä kiinnosta, vaan se mitä on akselin alapuolella. Tuolta löytyy kaavoja säteen laskemiselle: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyr%C3%A4

Sitten kun laitat sen uuden kumin vanteelle, toiselta merkiltä, niin teet samat temput. Sen jälkeen vaan miinustelet ensimmäisen lasketun säteen arvon toisesta ja saat aikaiseksi sen eron mikä korkeudessa tapahtui. Ja kannattaa muistaa että renkaan profiilin muodoissa on myös eroja, joten niilläkin on vaikutusta ja se vaan korostaa entisestään sitä että erot kannattaa mitata ja kirjailla ylös, eikä vaan sokeasti luottaa siihen mitä renkaankyljessä sanotaan.

Muutokset korkeuksissa kannattaa mitata molemmistä päistä ja vasta sen jälkeen lähteä muuttelemaan pyörän geometriaa suuntaan tai toiseen.

 

[parjan_fin]

Eipä mulla ole ymmärtämisessä ongelmaa. Jos renkaan profiilin muutos aiheuttaa 10 mm korkeudenmuutoksen perässä, akselin alapuolella (yhteensä 20mm korkeampi rengas), niin silloin se kaipaa keulasta nostoa tai perän korkeuden laskua ja juurikin tuon 10 mm.

No joo, tee kuten haluat.

Sun tartteis kuitenkin muistaa se että sä puhut siittä sun Kawasakistas koko ajan ja kysyjä taasen R1:stä. Niillä on orkkiksena aika hemmetin iso ero käytöksessään.

8,5 mm muutos keulan korkeudessa, tuossa R1:ssä, on raju muutos.

Niin, tuohonhan alunperin vastasin:
"Kun nyt profiili vaihtuu 50-->55 takasessa niin voisi olettaa perän nousevan. Pitääkö tätä ottaa huomioon alustan säädössä? En ole muuta säätänyt kuin painaumat kuntoon. Aika R1 defaulteista mennään muuten, muutama klipsun sinne tänne muuttanut."

Eli jos profiili vaihtuu 190/50>190/55, niin perä nousee silloin baut 9,5mm.

Joten miten se eroaa tuosta sinun todistuksesta:
"Jos renkaan profiilin muutos aiheuttaa 10 mm korkeudenmuutoksen perässä, niin silloin se kaipaa keulasta nostoa tai perän korkeuden laskua ja juurikin tuon 10 mm."

Itse asiassa, sinähän tuossa juuri suosittelet kyseisessä tilanteessa nostamaan R1:en keulaa 9,5mm??

Vaikka toisaalta saarnaat:
"8,5 mm muutos keulan korkeudessa, tuossa R1:ssä, on raju muutos."

Voihan millit.  

Olen väärässä, sinä oikeassa.

 

[scuuba]

Toi -05 636 on alunperin ihan helvetin kankee (etujättö 106mm), ja vähä parempi 3mm lyhkäsemmällä etujätöllä, ja kun ois jaksanu aiemmin niin piti keulaa laskee viel 5mm lisää. Ts testata lyhentää etujättöö 1,5mm lisää. Ja jos edelleen kankee, niin taas tiputtaa keulaa tai nostaa perää 5mm lisää jne.
Ett sit ku ois päässy tontille ton kääntyvyyden suhteen, niin ois voinu alkaa hifistelemään milli kerrallaan keulaa tai perää ylösalas. Mut ku ei oo "ehtiny/jaksanu".
Ja toi kankeushan johtuu myös ajotyylistäni koska en mene jarrulla mutkaan sisään. Ts säätelen jopoa omalle tyylille sopivaksi.

Ja tosiaan ajoasennosta tuli ihan kirjaimellisesti pysty, kun tiputti keulaa ton verran jolloin sai kliparit tpalan päälle, ja käänsi ne vielä väärin päin. Joten ihan pystyn ajoasennon takia kaikki paino on käytännössä nyt takana, jolloin myöskään tuo keula ei painu mutkissa niin paljoa kuin normaalisti silloin kun pää on peilissä ja kroppa alhaalla.
Nää säädöt siis tota ratapersetouringia varten.

Joo, todella likellä vakiota ollut lähtötilanne

Sanoisin samaa kuin 998SFe, eli jätä se ropaaminen vähemmälle ja aja enemmän. Meinaan noissa vauhdeissa mitä esim minä ja 998SFe ajetaan, pärjää vakiomopolla ihan hyvin, ilman sen kummempia säätötalkoita. Painumat kohdalleen ja liikkeelle. Ja me molemmat taidetaan ajaa sua joku 8-10 sekkaa / kierros reippaampaa kyytiä?

Hifistely ja säätäminen on kivaa, mutta ei sitä kannata tehdä vaan sen säätämisen ilosta. Liialla säätämisellä ja miettimisellä saat vaan oman ajosi sekaisin ja keskityt vääriin asioihin. Tää oli ihan ilmainen neuvo.

Parjaaniksi käännettynä toi boldattu on juuri sitä mitä haluatkin minun tekevän. Huomaatkos Sherlock, hyvin yksinkertaista.  

Ja jos säätämisen määrästä puhutaan, niin käytännössä suhde on suurin piirtein ollut yks säätö per ratapäivä, eli yks säätö per 4-7 settiä.
Must se ei ole kyl kovin paljoo.

Ja tosiaan, tämänkertaiset säädöt on vain ja ainoastaan tota ratapersettä varten. Täydellinen ajoasennon muutos oli prioriteetti, ja tekniikka väännettiin sitten mahdollisimman hyvään kompromissiin sitä ajomukavuutta ajatellen.

 

[scuuba]

Sellainen putkahti vielä mieleen että se renkaan profiilin tekemä muutos kannattaa oikeasti mitata, eikä vain luottaa siihen mitä renkaan kyljessä sanotaan. Tämä varsinkin silloin kun vaihdetaan rengasmerkkiä.

Eli mittaat vanteella olevasta, paineistetusta, uudesta, renkaasta kehän pituuden ihan mittanauhalla. Renkaasta ja profiilista riippuen se on jotain 1880 mm luokkaa (tämä luku nyt vain esimerkkinä).

Tuosta sitten lasket säteen, eli sen mitä on renkaalla korkeutta tasan puoliväliin. Koko korkeuden muutoshan ei meitä kiinnosta, vaan se mitä on akselin alapuolella. Tuolta löytyy kaavoja säteen laskemiselle: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyr%C3%A4

Sitten kun laitat sen uuden kumin vanteelle, toiselta merkiltä, niin teet samat temput. Sen jälkeen vaan miinustelet ensimmäisen lasketun säteen arvon toisesta ja saat aikaiseksi sen eron mikä korkeudessa tapahtui. Ja kannattaa muistaa että renkaan profiilin muodoissa on myös eroja, joten niilläkin on vaikutusta ja se vaan korostaa entisestään sitä että erot kannattaa mitata ja kirjailla ylös, eikä vaan sokeasti luottaa siihen mitä renkaankyljessä sanotaan.

Muutokset korkeuksissa kannattaa mitata molemmistä päistä ja vasta sen jälkeen lähteä muuttelemaan pyörän geometriaa suuntaan tai toiseen.

Kuis paljon käytännössä noi säteet on heitelly verrattuna suoraan laskennalliseen säteen muutokseen?

 

[parjan_fin]

Sellainen putkahti vielä mieleen että se renkaan profiilin tekemä muutos kannattaa oikeasti mitata, eikä vain luottaa siihen mitä renkaan kyljessä sanotaan. Tämä varsinkin silloin kun vaihdetaan rengasmerkkiä.

Eli mittaat vanteella olevasta, paineistetusta, uudesta, renkaasta kehän pituuden ihan mittanauhalla. Renkaasta ja profiilista riippuen se on jotain 1880 mm luokkaa (tämä luku nyt vain esimerkkinä).

Tuosta sitten lasket säteen, eli sen mitä on renkaalla korkeutta tasan puoliväliin. Koko korkeuden muutoshan ei meitä kiinnosta, vaan se mitä on akselin alapuolella. Tuolta löytyy kaavoja säteen laskemiselle: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyr%C3%A4

Sitten kun laitat sen uuden kumin vanteelle, toiselta merkiltä, niin teet samat temput. Sen jälkeen vaan miinustelet ensimmäisen lasketun säteen arvon toisesta ja saat aikaiseksi sen eron mikä korkeudessa tapahtui. Ja kannattaa muistaa että renkaan profiilin muodoissa on myös eroja, joten niilläkin on vaikutusta ja se vaan korostaa entisestään sitä että erot kannattaa mitata ja kirjailla ylös, eikä vaan sokeasti luottaa siihen mitä renkaankyljessä sanotaan.

Muutokset korkeuksissa kannattaa mitata molemmistä päistä ja vasta sen jälkeen lähteä muuttelemaan pyörän geometriaa suuntaan tai toiseen.

Kuis paljon käytännössä noi säteet on heitelly verrattuna suoraan laskennalliseen säteen muutokseen?

Tämä tulee nyt ihan ulkomuistista, kun en kirjanpitooni pääse nyt käsiksi, mutta muistelisin Contin 180/55/17 vs Contin 190/55/17 eron olleen mittaamalla vain 4 mm, kun laskemalla se olisi 5,5 mm.

Dunlopeissa tulee omien kokemuksieni mukaan suurin heitto.

Erot saattaa kuulostaa hiusten halkomiselta, mutta sellaisessa pelissä, missä keulakulma on jo jyrkkä, käytös toivottu ja hyvä, niin mittauksien kautta pääsee siihen samaan tilanteeseen helpommin ja nopeammin takaisin. Ja eihän tuollainen tartte tehdä kuin silloin kun sitä rengasmerkkiä tai kokoa vaihtaa.

Itselläni on jossain tallinperukoilla, paperilla kirjattuna, mitattuina arvoina Pirellin (180/55), Dunlopin Ntec:n sekä Continentaalin (180/55 ja 190/55) renkaista noi säteet.

 

[scuuba]

Sellainen putkahti vielä mieleen että se renkaan profiilin tekemä muutos kannattaa oikeasti mitata, eikä vain luottaa siihen mitä renkaan kyljessä sanotaan. Tämä varsinkin silloin kun vaihdetaan rengasmerkkiä.

Eli mittaat vanteella olevasta, paineistetusta, uudesta, renkaasta kehän pituuden ihan mittanauhalla. Renkaasta ja profiilista riippuen se on jotain 1880 mm luokkaa (tämä luku nyt vain esimerkkinä).

Tuosta sitten lasket säteen, eli sen mitä on renkaalla korkeutta tasan puoliväliin. Koko korkeuden muutoshan ei meitä kiinnosta, vaan se mitä on akselin alapuolella. Tuolta löytyy kaavoja säteen laskemiselle: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyr%C3%A4

Sitten kun laitat sen uuden kumin vanteelle, toiselta merkiltä, niin teet samat temput. Sen jälkeen vaan miinustelet ensimmäisen lasketun säteen arvon toisesta ja saat aikaiseksi sen eron mikä korkeudessa tapahtui. Ja kannattaa muistaa että renkaan profiilin muodoissa on myös eroja, joten niilläkin on vaikutusta ja se vaan korostaa entisestään sitä että erot kannattaa mitata ja kirjailla ylös, eikä vaan sokeasti luottaa siihen mitä renkaankyljessä sanotaan.

Muutokset korkeuksissa kannattaa mitata molemmistä päistä ja vasta sen jälkeen lähteä muuttelemaan pyörän geometriaa suuntaan tai toiseen.

Kuis paljon käytännössä noi säteet on heitelly verrattuna suoraan laskennalliseen säteen muutokseen?

Tämä tulee nyt ihan ulkomuistista, kun en kirjanpitooni pääse nyt käsiksi, mutta muistelisin Contin 180/55/17 vs Contin 190/55/17 eron olleen mittaamalla vain 4 mm, kun laskemalla se olisi 5,5 mm.

Dunlopeissa tulee omien kokemuksieni mukaan suurin heitto.

Erot saattaa kuulostaa hiusten halkomiselta, mutta sellaisessa pelissä, missä keulakulma on jo jyrkkä, käytös toivottu ja hyvä, niin mittauksien kautta pääsee siihen samaan tilanteeseen helpommin ja nopeammin takaisin. Ja eihän tuollainen tartte tehdä kuin silloin kun sitä rengasmerkkiä tai kokoa vaihtaa.

Itselläni on jossain tallinperukoilla, paperilla kirjattuna, mitattuina arvoina Pirellin (180/55), Dunlopin Ntec:n sekä Continentaalin (180/55 ja 190/55) renkaista noi säteet.

Ok, sitten ehkä ymmärrät miksi ehdotin korjaavaa 8,5mm keulakorkeuden muutosta käytännössä, jos perän rengasprofiilin vaihdon laskennallinen muutos on 9,5mm.
Olen ollut siinä luulossa että nuo käytännön säteet heittelee sen millin pari, harvoissa tapauksissa enemmän.

Toki paljon paljon parempi tapa on tosiaan ottaa mittanauha käteen ja mitata se kehä uudesta renkaasta ja laskea käytännön säde.
Mutta kuluneesta renkaasta se tuossa nimenomaisessa R1-tapauksessa ei olis auttanu.

Ja kiitokset erittäin asiallisesta vastauksesta. Olisit jättänyt heti aluks noi turhat liekittämiset pois.  

 

[parjan_fin]

Toi -05 636 on alunperin ihan helvetin kankee (etujättö 106mm), ja vähä parempi 3mm lyhkäsemmällä etujätöllä, ja kun ois jaksanu aiemmin niin piti keulaa laskee viel 5mm lisää. Ts testata lyhentää etujättöö 1,5mm lisää. Ja jos edelleen kankee, niin taas tiputtaa keulaa tai nostaa perää 5mm lisää jne.
Ett sit ku ois päässy tontille ton kääntyvyyden suhteen, niin ois voinu alkaa hifistelemään milli kerrallaan keulaa tai perää ylösalas. Mut ku ei oo "ehtiny/jaksanu".
Ja toi kankeushan johtuu myös ajotyylistäni koska en mene jarrulla mutkaan sisään. Ts säätelen jopoa omalle tyylille sopivaksi.

Ja tosiaan ajoasennosta tuli ihan kirjaimellisesti pysty, kun tiputti keulaa ton verran jolloin sai kliparit tpalan päälle, ja käänsi ne vielä väärin päin. Joten ihan pystyn ajoasennon takia kaikki paino on käytännössä nyt takana, jolloin myöskään tuo keula ei painu mutkissa niin paljoa kuin normaalisti silloin kun pää on peilissä ja kroppa alhaalla.
Nää säädöt siis tota ratapersetouringia varten.

Joo, todella likellä vakiota ollut lähtötilanne

Sanoisin samaa kuin 998SFe, eli jätä se ropaaminen vähemmälle ja aja enemmän. Meinaan noissa vauhdeissa mitä esim minä ja 998SFe ajetaan, pärjää vakiomopolla ihan hyvin, ilman sen kummempia säätötalkoita. Painumat kohdalleen ja liikkeelle. Ja me molemmat taidetaan ajaa sua joku 8-10 sekkaa / kierros reippaampaa kyytiä?

Hifistely ja säätäminen on kivaa, mutta ei sitä kannata tehdä vaan sen säätämisen ilosta. Liialla säätämisellä ja miettimisellä saat vaan oman ajosi sekaisin ja keskityt vääriin asioihin. Tää oli ihan ilmainen neuvo.

Parjaaniksi käännettynä toi boldattu on juuri sitä mitä haluatkin minun tekevän. Huomaatkos Sherlock, hyvin yksinkertaista.  

Ja jos säätämisen määrästä puhutaan, niin käytännössä suhde on suurin piirtein ollut yks säätö per ratapäivä, eli yks säätö per 4-7 settiä.
Must se ei ole kyl kovin paljoo.

Ja tosiaan, tämänkertaiset säädöt on vain ja ainoastaan tota ratapersettä varten. Täydellinen ajoasennon muutos oli prioriteetti, ja tekniikka väännettiin sitten mahdollisimman hyvään kompromissiin sitä ajomukavuutta ajatellen.

Pointtini meni sulta, ainakin osin, ohi.

Kyllä sillä vakiomopollakin ratapersettä pystyy ajamaan ihan hyvin, ei se kaipaa välttämättä mitään erilaisia säätöjä. Ajo-tyyli kaipaa muutosta eniten.

Edelleenkin, ajaisit enemmän ja säätäisit vähemmän.

 

[zeromark]

En ny ota mitään kantaa edellä käytyyn keskustelluun suuntaan jos toiseen tai kuin tulis rataperse touring mopo tms. tulis radal ol säädetty.

Johkin thrediin kuitenkin kuittasin et resetoin alustan säädöt jaapponin insinöörin vakioihin ja pistin vain väsähtäneen keulajousten takia taas painumat jotensakin tontille preloadeilla (keula, ts. yläkolmiot putkien varassa nousi varmaan sen 20-22mm [jos noi mun mittaukset painumista piti paikkansa 60mm -> 38mm, (28mm+10mm)]) ja takana preloadia lisää sen verran, että painumat muuttui n.30mm -> 20mm luokkaan (10mm+10mm)**.

Eli balanssi muuttui kai niin että se on noin 10mm vähemmän nokallaan - eiks niin?
^ sen mielikuvan mukaan mikä mulla on tosta uutena ollaan aika lähellä vakiota, mut ei voi varmaksi sanoa (takana on myös vakiota vähän isompihalkaisijainen 190/55 rinkula, mikä myös jonku millin nostaa sitä perää, mutta turha laskea sitä mukaan.. .

No kuin kävi?

Pyörä kulkee vakaammin suoraan, kuten voi ehkä odottaa - vai kuinka?

No kääntyykse? Kyllä, paremmin kuin tässä välillä, aiemmin!

Miksi?

En todellakaan tiedä!

Oletan että painopisteen nostaminen keskellä ehkä sanotaan vaika noin. 15mm aiheuttaa sen, että kun sisäkahvasta tuuppaa niin painopisteen poikkeuttaminen vaikuttaa tehokkaammin kuin aiemmin? Edellisestä seurauksena se, että pyörä tuntuu ensin esim. jarruissa vakaammalle ja kun käskee niin se kääntyy.

Radalta ei ole vielä kokemusta mutta sen verran syheröitä ramppeja, lyhyttä, tiukkaa ja pitkää käynyt kokeilemassa et sanoisin "säädön" nyt menneen oikeaan suuntaan, mutta saas nähdä mitä kello tykkää joskus..

^ Lisäksi uskoisin et rengas kertoo sitten radalla onko reboundit ja muut säädöt ok. jahka ehdin sinne saakka. Voi olla että on takaa (vakiona) liian hidas, ja takanen ottaa jousitukesn sijasta iskua vastaan, mut sen näkee sitten, jos se rupee meneen "laikulle" (näin se ainakin uutena katurenkaalla teki).. etupään rebound taas on nyt (vakiona) just sellainen, että se opettaa pitämään sen jarrulla mutkaan sisään alhaalla

En mä vaan tiedä...?

Ainakin tässä tuntuu käyvän niin että mun osalta usko Parjanin ja Jukan "säädä vähemmän aja vakiolla enemmän" vinkkeihin sai ihan uutta sisältöä!

Ylipäätään tuntuu että asiassa on useita muuttujia joita ei kaikkia ihan oikeasti tällä kokemuksella osaa ottaa huomioon saatika mun osaamisella lasketa..

^ Joka tapauksessa olen edelleen tyytyväinen säätäjä. *

/z

* voi jopa olla että muka hoksii välillä jotain minkä joku jo kokemuksesta tietää entuudestaan ...  

** joo on se.

 

[Poutapäivä]

Moi

Mulla vakio -08 R1:nen. Vaihdoin keväällä 190/50/17 Michelinin PP2CT:t 190/55/17 Pirellin Diablo Supercorsa SC1/SC2 seosrenkaisiin. Samalla ketjut pitenivät 2 lenkkiä 120-lenkkisiin. Painumat säädetty joskus aikanaan suunnilleen kohdilleen ja tehdasasetuksista keulaan 2 naksua puristusvaimennusta lisää ja perään paluuvaimennusta. Muita muutoksia ei ratastuksen (-1/+1) lisäksi ole tehty.

Ennen MP-Tuen Botniaringin kurssia kierrosajat Alastarolla sitä samaa mitä viime vuonna ja keväällä. Kurssin jälkeen ei yhtään ajopäivää ennen Alastaron kisaviikonloppua ja siellä oma ennätys parani lähes 6 sekuntia. Pyörän säätöjä ei muutettu millään tavalla, joten se siitä turhasta hieromisesta. Joku meille Botnian kurssin aikana sanoi että tuntuuko se pyörä jotenkin huonolta ajettaessa; jos ei tunnu niin miksi sitä pitäisi säätää. Jotenkin vaikuttaa kovin järkevältä neuvolta.

Niin että kiitoksia vaan kouluttajille paljon, turhaan ette mainostaneet että kurssin jälkeen lähtee sekunteja pois ennätyksistä

!

Toni

 

[zeromark]

Moi

Mulla vakio -08 R1:nen. Vaihdoin keväällä 190/50/17 Michelinin PP2CT:t 190/55/17 Pirellin Diablo Supercorsa SC1/SC2 seosrenkaisiin. Samalla ketjut pitenivät 2 lenkkiä 120-lenkkisiin. Painumat säädetty joskus aikanaan suunnilleen kohdilleen ja tehdasasetuksista keulaan 2 naksua puristusvaimennusta lisää ja perään paluuvaimennusta. Muita muutoksia ei ratastuksen (-1/+1) lisäksi ole tehty.

Ennen MP-Tuen Botniaringin kurssia kierrosajat Alastarolla sitä samaa mitä viime vuonna ja keväällä. Kurssin jälkeen ei yhtään ajopäivää ennen Alastaron kisaviikonloppua ja siellä oma ennätys parani lähes 6 sekuntia. Pyörän säätöjä ei muutettu millään tavalla, joten se siitä turhasta hieromisesta. Joku meille Botnian kurssin aikana sanoi että tuntuuko se pyörä jotenkin huonolta ajettaessa; jos ei tunnu niin miksi sitä pitäisi säätää. Jotenkin vaikuttaa kovin järkevältä neuvolta.

Niin että kiitoksia vaan kouluttajille paljon, turhaan ette mainostaneet että kurssin jälkeen lähtee sekunteja pois ennätyksistä

!

Toni

wau! 6 sec. olis mulle(kin) jo kalenterikuukausi - valovuosi! Etpä parempaa mainosta olis ratakurssista voinut enää pistää.. itsekseen kymmenysten hiomisen sijasta päässee kurssin avulla höyläämään reilusti sekuntteja..

/z

 

[scuuba]

Joku meille Botnian kurssin aikana sanoi että tuntuuko se pyörä jotenkin huonolta ajettaessa; jos ei tunnu niin miksi sitä pitäisi säätää. Jotenkin vaikuttaa kovin järkevältä neuvolta.

Tuohon liittyen:
Sehän siinä hauskaa onkin, kun kukaan ei ole kysynyt, ett mitä mieltä mä olen mopostani, ett milt se tuntuu. Kaikki vaan sanoo suoraan mitään kyselemättä; ett säädä vähemmän, aja enemmän.  

Tai jos kysymättä yritän sanoa ett mopo ei toimi niin kun haluan, niin vastaus on; turpa kiinni ja aja.  

Tai jos kerron mopon säätämisestä, niin vastaus on; iha turhaa säädit, olisit senkin ajan ajanut.  

Jne.  

Onneksi kuitenkin, kun tarpeeksi kauan inttää, niin saa jostain sen neuvon mitä on kaivannut. Eli kiitokset kaikille tasapuolisesti.  

 

[zeromark]

Joku meille Botnian kurssin aikana sanoi että tuntuuko se pyörä jotenkin huonolta ajettaessa; jos ei tunnu niin miksi sitä pitäisi säätää. Jotenkin vaikuttaa kovin järkevältä neuvolta.

Tuohon liittyen:
Sehän siinä hauskaa onkin, kun kukaan ei ole kysynyt, ett mitä mieltä mä olen mopostani, ett milt se tuntuu. Kaikki vaan sanoo suoraan mitään kyselemättä; ett säädä vähemmän, aja enemmän.  

Tai jos kysymättä yritän sanoa ett mopo ei toimi niin kun haluan, niin vastaus on; turpa kiinni ja aja.  

Tai jos kerron mopon säätämisestä, niin vastaus on; iha turhaa säädit, olisit senkin ajan ajanut.  

Jne.  

Onneksi kuitenkin, kun tarpeeksi kauan inttää, niin saa jostain sen neuvon mitä on kaivannut. Eli kiitokset kaikille tasapuolisesti.  

Olisko tää säätöalttius vähän tällänen tyyppi ja tilanne kysymys..

Näin Juhannuspäivänä mietin moneltako vois mennä ajamaan pusikoita bensakäyttöisellä ruohoraivurilla (aivan, luit oikein - koska en ole siellä Kemorassa niin jotain on naapureiden iloksi moottorikäyttöisillä pientyökoneilla tehtävä) niin ettei lapin ymäristökeskuksesta tule joku nenonen vaatimaan korvauksia. Ennen raivurilla pusikoiden kurittamista ja sound checkin tekoa tulisi miettiä joutuuko sitä vähän säätämään. Tulisi ratkaista käyttäskö tällä kertaa siimapäätä vai laittaisko siihen nyt kolminokkaisen karheikkoterän vai onko pajukkoa mihin pitäs olla sahateräinen laikka (kone ei kyllä enää sitten jaksa vaikka kuinka kuski sitä usuttais ja aikaisin avaamalla käskis, ei se välttämättä jaksa vaikka on kaksitahtinen [saiskohan sitä putkiviritettyä jotenkin vai vaatiiko joku ahistaa sitä dB-killerillä?]). Ajoasentoakin tulis vähän miettiä ettei ihan vaan fiiliksellä vetele - hankalissa paikoissa pää pystyssä ja perse roikkuen takanen raapii helposti tonttia, ellei sisätukipiste pidä. Toisaalta pää edellä voi tulla jostain mutkasta jotain yllättäen nopeastikin silmille vaikka olis suojalasit.

^ Joku metsuri varmaan sanois et mitä sviddua sä kelaat (tai vain mulkoilis et onpa idiootti, kun miettii täysin mitättömiä säätöjä) vetäs kypärän kasvoplexin silmille ja sanois et "aja enemmän säädä vähemmän" marssisi niiltä jalansijoilta neuvomatta ja neuvottelematta mua paljon nopeammin kaatamaan ison pihakoivun ja katoaisi hetken päästä horisonttiin.

Hauskaa se silti on - toi raivurilla päristely vaikkei niin osaakkaan nopeasti ja turvallisesti pihakoivuja kaataa ja säätääkin sitä pitää enemmän kuin kokeneemmat viholaisten niittäjät (tai kaislan niittoveneen kuskit) pitää järkevänä.

Tälle kesälle on muuten ratapäiviä yksi (1).
Säätöpäiviä huollot mukaan luettuna varmaan lähes kymmenen (10) eikä oikeita ajopäiviäkään jos ei työmatkoja laske mukaan varmaan montaa enempää ole.

sori, ei tää ny taaskaan mihkään liittyny tulipa vaan pitkän harkinnan jälkeen mieleen..

/z

 

[nuudel]

Herättipä kysymys perseen korkeudesta paljon keskustelua, hyvä niin

Lähden siitä liikkeelle, että mittaan kaikki kolmeen kertaan ja katsotaan mihin siitä lähdetään. Pistän jälleen kysymystä liikenteeseen kun olen saanut ensi viikolla mittaustulokset paperille.

 

[zpete]

Hmm... mulla kans tulossa eteen tuo keulan korkeusasia. Toistaiseksi en ole säädellyt Tuonoa oikeastaan mitenkään, painumat on silmämäräisesti vilkaistu olevan "sinnepäin"...
Nyt kun alkaa tuo pyörä tuntua tutulta, niin pyörä ikäänkuin "aliohjaa". Tarkoitan, että esim. Kemoran karusellissa kun yritän lisätä vauhtia niin linja tahtoo mennä leveäksi ja joudun käyttämään aika paljon voimaa pitääkseni pyörän maksimikallistuksessa jottei linja mene leveäksi.
Toisaalta sitten nopeissa mutkissa (varsinkin sisäntuloissa) pyörä on minusta yllättävän vakaa, lähinnä oma pää rajoittaa sitä kuinka kovaa uskaltaa mutkaan vetää...

Ymmärsinkö oikein, että keulan lasku voisi auttaa tähän? Takana on ollut tähänasti 190/50 rengas, tänään menee alle 190/55 joten jos jättäis korkeuden säädön tekemättä ja vaihtais vaan renkaan...

Edit: ja keskiryhmän vauhdeissa mennään edelleen.