• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Ratailun aloittaminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Cat
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Tumppi sanoi:
Varmaan sun vauhdeissa on hyvä ottaa aikainen ja rauhallinen jarru ja höllätä ennen mutkaa ja ajaa mutka läpi kaasulla. Sit kun kierrosajat rupee oleen reilusti alle tuon 1:35:n kannattanee aloitella hitaissa mutkissa ajamaan jarrulla mutkaan sisään: eli ensin täysi jarrutus ja siitä pikkuhiljaa löysää jarrua kohti mutkan keskipistettä jolloin mennäänkin jo kaasulle. Eli minimoida aika jolloin ei olla kaasulla eikä jarrulla.. Nopeat mutkat kannattaa ajaa siten, että jarrulla vauhti sopivaksi ja ennen mutkaa mennä takaisin kaasulle ja ajaa mutka veto päällä läpi. Siitä sit vaan hieroa itselle mieluisa ja sopiva (=nopein) ajotyyli!


- T -

Eli oon ollut oikeilla jäljillä, omasta mielestä nopeet mutkat menee hyvin, ja teen juurikin noin että kaasulla läpi.

Kemorakin tippui toisella vierailukerralla 1,24.1 parani 2.5s entiseen.
 
Väsyksissä unohtu ne kysymykset..

Kilpureissa on monissa kittisähköt, mikä hyöty näistä on? Onko niissä ihan normaalisti akku ja käynnistys tapahuu napista?

Kun puhutaan, että kusiainen taittuu paremmin kuin tonninen, niin johtuuko se ihan vaan omapainosta? Eihän niillä nyt niin isoa painoeroa ole?

Mikä on alastarolla nopean ryhmän raja? Pääseekö sinne 1.30 ajalla?
 
Cat sanoi:
Väsyksissä unohtu ne kysymykset..

Kilpureissa on monissa kittisähköt, mikä hyöty näistä on? Onko niissä ihan normaalisti akku ja käynnistys tapahuu napista?

Kun puhutaan, että kusiainen taittuu paremmin kuin tonninen, niin johtuuko se ihan vaan omapainosta? Eihän niillä nyt niin isoa painoeroa ole?

Mikä on alastarolla nopean ryhmän raja? Pääseekö sinne 1.30 ajalla?


Kittisähköt tarkoittavat (yleensä) pyörän valmistajan tekemää johtosarjaa ja moottorinohjausta. Eli normisti virtalukko poistettu, kaikki ylimääräisten vempeleiden (valot,vilkut,ajonesto, flekti yms.) johdotukset ja kytkimet poistettu. Ominaisuuksia on monesti esimerkiksi säädettävä tai korkeammalle säädetty kierrosrajoitin, varikkorajoitin napilla, lähtökierrosrajoitin yms. Lisäksi voi olla vaikkapa tiedonkeruu ja luistonesto yms. hipo-ominaisuuksia.

Monet myös puhuu kittisähköistä vaikka vakiojohtosarjaan olisi itse tehty em. muutoksia. Eli muutokset tehdään painon säästämiseksi. Esimerkiksi oman pyörän paino ilman polttoainetta on 170kg, kun orggispyörän paino lienee jossain 190-200kg:n paikkeilla.

Akku taitaa kaikissa pyörissä olla (ei 2-tahtisissa), tosin nykyään moni käyttää lipo/life tai vastaavia kevyitä kisa-akkuja. Sen sijaan starttia ei kaikissa pyörissä ole, laturi tarvii olla sääntöjen mukaan ainakin euroopan sarjoissa.

Kusiaisen ja tonnarin painoero on kyllä ihan huomattava, tosin kusiaset taitaa olla kapeampia ja lyhyempiä ja niissä on kapeampi takarengas mikä vaikuttaa kääntyvyyteen. Myös rungon geometria vaikuttaa käntyvyyteen. Lisäksi tietysti kusiaisen ja tonnarin ajolinjat eroavat jonkun verran toisistaan.

Alastaron nopeaan ryhmään pääsee ihan ilmoittautumalla, tosin siinä ei ihan hirveetä järkeä ole mennä jos on ihan tolkuttumasti muita hitaampi. Tämä on aika veteen piirretty viiva, mutta yleensä nopeimmat ajaa n. 1:25 orgin päivillä, joten hirveästi yli 1:30 ajoilla ei kannattane sinne mennä. Tärkeintä on kuitenkin tasainen ajo ja loogiset ajolinjat, jolloin ohituksissa ei tule turhia vaaratilanteita. Käytännössä järjestäjä antanee sinun ajaa nopeassa ryhmässa, jos et siellä aiheuta vaarallisia tilanteita. Saanet kuitenkin vielä keskiryhmässä paremmin vetoapua ja paineettomampaa ajoa.


- T -
 
Joo kyselin lähinnä tota nopean rajaa, kun kaveri uteli että montako kymmentä sekunttia vielä pitää ottaa pois, että pääset sinne. En osannut sitten sanoa, veikkailin että 5-7s.

Mutta kiitos taas tuostakin infosta, taas viisaampana.
 
Nyt on päässyt se ratakärpänen puraisemaan kunnolla, ja kolmen ratapäivän jälkeen Kemorassa alkoi tuo kadulla ajaminen vee ituttamaan oikein isolla Veellä. Pyöränä on R1 -08, ja olisi siitä tarkoitus lähteä rakentamaan täysiveristä ratapeliä. Budjettia ei älyttömästi jää, sillä vauhdin lisääntyessä alkoivat renkaat mokomat kulua. Rengaslämmittimet ovat ilmanmuuta ostoslistalla. Kuljetuskalustoa ei ole, lokkeilen kaverin kyydillä. Mikäli kyytiä ei saa, vuokraan siksi kerraksi pakun.

Kysynkin siis, että mitä kaikkea kannattaa pienellä rahalla käydä täysiveriselle katupelille tekemään? Painoa olisi kiva karsia pois, niin pyörän käsittely pienehköltä henkilöltä helpommin kävisi. Myöskin sifterit, pikakaasut yms. ratakilkkeet olisivat kivat, mutta kaikkea ei heti pysty. Missä järjestyksessä ja mitä kannattaisi siis hankkia, ja mistä? Varmasti tuollaisenaankin pyörällä pääsee lujaa ja ongelmitta, mutta ropaaminenhan on osa harrastusta :)
 
vertzu sanoi:
Nyt on päässyt se ratakärpänen puraisemaan kunnolla, ja kolmen ratapäivän jälkeen Kemorassa alkoi tuo kadulla ajaminen vee ituttamaan oikein isolla Veellä. Pyöränä on R1 -08, ja olisi siitä tarkoitus lähteä rakentamaan täysiveristä ratapeliä. Budjettia ei älyttömästi jää, sillä vauhdin lisääntyessä alkoivat renkaat mokomat kulua. Rengaslämmittimet ovat ilmanmuuta ostoslistalla. Kuljetuskalustoa ei ole, lokkeilen kaverin kyydillä. Mikäli kyytiä ei saa, vuokraan siksi kerraksi pakun.

Kysynkin siis, että mitä kaikkea kannattaa pienellä rahalla käydä täysiveriselle katupelille tekemään? Painoa olisi kiva karsia pois, niin pyörän käsittely pienehköltä henkilöltä helpommin kävisi. Myöskin sifterit, pikakaasut yms. ratakilkkeet olisivat kivat, mutta kaikkea ei heti pysty. Missä järjestyksessä ja mitä kannattaisi siis hankkia, ja mistä? Varmasti tuollaisenaankin pyörällä pääsee lujaa ja ongelmitta, mutta ropaaminenhan on osa harrastusta :)

Tuota pyörää ei koskaan ole itselläni ollut, mutta yleisesti itse lähtisin ensin kääntämällä kaavion ja asentamalla shifterin. Seuraavaksi alustaa uusiksi huollattamalla, shimmaamalla ja laitatuttamalla sopivat jouset. Noi on suhteellisen edullisia muutoksia verrattuna öhlärin hankkimiseen.

Jos kunnollista ratapeliä tavoittelee, niin suosittelen myymään vakiokuntoisen katupyörän eteenpäin ja ostamaan vaikkapa MRi:ltä valmiiksi rakennetun ratapelin. Niin ja siis pukit, lämppärit, kuljetuskalusto ja kunnolliset nahkavarusteethan siis oli aivan selviö ennen kun rahaa laitetaan pyörän rakentamiseen.
 
vertzu sanoi:
Kysynkin siis, että mitä kaikkea kannattaa pienellä rahalla käydä täysiveriselle katupelille tekemään? Painoa olisi kiva karsia pois, niin pyörän käsittely pienehköltä henkilöltä helpommin kävisi. Myöskin sifterit, pikakaasut yms. ratakilkkeet olisivat kivat, mutta kaikkea ei heti pysty. Missä järjestyksessä ja mitä kannattaisi siis hankkia, ja mistä? Varmasti tuollaisenaankin pyörällä pääsee lujaa ja ongelmitta, mutta ropaaminenhan on osa harrastusta :)

1) Huolla(ta) alusta!!! Tämä on se tärkein viritys heti kärkeen.
2) Käännä kaavio
3) Avaa klipareita hieman
4) Vaihda vakiojalkatapit kiinteisiin ja karhennettuihin.
5) Lyhennä välityksiä, esim. 16-46 (tai 45) toimii Suomen radoilla aika kivasti.
6) Shifteri jos jäi rahaa edellisistä
7) Kuitukatteet yms. hyödyllistä ja hyödytöntä sälää sitä mukaa kun on rahaa.

Ja tietenkin omaan vauhtiin soveltuvat renkaat.
 
Streethawk sanoi:
Shifterille ääni täältä (ja käännetty kaavio).

tuntuu toi käännetty kaavio olevan todella monilla ihan ekoja asioita, mitä tekevät. Onko ero tossa todella noin suuri "perinteiseen" verrattuna?

Vai onko kyse vaan siitä, että periaatteessa ton saa modattua käytännössä ilman kustannuksia?
 
Jassu sanoi:
tuntuu toi käännetty kaavio olevan todella monilla ihan ekoja asioita, mitä tekevät. Onko ero tossa todella noin suuri "perinteiseen" verrattuna?

Vai onko kyse vaan siitä, että periaatteessa ton saa modattua käytännössä ilman kustannuksia?

Onhan toi todellakin helpompi radalla. On paljon nopeampaa napauttaa sitä kiksiä alas kuin ylös. Toisaalta ajelin viime kesänä kovempaa vakio kaaviolla kuin mitä olen tänä vuonna päässyt sifterin ja käännetyn kanssa. Ei se siis kymmentä sekuntia poista kierrosajoista. Sitten kun siihen käännettyyn tottuu, on vaikea kuvitellakaan miten sitä pärjäsi vakio kaaviolla.
 
Jassu sanoi:
tuntuu toi käännetty kaavio olevan todella monilla ihan ekoja asioita, mitä tekevät. Onko ero tossa todella noin suuri "perinteiseen" verrattuna?

Vai onko kyse vaan siitä, että periaatteessa ton saa modattua käytännössä ilman kustannuksia?
Kun jarrutat, jalka pyrkii luonnollisesti nousemaan ylöspäin, jolloin pienemmän vaihteen vaihtaminen ylöspäin on helpompaa.
Kun kiihdytät, jalka pyrkii painamaan alaspäin, jolloin isomman vaihteen polkasu on helpompaa.

Eli, on siinä helppoudessa ihan *itun iso ero.

Ja toisaalta, miksei käännetty kaavio voisi olla normaali? Miksi se vakiokaavio on joskus aikojen alussa valittu olemaan noin päin ku se on?

Kaikissa mopoissa sitä käännettyä kaaviota ei välttämättä saa aikaseks ilman modauksia/tarvikeosia.
 
Jassu sanoi:
tuntuu toi käännetty kaavio olevan todella monilla ihan ekoja asioita, mitä tekevät. Onko ero tossa todella noin suuri "perinteiseen" verrattuna?

Vai onko kyse vaan siitä, että periaatteessa ton saa modattua käytännössä ilman kustannuksia?

Käännetyllä kaaviolla on turvallisempi ja helpompi latoa isompaa vaihdetta kun pyörä on kallellaan. Monessa fillarissa on tosiaan näin, että kääntää vivuston toisin päin, mutta ainakaan R1:ssä kaavion kääntäminen ei oikein onnistu vakio jalkatapeilla.
 
vertzu sanoi:
Kysynkin siis, että mitä kaikkea kannattaa pienellä rahalla käydä täysiveriselle katupelille tekemään? Painoa olisi kiva karsia pois, niin pyörän käsittely pienehköltä henkilöltä helpommin kävisi. Myöskin sifterit, pikakaasut yms. ratakilkkeet olisivat kivat, mutta kaikkea ei heti pysty. Missä järjestyksessä ja mitä kannattaisi siis hankkia, ja mistä? Varmasti tuollaisenaankin pyörällä pääsee lujaa ja ongelmitta, mutta ropaaminenhan on osa harrastusta :)
Painon karsinta rahalla on ihan turhaa, karsi sen verran kuin mitä ilmaseks voi tehdä.
Ja vaikka ostasit valmiin ratapelin, niin ropaamista riittää siinäkin ihan helvetisti. Ja jos haluut ropata, niin voit alkajaisiks vaikka remontoida ton mun mopon vaihdelaatikon. :D
 
vertzu sanoi:
Nyt on päässyt se ratakärpänen puraisemaan kunnolla, ja kolmen ratapäivän jälkeen Kemorassa alkoi tuo kadulla ajaminen vee ituttamaan oikein isolla Veellä. Pyöränä on R1 -08, ja olisi siitä tarkoitus lähteä rakentamaan täysiveristä ratapeliä. Budjettia ei älyttömästi jää, sillä vauhdin lisääntyessä alkoivat renkaat mokomat kulua. Rengaslämmittimet ovat ilmanmuuta ostoslistalla. Kuljetuskalustoa ei ole, lokkeilen kaverin kyydillä. Mikäli kyytiä ei saa, vuokraan siksi kerraksi pakun.

Kysynkin siis, että mitä kaikkea kannattaa pienellä rahalla käydä täysiveriselle katupelille tekemään? Painoa olisi kiva karsia pois, niin pyörän käsittely pienehköltä henkilöltä helpommin kävisi. Myöskin sifterit, pikakaasut yms. ratakilkkeet olisivat kivat, mutta kaikkea ei heti pysty. Missä järjestyksessä ja mitä kannattaisi siis hankkia, ja mistä? Varmasti tuollaisenaankin pyörällä pääsee lujaa ja ongelmitta, mutta ropaaminenhan on osa harrastusta :)

Täysveristä en lähtisi itse moisesta rakentamaan (itselläni sama laitos) ellei sitten hanki kaikkia osia käytettynä ja tiedä mitä tekee. Perusteluina se, että rahaa palaa vaikka pyörän arvo on jo puolittunut alkuperäisestä.

Itse olen laittanut pyörään seuraavat (ostin uutena 2008 syksyllä)

2008 kuitukatteet ja käännetty kaavio jalkatappisarjoineen. Kaatumatatit + koneen poskien suojaus.
lipan jälkeen cliparit
2009 shifteri (tilattiin kännipäissään Parkkosen Arton kanssa ja krapulassa ihmeteltiin mitä posti toi)
2012 huollettiin alusta, simmattiin se (Vehniäisen toimesta) + pikakaasu.

Seuraavaksi varmaan teräspunosletkut. Toistaiseksi olen pärjännyt orkkiksilla.

Avauksissa tuo pyörä jää selvästi oikeista kilpureista, vääntöä vähemmän käyttöalueella samoin tehoa. Mutta luotettavuuden kanssa ei ole ollut ongelmia. Käy ja kukkuu. Kerran shifteri temppuili, nyttemmin sekin rokannut. Noita viimeisen päälle laitettuja kisapelejä kun olen katsonut, niin tuntuu puuhaa riittävän.

Jukka
 
Moottoripyorailyn_tuki_ry sanoi:
Noita viimeisen päälle laitettuja kisapelejä kun olen katsonut, niin tuntuu puuhaa riittävän.

Jukka

Kolmesti olen vaihtanut öljyt tänä kesänä tuohon omaan, että onhan sitä tuossa jo tekemistä. Sama aihio kuin sulla, mutta aika paljon enemmän osia vaihdettu ja konettakin ilmeisesti vähän piristetty.
 
vertzu sanoi:
Nyt on päässyt se ratakärpänen puraisemaan kunnolla, ja kolmen ratapäivän jälkeen Kemorassa alkoi tuo kadulla ajaminen vee ituttamaan oikein isolla Veellä. Pyöränä on R1 -08, ja olisi siitä tarkoitus lähteä rakentamaan täysiveristä ratapeliä. Budjettia ei älyttömästi jää, sillä vauhdin lisääntyessä alkoivat renkaat mokomat kulua. Rengaslämmittimet ovat ilmanmuuta ostoslistalla. Kuljetuskalustoa ei ole, lokkeilen kaverin kyydillä. Mikäli kyytiä ei saa, vuokraan siksi kerraksi pakun.

Kysynkin siis, että mitä kaikkea kannattaa pienellä rahalla käydä täysiveriselle katupelille tekemään? Painoa olisi kiva karsia pois, niin pyörän käsittely pienehköltä henkilöltä helpommin kävisi. Myöskin sifterit, pikakaasut yms. ratakilkkeet olisivat kivat, mutta kaikkea ei heti pysty. Missä järjestyksessä ja mitä kannattaisi siis hankkia, ja mistä? Varmasti tuollaisenaankin pyörällä pääsee lujaa ja ongelmitta, mutta ropaaminenhan on osa harrastusta :)

Itse olin vastaavan pohdinnan ääressä pari vuotta sitten. Ja totesin että katuajelut ovat niin minimaalista että kilpipelillä en tee mitään. Eli tarvitsetko oikeasti kilvellistä peliä?

Lisäksi taloudellisessakaan mielessä kilvellisen rakentelu ei ole järkevää. Kilpipelin myymällä sai pirun hyvän ja täysin valmiiksi rakennetun kilvettömän. Kilvellinen peli on radalla ihan yhtä kovilla kuin kilvetönkin eikä ratakäyttö sen jälleenmyyntiarvoa ainakaan nosta. Laatikko noissa on kaiketi kaikista kovimmilla ja R1:ssä 3. rattaan poikiminen on yleinen vika. Kilvetön on lisäksi helpompi, halvempi ja rataoloissa nopeampi korjata KUN se kaato kuitenkin tulee.

Oma kokemus (GSX-R k8 täysin vakio seosrenkain / täysin valmis kilpuri R1 -08) oli että eroa on kuin yöllä ja päivällä. Kilpurissa ominaisuudet tulee monen asian summana (alusta, keveys, koneen ominaisuudet jne). Puolittain rakennetuista hybrideistä ei itsellä ole kokemusta joten eri osa-alueiden merkitystä en osaa arvioida.

Ropaaminen tuossa touhussa oli itselleni pakollinen paha ja taidon/tilojen/ajan puutteen vuoksi nuo teetätinkin Sundbergin Villellä. Oma R1 kävi isomman remontin viime talvella juuri tuon 3. rattaan poikimisen takia läpi. Siitä ei kuitenkaan kannata vetää johtopäätöstä että kilvettömän korjauksiin palaa tonni tolkulla rahaa toisin kuin kilvellisiin. Moni olisi tuossa tilanteessa vaihtanut vain pakolliset vaurioituneet osat ja kustannukset olisi ollut marginaaliset. Itse olen pitänyt kalustosta aina ylihyvää huolta. Todennäköisesti esim. laatikon / koneen osalta vastaavissa kilvellisissä / kilvettömissä R1:ssä laatikko / kone on ihan vastaavassa hapessa ja odottaa sitä että tunnit tulee täyteen...

Oma R1 meni nopeasti kaupaksi. Ilmeisesti hinnoittelu oli kohdallaan ja kauden tässä vaiheessa myyntisesonki vielä päällä. Ja ei varmaan ollut haitaksi että Wehnä on tuota mulla ollutta rykköstä esimerkki casena hyvästä ratamoposta "markkinoinut" rata-ajokursseilla. Ja haittaa ei ollut Alastaron kerhokisan voitostakaan. Ostaja kun löytyi kisassa mukana olleista...

Mielenkiinnolla odotan mikä vaikutus kaluston vaihdolla on uuden omistajan kierrosaikoihin...
 
Onko porukat kehitellyt tankin kylkeen jotain lisä pitoa, kun tuntuu olevan turhan liukas ja voisi kadullakin olla jotain hyötyä? Mitään fiksuja ja helppoja ratkaisuja?
 
Stomppi tuppaa syömään ajopukua, sen vuoksi jotkut tykkää esim. Gripsterista. Löytyy myös läpinäkyvää Tank Tredz -kalvoa. Ei ole kokemusta kummastakaan, mutta jotain tartteis hankkia.
 
Back
Ylös