Sanotaan näin, että jokseenkin samoilla fiiliksillä lähdin katsomaan sitä ensimmäistä kertaa radalla itsekin. Takana oli kuitenkin jo sen 50tkm, pari alppireissua ja muuta mutkapätkää. Kesän loppupuolella sitten rohkaisin mieleni ja varasin paikan koulutusryhmästä Ahvenistolla.Pois se minusta, siis se, että kuvittelisin osaavani kaiken. "Osaan kaiken" on motoristille pahimpia ja vaarallisimpia tunteita mitä maa päällään kantaa ja se pitäisi jokaisen sisäistää. Se tunne kun tulee, niin noutaja odottaa nurkan takana.Se nyt vaan on niin että ne perusasiat on opiskeltava jotta voi edetä harjoittelussa.
Rohkenen väittää että vaikka sanot että et kaipaa opastusta mutkapätkillä ja voit jopa opastaa muita niin kuitenkin sinun on opiskeltava/opeteltava tietyt perusasiat ja helpoiten se onnistuu tuolla koulutusryhmässä.
Siis mun mielestä mutkapätkillä (järjellinen ajo) ja ajelulla radalla on kuitenkin niin suuri ero ajolinjojen ja roikkumien suhteen, että rohkenen edelleen olla mielipiteeni takana - ja ne perusasiat on edelleen hanskassa.
Yritin muotoilla lausetta, mutta en saa aikaiseksi, koska en halua millään muotoa kehuskella. No, sanottakoon, että en ole pyhäkoulupoika minäkään, vaikka ikää jo onkin - eikä sellaista ikää taida tullakaan, että täysin rauhoittuisin..
Niin, joo. Kerrotko lyhyesti mitä tarkoittamasi perusasiat ovat, jos ne eivät ole niitä mitä minä tarkoitan? Siis tämä ei ole mitään piruilua, en vaan oikeasti tiedä.
Pari settiä ajettiin liivimiehen perässä ja katsottiin ajolinjoja ja sitten otettiin kierroksia omaan vapaaseen tahtiin. Näin jälkikäteen katsottuna helppoa sanoa, että katuajossa oli tullut sellaisia tapoja jotka Hannula korjasi ensimmäisillä seteillä pois. Välissä harjoiteltiin ajamista ilman jarruja, joka on muuten radalla erittäin opettavaista. Loppupäivästä se rentouskin tuli kuin itsestään ja kierrosnopeudet lähtivät pikkuhiljaa nousemaan.
Pointti mulla on se, että vaikka ajattelin että kurssilla ei oppisi mitään, niin huomasin ratapäivän jälkeen, että radalta lähti aivan toisenlainen kuski kuin sinne meni. Jos olisin yksinäni treenannut, niin tuskin olisin huomannut niitä samoja asioita, sillä ajaessa tuppaa olemaan muutakin tekemistä kuin tietentahtoen asennon tai rentouden korjaamista. Yksi asia mikä muuttui ehkä kaikkein eniten oli se, että kaikenlainen ylimääräinen härvääminen keskellä mutkaa jäi pois. Perusasioita, mutta aiemmin tuli muutettua ajolinjaa kesken mutkan, jarrutettua keskellä mutkaa tai ajettua liian kovaa sisään jolloin nopeus itse mutkassa/ulostulossa on liian alhainen.
Huvittavaa on mielestäni se, että joitakin rata-ajon juttuja on tullut prätkällä painettua niin mieleen, että niitä toteuttaa jo autoillessakin. Nopeus sopivaksi ennen mutkaa, tasainen kääntö mutkaan ja kun mutka alkaa aukenemaan annetaan lisää lämää. Nostaa muuten ajonopeuksia tiukoilla rampeillakin aika kivasti...
Roikkumisesta ja mutkapätkistä voisi sanoa sen verran, että ainakaan bladella ei tarvitse kortin pysymisrajoissa vielä roikkua. Toisaalta niin kovaa ei tule vedettyä suomessa millään julkisella tiellä, että tarvettakaan olisi, nopeusrajoituksesta huolimatta. Mene vaan rohkeasti sinne koulutusryhmään. Jos se on eka päiväsi radalla, niin et menetä mitään osallistumalla koulutukseen. Saat ajaa yhtä paljon kuin hitaassa, sinulle varmasti näytetään linjoja, taatusti pätevät sedät katsovat ajoasi ja antavat rakentavaa palautetta. Hintakin on sama kuin muilla ilman koulutusta.