Ratamoottoripyörä-projekti

[scuuba]

Mitä tarkempia yksityiskohtia esim. alustageometrian osasten valinnasta yms. pystytte kertomaan sitä parempi.

Veikkaisin ett toi vois olla sulle itsellesi sopiva joululahja; 400 sivuu helppoo, mutta silti suht syväluotaavasti perusteet läpikäyvää tekstiä:
John Bradley: The Racing Motorcycle: A Technical Guide for Constructors, Volume 1 (v. 1)
http://www.broadlandleisure.com/

 

[Nitrous]

Mitä tarkempia yksityiskohtia esim. alustageometrian osasten valinnasta yms. pystytte kertomaan sitä parempi.

Veikkaisin ett toi vois olla sulle itsellesi sopiva joululahja; 400 sivuu helppoo, mutta silti suht syväluotaavasti perusteet läpikäyvää tekstiä:
John Bradley: The Racing Motorcycle: A Technical Guide for Constructors, Volume 1 (v. 1)
http://www.broadlandleisure.com/

Kiitos vinkistä. Ensin tosin pitäisi lukea läpi ja sisäistää tuo pöydällä lojuva opus: Vittore Cossalter: Motorcycle Dynamics, Second Edition.

Suurin osa näistä alustaan liittyvistä perusjutuista selviäisi varmasti kun jaksaisi piirrellä voimavektorikuvaajia ja tehdä muutaman värähtelytarkastelun, mutta yleensä asian suuntaviivat löytyvät vähemmällä vaivalla kysymällä itseään fiksummilta. Piirtelee sitten, jos tulee ristiriitaisia tai muuten outoja neuvoja.

 

[scuuba]

Kiitos vinkistä. Ensin tosin pitäisi lukea läpi ja sisäistää tuo pöydällä lojuva opus: Vittore Cossalter: Motorcycle Dynamics, Second Edition.

Suurin osa näistä alustaan liittyvistä perusjutuista selviäisi varmasti kun jaksaisi piirrellä voimavektorikuvaajia ja tehdä muutaman värähtelytarkastelun, mutta yleensä asian suuntaviivat löytyvät vähemmällä vaivalla kysymällä itseään fiksummilta. Piirtelee sitten, jos tulee ristiriitaisia tai muuten outoja neuvoja.

Toi näyttää olevan hyvin paljon enemmän teoreettisempi opus. Oikeastaan pelkkää teoriaa, jos vertaa tohon mun mainitsemaan. Jossa vanha patu tarinoi ummet ja lammet, ja höystää käytännön teorialla, ja teorian käytännöllä. Erittäin selkeää ja helppoa luettavaa. Ei tarvi irvistellä eikä piirrellä lukiessaan.
Eli nimenomaan juuri sellanen opus mitä tunnut kaipaavan?

Ja sitten taas jos pelkkä teoreettinen dynamiikkaa erittäin syväluotaavasti käsittelevä opus kiinnostaa, niin sit toi sun mainitsema. Yäk.  

 

[Nitrous]

Ja sitten taas jos pelkkä teoreettinen dynamiikkaa erittäin syväluotaavasti käsittelevä opus kiinnostaa, niin sit toi sun mainitsema. Yäk.  

Tuo teoreettinen dynamiikka sattuu vaan kuvaamaan aika todenmukaisesti kappaleen (tässä tapauksessa moottoripyörän) liikettä avaruudessa.

Suurinpana mielenkiinnon aiheena tuossa Cossalterin kirjassa on moottoripyörän renkaiden voimantuoton kuvaaminen, joka on suhteellisen vekkuli juttu nopeasti silmäiltynä. Ei ollenkaan niin tylsän lineaarista ja yksioikoista kuin auton renkaiden tapauksessa.

Pistän tuon mainitsemasi kirjan kuitenkin korvan taakse. Yleensä asioihin saa parhaan ymmärryksen kun yhdistää sopivassa suhteessa käytännön vinkkejä raakaan teoriapyörittelyyn.

 

[scuuba]

Tuo teoreettinen dynamiikka sattuu vaan kuvaamaan aika todenmukaisesti kappaleen (tässä tapauksessa moottoripyörän) liikettä avaruudessa.  

Suurinpana mielenkiinnon aiheena tuossa Cossalterin kirjassa on moottoripyörän renkaiden voimantuoton kuvaaminen, joka on suhteellisen vekkuli juttu nopeasti silmäiltynä. Ei ollenkaan niin tylsän lineaarista ja yksioikoista kuin auton renkaiden tapauksessa.  

Ök, ja jos ton kans samantasoinen opus iskarin sielunelämästä kiinnostaa niin 400-sivunen (suht pienellä fontilla...) raamattu: John C. Dixon: The shock absorber handbook .
On siin alkuun 50 sivua "johdantoa", mut loppu 350 sivua on way beyond...

 

[J.V.]

Tykkääkö takaiskari olla ylösalaisin?, autoissa ei oikein mutta enpä ole varma pyörän iskarista, voihan se pelatakin?

 

[TSK]

Milloin projektin on tarkoitus olla valmis?

Paljonko on projektin kokonaisbudjetti?

Budjetti on kokoajan kasvava ja aikarajaa valmistumiselle ei ole asetettu.

Takaiskunvaimentimeen kohdistuu huomattavasti vähemmän voimia näin asetettuna (momentin vähentymisen takia) ja se tukee paremmin haarukkaa, mikä taas vähentää haarukan tarvittavaa lujuutta (painoa pois).

Koko runko (haarukka mukaan luettuna) painaa noin 8 kg ilman hitsaussaumoja ja maalia eli alle 9 kg niiden kanssa. GSX-R 750 2004 runko, takarungon kanssa (missä istutaan) painaa noin 18 kg.

Näistä asioista enemmän myöhemmin ilmestyvissä blogi merkinnöissä.

Hienoa, että projekti on aiheuttanut kiinnostusta ja keskustelua. Näistä asioista paljon tietäviä on lukijoissa varmasti.

Edit. Voipi olla, että tuo vakio paino on ilman takarunkoa missä istutaan, en ole varma tästä.

 

[Juutana]

Millä muuten varmistitte hitsaussaumojen lujuuden pysyvyyden? Ainakin oman kokemuksen mukaan ns. ultralujat matetriaalit pehmenevät hitsauksessa koska niiden lujuusominaisuudet on yleensä hankittu jälkikäteen tehtävillä lämpökäsittelyillä eikä terässeostuksilla.

Ainakin TIG:llä hitsatessa tulee pieneen/ohueen kappaleeseen niin paljon lämpöä että metallin kiderakenne muuttuu ja lujuudet tippuu. Tämän tiedän karvaasta kokemuksesta kun harjottelimme ammattimiesten kanssa Ruukin Optim 700 levyn hitsausta menetelmäkokeita varten. Lisäaineista kyllä löytyy tarpeeksi lujaa tavaraa, mutta joka kerta kun koepaloja murrettiin ne murtuivat lämpömuutosvyöhykkeeltä perusaineesta.

 

[JP_445]

Tekeehän noita putkirunkoja "oikeat" pajatkin kuten KTM ja tiedä sitten miten käsittelevät rungot hitsausten jälkeen... Esim R8 räärää mallin CRMO päärunko painaa vain reilut 4 kiloa ja silti on tukeva ja kestävä

 

[Juutana]

Tekeehän noita putkirunkoja "oikeat" pajatkin kuten KTM ja tiedä sitten miten käsittelevät rungot hitsausten jälkeen... Esim R8 räärää mallin CRMO päärunko painaa vain reilut 4 kiloa ja silti on tukeva ja kestävä

Tekee tekee ja varmastikin tässäkin proggiksessa ko. asia on mietitty kun kyse on kuitenkin rungosta, jolla olisi tarkoitus ajaa rataa kovaa. Sen takia olisikin mielenkiintoista tietää, että miten ko. asia on toteutettu.

CrMo-materiaaleistakin osa vaatii ehdottomasti esilämmitykset, jälkikäsittelyt ja hitsauksen lämmöntuonnit kohdalleen jotta halutut lujuusominaisuudet säilytetään samalla välttäen teräksen karkaistumista liian kovaksi ja hauraaksi. Noi erikoislujat putket eivät ole mitään perusraudoitusterästä tai I-palkkia jotka voi hitsailla tuosta vaan kasaan.

 

[JP_445]

Tekeehän noita putkirunkoja "oikeat" pajatkin kuten KTM ja tiedä sitten miten käsittelevät rungot hitsausten jälkeen... Esim R8 räärää mallin CRMO päärunko painaa vain reilut 4 kiloa ja silti on tukeva ja kestävä

Tekee tekee ja varmastikin tässäkin proggiksessa ko. asia on mietitty kun kyse on kuitenkin rungosta, jolla olisi tarkoitus ajaa rataa kovaa. Sen takia olisikin mielenkiintoista tietää, että miten ko. asia on toteutettu.

CrMo-materiaaleistakin osa vaatii ehdottomasti esilämmitykset,  jälkikäsittelyt ja hitsauksen lämmöntuonnit kohdalleen jotta halutut lujuusominaisuudet säilytetään samalla välttäen teräksen karkaistumista liian kovaksi ja hauraaksi. Noi erikoislujat putket eivät ole mitään perusraudoitusterästä tai I-palkkia jotka voi hitsailla tuosta vaan kasaan.

Eikös nuo esilämmitykset ja päästölämmitykset nyt kuulu perusteisiin ainakin TIG hitsailussa, kun jotain kestävää ja tarkkaa koitetaan tehdä ;-)
Toki voihan se olla ettei kaikki sitä tiedä.

 

[seppo02]

rispektiä!!

 

[TunturiTT]

Tekeehän noita putkirunkoja "oikeat" pajatkin kuten KTM ja tiedä sitten miten käsittelevät rungot hitsausten jälkeen... Esim R8 räärää mallin CRMO päärunko painaa vain reilut 4 kiloa ja silti on tukeva ja kestävä

Tekee tekee ja varmastikin tässäkin proggiksessa ko. asia on mietitty kun kyse on kuitenkin rungosta, jolla olisi tarkoitus ajaa rataa kovaa. Sen takia olisikin mielenkiintoista tietää, että miten ko. asia on toteutettu.

CrMo-materiaaleistakin osa vaatii ehdottomasti esilämmitykset,  jälkikäsittelyt ja hitsauksen lämmöntuonnit kohdalleen jotta halutut lujuusominaisuudet säilytetään samalla välttäen teräksen karkaistumista liian kovaksi ja hauraaksi. Noi erikoislujat putket eivät ole mitään perusraudoitusterästä tai I-palkkia jotka voi hitsailla tuosta vaan kasaan.

Eikös nuo esilämmitykset ja päästölämmitykset nyt kuulu perusteisiin ainakin TIG hitsailussa, kun jotain kestävää ja tarkkaa koitetaan tehdä ;-)
Toki voihan se olla ettei kaikki sitä tiedä.

Jos Form600 putkesta hitsattua runkoa pitää paistaa, ei hitsari ole ollut työn tasalla. Hitsausjärjestys ja lämmöntuonti putkiin on ollut väärä. Form600 putkelle ei tarvita esilämmitystä, hitsaustavalla ei ole merkitystä tämän suhteen.
On ns. ameriikantyyli hitsata runko ultrajäykässä jigissä ja sen jälkeen vapautella jännitykset kuumentamalla aihiota. Siinä mennään vahvasti metsään jos hitsaus aiheuttaa pysyviä muodonmuutoksia.
Rungon voi hitsata vaikka pöydällä, kunhan mitataan, mitataan ja mitataan. Sekä huolehditaan oikeasta järjestyksestä putkien asettelussa ja hitsauksessa.

 

[johtaja]

Varokaa, ettette satuta itseänne. Tuolla koneella pyörä kerää Alastarollakin yli 200km/h. Takahaarukka näyttää yht'äkkiä aika heikolta. Akselilinja näyttää olevan alimman putken alapuolella, joten kestääköhän se vetoa? Toivottavasti olette laskeneet sen kestävyyden riittävällä marginaalilla. Toisekseen, haarukka näyttää aika letkulta sivusuuntaan, eli kestääkö se voimia kun pyörä on kallellaan? Muuten geometriaan on vaikea ottaa silmämääräisesti kantaa. Iskarin kiinnitys on vähintäänkin mielenkiintoinen.

Toivotan onnea projektiin, ja toivon, että suhtaudutte sen riskeihin terveellä kunnioituksella.

 

[TSK]

UPDATE

 

[TSK]

UPDATE

Rungon suunnittelusta.

Muutaman viikon sisällä alustasta lisää ja luultavasti myös rungon suunnittelusta.

 

[jaket]

olisin itse vetänyt ton takahaarukan alapienan päin tuota akselin kiinnikettä. näin työntövoimi akselista menisi suoraan pienaa pitkin, eikä vääntäisi pienaa. lisäksi ehkä alapienan ja yläkolmion väliin voisi laittaa yhden tuen, ettei alaputki vapata.

 

[SuzukiV2]

Mä poistaisin ruogon tuosta penkin alta (takahäkin) kokonaan ja laittaisin siihen jonkun helposti vaihdettavan alumiinikolmion ruuveilla kiinni.

Kyseessä kuitenkin on ratapyörä, joten oletettavaa on, että se tekee aina välillä kuperkeikan ja pitäisi saada kuitenkin samana päivänä takaisin radalle?

 

[TSK]

olisin itse vetänyt ton takahaarukan alapienan päin tuota akselin kiinnikettä. näin työntövoimi akselista menisi suoraan pienaa pitkin, eikä vääntäisi pienaa. lisäksi ehkä alapienan ja yläkolmion väliin voisi laittaa yhden tuen, ettei alaputki vapata.

Kiihdytystilanteessa takapyörän ja asfaltin välisestä kitkasta johtuvan voiman resultantti ei ole horisontaalinen, vaan lähtee koiliseen, idän ollessa menosuunta. Jätän arvoitukseksi miksi näin tapahtuu.

 

[TSK]

Mä poistaisin ruogon tuosta penkin alta (takahäkin) kokonaan ja laittaisin siihen jonkun helposti vaihdettavan alumiinikolmion ruuveilla kiinni.

Kyseessä kuitenkin on ratapyörä, joten oletettavaa on, että se tekee aina välillä kuperkeikan ja pitäisi saada kuitenkin samana päivänä takaisin radalle?

Ihan hyvä pointti.