Mulla on hieman erilainen näkemys tuosta mitä ehtii ja mitä ei ehdi ajatella.
Viime syksynä hirvi oli änkeämässä pahasti kohtaamiskurssille, vauhtia noin 90 ja pyörä kallellaan mutkassa. Saman tien jarrutus ja nopea arvio että kopsahtaa, jos hirvi tulee tielle asti. Olosuhteet kylmä aamu, muutama aste plussan puolella, mutta kuiva tie. Aamu hämärää, mutta ei läheskään pimeää ja muutenkin varsin hyvä näkyvyys. Juuri harvennettu metsä tien vieressä. Customissa ei mitkään ratarenkaat ole alla.
Siinä vaiheessa kun hirven näin, tein tietysti niin kovan jarrutuksen kuin uskalsin. Eturengas ei mennyt alta, mutta takarengas kävi lukossa. Pyörä karkasi lähes kokonaan hallinnasta sekunniksi, pariksi. Eli silloin ei jarruteta eikä juuri ohjata, yritin vain taistella pitääkseni pyörän pystyssä ja tiellä.
Kohtuullisen kallistuksen vuoksi en uskaltanut kovin voimaakkaasti jarruttaa ja tuntui ettei vauhti hidastu. Mulla ainakin riitti aika, jotta sekä ojaan ajo että kaataminen kävivät mielessä. Päätöstä en ehtinyt tehdä jos tilanne realisoituu loppuun asti.
Hirvi kääntyi onneksi toiselta puolen ojaa takaisin metsään, mutta vastaavasti odotetussa törmäyskohdassa vauhti ei juuri ollut laskenut. Ei lähellekkään että olisin voinyt pysäyttää pyörän siihen Kohtaan.
Sen hirven näkeminen pimeässä ajoissa on kyllä suurin urbaani legenda mitä on olemassa. Ylittää jopa sen armeijan huhun jonka mukaan makuupussissa on sitä lämpimämpää mitä vähemmän on vaatetta päällä makuupussin sisällä.
Viime syksynä useampi työkaveri kertoi ajaneensa useampaan otteeseen hirven vierestä ja nähneensä sen juuri kohdalla. Oma kokemus on samanlainen. Hirvi seisoo ojassa ja siitä ajaa vierestä niin ettei sitä huomaa ennen kuin kohdalla. Sen naamioväri on niin hyvä ettei sitä pimeässä näe, pitäis olla lämpökamera. Vesisateessa tai pimeällä ajetaan tuurilla.
ps. Älyääköhän hirvet äänekkäiden putkien päälle mitään.
Viime syksynä hirvi oli änkeämässä pahasti kohtaamiskurssille, vauhtia noin 90 ja pyörä kallellaan mutkassa. Saman tien jarrutus ja nopea arvio että kopsahtaa, jos hirvi tulee tielle asti. Olosuhteet kylmä aamu, muutama aste plussan puolella, mutta kuiva tie. Aamu hämärää, mutta ei läheskään pimeää ja muutenkin varsin hyvä näkyvyys. Juuri harvennettu metsä tien vieressä. Customissa ei mitkään ratarenkaat ole alla.
Siinä vaiheessa kun hirven näin, tein tietysti niin kovan jarrutuksen kuin uskalsin. Eturengas ei mennyt alta, mutta takarengas kävi lukossa. Pyörä karkasi lähes kokonaan hallinnasta sekunniksi, pariksi. Eli silloin ei jarruteta eikä juuri ohjata, yritin vain taistella pitääkseni pyörän pystyssä ja tiellä.
Kohtuullisen kallistuksen vuoksi en uskaltanut kovin voimaakkaasti jarruttaa ja tuntui ettei vauhti hidastu. Mulla ainakin riitti aika, jotta sekä ojaan ajo että kaataminen kävivät mielessä. Päätöstä en ehtinyt tehdä jos tilanne realisoituu loppuun asti.
Hirvi kääntyi onneksi toiselta puolen ojaa takaisin metsään, mutta vastaavasti odotetussa törmäyskohdassa vauhti ei juuri ollut laskenut. Ei lähellekkään että olisin voinyt pysäyttää pyörän siihen Kohtaan.
Sen hirven näkeminen pimeässä ajoissa on kyllä suurin urbaani legenda mitä on olemassa. Ylittää jopa sen armeijan huhun jonka mukaan makuupussissa on sitä lämpimämpää mitä vähemmän on vaatetta päällä makuupussin sisällä.
Viime syksynä useampi työkaveri kertoi ajaneensa useampaan otteeseen hirven vierestä ja nähneensä sen juuri kohdalla. Oma kokemus on samanlainen. Hirvi seisoo ojassa ja siitä ajaa vierestä niin ettei sitä huomaa ennen kuin kohdalla. Sen naamioväri on niin hyvä ettei sitä pimeässä näe, pitäis olla lämpökamera. Vesisateessa tai pimeällä ajetaan tuurilla.
ps. Älyääköhän hirvet äänekkäiden putkien päälle mitään.
