Kyllä jaket on aivan oikeassa. Niin olen itsekkin ollut ensimmäisessä viestissä, mutten ole tajunnut mitä tarkoitan. Kehannut olla juntti ja väittää silti vastaan perehtymättä sen tarkemmin, häpeän.
"
Oikean käden(sormet pyörimissuuntaan ja peukalo osoittaa voimavektorin suunnan) säännöllä myötäpäivään pyörivä kampiakseli aiheuttaa voiman ns. magneeton suuntaan.
Sit kun käännät kampiakselin pyörimään vastapäivään niin silloin voiman suunta vain muuttuu jakopäänpuolelle osoittamaan."
Seuraavaksi selitys siitä mitä asia tarkoittaa:
Eli pyörivälle kappaleelle määritetään vektori jonka suuruudella voidaan määrittää voima mitä sen kampeaminen radaltaan vaatii. Eli jotenkin olikohan se, että kappaleelle määritetään pyörimissuuntaan voima J*OMEGA. Sitten lasketaan oliskohan tuo ollu keskeiskiihtyvyys(paremmin tunnettuna keskipakovoima). Näiden arvojen
ristitulona saadaan määritettyä pyörivälle kappaleelle sen akselinsuuntainen voima, kuvassa
M. En muista ulkoa mistä kappaleen arvoista siihen piti laskea, mutta vektorien summailuksi ja vääntämiseksi se menee silti, oli arvot laskettu mistä tahansa.
Vaikka kappale ei olisikaan samalla linjalla, mutta pyöriessä eri suuntaan toisen kanssa, nämä vektorit voidaan summata. Yksinkertaisesti voidaan sanoa, että samalla akselilla ollessaan, summaus on helppo ja ei tarvitse alkaa ajattelemaan voimavektoreita 3ulotteisessa avaruudessa. Eli toisen rullan voima olkoot 30 Nm ja toisen rullan -30 Nm. Etumerkki tulee kappaleen pyörimissuunnasta. Näin momentit voidaan laskea yhteen vektoreina:
M1+
M2 -> 30 Nm + (-30) Nm=0. Tämän teorian takia kappaleiden pyörintäsuunnat kumoavat toistensa hyrrävaikutuksen.
Sitten jos ketjut on kiritty perseelleen, eli taka-akseli on vinossa ja pyörä kulkee, kuin ajokoira suoralla ja mutkaan tullessa vedetään perä sladiin ja eturengas osoittaa vastaohjauksen suuntaan niin saadaankin melkomoisen mukavan näkönen vektorisotku johon en haluakkaan sit sotkea ajatuksia.
Jos joku vielä sekoilee kulmanopeuden muutoksen kanssa ja sotkee sitä hyrrävoimaan niin täytyy kattoo jos jaksais piirtää ja selittää totaallisen esimerkin noiden kahden asian erosta ja sitä miksi crossipyörä nostaa keulaa kaasuttaessa tai laskee keulaa jarruttaessa(sama asia bemarin koneessa, kaasuttaessa huojuu). Ei turhaa tekniikan alan fysiikan tunneilla 4 ja 5 vedetty kokeista, vaikkei noiden kanssa työkseen tarvitse päätään vaivata.