• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Pyörä todelliselle aloittelijalle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja nikoppp
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Bolt sanoi:
Onnea vaan. Kävin tänään asentamassa sun uuteen pyörään takalaukun telineen. Eli se on nyt kiinni.
Mulla on myös uusi (käytetty)eturengas, joka on paljon parempi kun se joka on siinä pyörässä kiinni.
Lupasin sen Tomehawkille, mutta en kerenny asentaa sitä. Ja nyt sä mietit miksi mä tiedän kaikesta kaiken. No Tomehawk on mun "kummipoika":grin:

Ooh, ihanaa! Kohta pääsen liimaileen ponitarroja uuteen pärrään (no en oikeesti) :D Ja saa sandaalit ja käsilaukun takaboksiin :) Älkää ihmetelkö jos en heti moikkaa liikenteessä, kun kauhusta kankeana ajelen neljääkymppiä uskaltamatta irrottaa käsiä tangosta, mutta heti ku pystyn heiluttelen takas :D Palataan siinä rengasasiassa ja muutenkin mulla tulee varmasti olemaan vielä sen miljoona tyhmää kysymystä..eiku ei oo tyhmiä kysymyksiä, on vaan tyhmiä ihmisiä :D
 
Mulla oli semmonen tilanne et mopolla ajellu edellisen kerran 15v sitten, kun hankin A-kortin. Eli ihan aloittelijana lähdettiin. Koulussa oli pyöränä er-6 ja jo ennen kortin saamista hankin ton oman z1000:en.

En tiiä mistä johtui, mut itse koin jo tuolloin tuon er-kutosen jollain tavalla hankalammaksi käsitellä kuin Zetan. Oma on aina oma, mut jotenkin tuntui Z sopivan mulle kuin hanska käteen. Vai mahtoiko olla mielikuvituksen tuotetta vain, en tiiä?

Tästä perstuntumasta johtuen ehdotan siis kawasakin Zetaa :thumbup:

No painoa on ainakin about saman verran molemmissa, Z1000 vain 10kg enemmän, kuin ER-6n. Olen itse testannut tuollaista ER-6 F-mallia ja kääntyi kyllä todella helposti hidasajonopeuksissa. Toki Z1000, 4-pyttyinen kone tarjoaa tasaisemman kyydin, kuin 2-sylinterinen erkka. Tämä voisi selittää eron. Tottakai jokaiseen pyörään tottuu ajan kanssa. Toisiin paremmin kuin toisiin.
 
Ajotunnit päristelin ER-6:lla, enkä rakastunut pyörään. 2-sylinterinen ei mielestäni ollut mukavin vaihtoehto taajamaan. Semmoinen traktorifiilis tuli. Nyt on nelisylinterinen Honda, joka kehrää kuin kissa. Ja kun kahvasta vääntää niin naukuu kuin... öh... kissa. Ei ollut nyt paras mahdollinen kielikuva.
 
Heippa, täällä ilmoittautuu taas yksi uusi foorumilainen ja tuleva motoristi!

Tänään aamulla oli eka ajotunti, minkä ajoin kevarilla vaikka A2-korttia suoritankin. Ehkä ihan hyvä aloittaa pienellä, oli nimittäin vähän huteraa menoa kun ei pärristä ole Yamahan pikkuista automaatti-crossia lukuunottamatta mitään kokemusta :)-

Mutta siis, alustavien tiirailuiden perusteella eka pyörä tulisi olemaan joko ER-6f tai tästäkin ketjusta tuttu GSX-650f. Nyt illalla kuitenkin osu silmään Yamahan YZF-R3 joka ilmeisesti olisi sekin varteenotettava vaihtoehto, ainakin ulkomaalaisten arvosteluiden perusteella. Ei vain taida olla vielä kovin yleinen pyörä täällä Suomessa kun ei oikein minkäänlaista suomenkielistä arvostelua/keskustelua tunnu siitä löytyvän. Olisiko kellään orkkilaisella antaa risuja tai ruusuja kyseisestä päristimestä?

Isot kiitokset ja peukut muuten tästä foorumista, oon saanut tietoa ja vastauksia kysymyksiin joita en olisi varmaan edes osannut kysyä! :jippikaijee:
 
Re: Pyörä todelliselle aloittelijalle

250/300 kuutioiset eivät ole Suomessa olleet kovin suosittuja. R3 on vielä niin uusi malli, että pyöriä tuskin kovin montaa löytyykään Suomesta.
 
ellninjoh sanoi:
Heippa, täällä ilmoittautuu taas yksi uusi foorumilainen ja tuleva motoristi!

Tänään aamulla oli eka ajotunti, minkä ajoin kevarilla vaikka A2-korttia suoritankin. Ehkä ihan hyvä aloittaa pienellä, oli nimittäin vähän huteraa menoa kun ei pärristä ole Yamahan pikkuista automaatti-crossia lukuunottamatta mitään kokemusta :)-

Mutta siis, alustavien tiirailuiden perusteella eka pyörä tulisi olemaan joko ER-6f tai tästäkin ketjusta tuttu GSX-650f. Nyt illalla kuitenkin osu silmään Yamahan YZF-R3 joka ilmeisesti olisi sekin varteenotettava vaihtoehto, ainakin ulkomaalaisten arvosteluiden perusteella. Ei vain taida olla vielä kovin yleinen pyörä täällä Suomessa kun ei oikein minkäänlaista suomenkielistä arvostelua/keskustelua tunnu siitä löytyvän. Olisiko kellään orkkilaisella antaa risuja tai ruusuja kyseisestä päristimestä?

Isot kiitokset ja peukut muuten tästä foorumista, oon saanut tietoa ja vastauksia kysymyksiin joita en olisi varmaan edes osannut kysyä! :jippikaijee:

Eiks se kotarin 390 ole a2 luokkanen? Luulis sen ainakin oleva varteenotettava vaihtoehto. Hauskan ja ketterän olonen vehje noin niinku vierestä kattoneena.
 
tuhti sanoi:
Eiks se kotarin 390 ole a2 luokkanen? Luulis sen ainakin oleva varteenotettava vaihtoehto. Hauskan ja ketterän olonen vehje noin niinku vierestä kattoneena.

Melkee mielummi 690 samantien (saa kuristettuna a2)
 
tuhti sanoi:
Eiks se kotarin 390 ole a2 luokkanen? Luulis sen ainakin oleva varteenotettava vaihtoehto. Hauskan ja ketterän olonen vehje noin niinku vierestä kattoneena.

Monesti olen saanut kritiikkiä, kun olen yllyttämässä aloittelijoita ostamaan isompia pyöriä. Mutta usein saa lukea noita "ostin pienen ja kätevän" keskusteluita, ja ei mene kuin viikko ja ollaan isompaa etsimässä. Eikös tossa yksikin uusi motoristi hommannut 390 Duken. Ja ennen kuin tonnia oli saanut mittariin alkoi isompaa tekemään mieli.
Henkilökohtainen kestosuosikki ensipyöräksi on GSX650F. Tossa sama yksilö kiertänyt ensin kaverilla pari vuotta. Sitten suosittelin sitä "kummipojalle" joka ajeli sillä neljä kesää. Ja nyt se on JennyMarialla jota en ole tavannut. Mutta mä olen käytännössa tehnyt sen pyörän huollot viimeiset kuusi vuotta, eikä siinä ole ollut ainuttakaan vikaa.
 
Hommaa mahdollisimman ison pyörän varojensa puitteissa, itse hommasin 800:n ja sitä kotiopäin maantiellä ajellessa tuli mieleen että olis voinu hommata isommankin... :p
Tosin käyttötarkoituksen mukaan, pikkusiirtoja varten pienempikin pyörä riittänee, pitempiä reissuja varten kaipaa isompaa. :jpstyle:
 
Jonezi sanoi:
Melkee mielummi 690 samantien (saa kuristettuna a2)

Lähinnä siis vaihtoehtona tolle jammulle. Itteä pikkasen kyllä toi 390 kiinnostaisi ihan vaan ton rata ajelun takia mutta siis joo.. Yamahan vaihtoehtoa meinasin.
 
ellninjoh sanoi:
Heippa, täällä ilmoittautuu taas yksi uusi foorumilainen ja tuleva motoristi!

Tänään aamulla oli eka ajotunti, minkä ajoin kevarilla vaikka A2-korttia suoritankin. Ehkä ihan hyvä aloittaa pienellä, oli nimittäin vähän huteraa menoa kun ei pärristä ole Yamahan pikkuista automaatti-crossia lukuunottamatta mitään kokemusta :)
Hieno homma että tunnustat rehellisesti että on vielä huteraa menoa. Meillä on töissä yksi kesäharkkari joka sanoo usein "kyllä minä tiedän" ja kun heppu menee tekemään hommaa niin huomataan että kaveri on ihan pihalla ja tässä tapauksessa on vaaran paikka. Eka pyöräksi tässä tapauksessa kevyt ja hyvä ajoasentoinen, puoltoääni 390 Dukelle (tai miks ei valkokilpi krossi). Mopedit ei kaupoista lopu ja vaikka ensi vuonna isompi.
 
Bolt sanoi:
Monesti olen saanut kritiikkiä, kun olen yllyttämässä aloittelijoita ostamaan isompia pyöriä.

Yksi aloittelija ilmoittautuu, A-kortin sain vajaa kuukausi sitten, ja alla on Yamaha Warrior 1700. Olen reilusti yli kolmekymppinen nainen, jonka ainoa kokemus kaksipyöräisistä on teiniaikojen Suzuki PV:stä.

Stoorihan meni itseni tapauksessa niin, että ensin tuli prätkä (rakastuin ensi näkemältä :rakastunut:), ja vasta sen jälkeen kortti. Koska olen jo wanhahko enkä välitä siitä mitä muut ajattelevat, en edes tajunnut, että olisi pitänyt aloittaa jollain "pienellä ja helpolla", samanlainen oppimisprosessihan sitä aivoissa tapahtuu joka tapauksessa. Tietääkseni myös nopeuden säätely sekä oikean tilannenopeuden valinta tapahtuu aivojen ja oikean käden yhteistyöllä, eikä moottorin koolla tai tehoilla ole sen kanssa juurikaan tekemistä. :grin: Lisäksi on huomattavasti turvallisempaa cruisailla muun liikenteen seassa tietäen, että ei jää jalkoihin mikäli onkin tarve ripeisiin tilanteisiin.

Kävin viime viikolla eräänä myöhäisenä iltana ajamassa käsittelykokeen tehtävät Warriorilla läpi ihan vaan huvin vuoksi, ja itse asiassa siinä olikin se eka tavoite minkä itselleni asetin - saada isohko custom taipumaan samoissa rajoissa kuin autokoulun pieni ja näppärä ER-6. Vaati muuten muutaman kerran pyörittelyä liikenneaseman rekkaparkin laitamilla, että uskalsi alkaa luottamaan pyörään ja ennen kaikkea itseen.

Nyt vaan lisää kilometrejä alle ja vielä enemmän tutustumista siihen, miten alla oleva kaksipyöräinen käyttäytyy eri tilanteissa. Kuten autoissakin, siitä on tultava selkärankani jatke, sillä en missään nimessä halua olla pelkkä matkustaja. Ja se tuntumahan ei tule kuin ajamalla! :cruising:
 
Jote sanoi:
250/300 kuutioiset eivät ole Suomessa olleet kovin suosittuja. R3 on vielä niin uusi malli, että pyöriä tuskin kovin montaa löytyykään Suomesta.

Joo niin mä aattelinkin, onhan toi sinänsä aika hintava uutena ja menee ainakin itsellä parilla tonnilla yli budjetin. Sääli, vaikuttaa ihan kivalta peliltä (myös noin niinku ulkonäönkin puolesta). Myös keveyden puolesta olisi aika osuva kun en hirveesti lihasvoimaa omaa näin 167 senttisenä :grin:

tst sanoi:
Hieno homma että tunnustat rehellisesti että on vielä huteraa menoa... ...Eka pyöräksi tässä tapauksessa kevyt ja hyvä ajoasentoinen, puoltoääni 390 Dukelle (tai miks ei valkokilpi krossi).

Nii en oikein nää mitään syytä rehvastella olemattomilla taidoilla, parempi vaan tiedostaa tosiasiat niin nolottaa vähemmän sit kun väistämättä jossain vaiheessa mokaa. Vähän kyllä jo hirvittää siirtyä ens tunnilla liikenteen sekaan ihan oikeella pyörällä :D
Kotarit ei mun silmää oikein miellytä niin ne on jo ihan siitä syystä rajattu veks. Ens viikolla olis tarkoitus mennä koeistumaan ainakin ER-6f ja GSX-650f, niin voi toki olla että jos samalla kotarin satulaan istahtaa niin mielipide vielä muuttuu.
 
ellninjoh sanoi:
Myös keveyden puolesta olisi aika osuva kun en hirveesti lihasvoimaa omaa näin 167 senttisenä :grin:
Nii en oikein nää mitään syytä rehvastella olemattomilla taidoilla, parempi vaan tiedostaa tosiasiat niin nolottaa vähemmän sit kun väistämättä jossain vaiheessa mokaa. Vähän kyllä jo hirvittää siirtyä ens tunnilla liikenteen sekaan ihan oikeella pyörällä :D
Nöyrä asenne, siitä on hyvä lähteä. Kivempihän se on kömpiä kevyemmän pyörän alta kuin painavan jos niin ikävästi sattuu ja kevyellä elämä on muutenkin helpompaa, ei sillä etteikö se painavampikin toimisi.:;): Kerro vaikka max. budjetti yms. ja nettimotoon sopiva haku.
 
Bolt sanoi:
Henkilökohtainen kestosuosikki ensipyöräksi on GSX650F. Tossa sama yksilö kiertänyt ensin kaverilla pari vuotta. Sitten suosittelin sitä "kummipojalle" joka ajeli sillä neljä kesää. Ja nyt se on JennyMarialla jota en ole tavannut. Mutta mä olen käytännössa tehnyt sen pyörän huollot viimeiset kuusi vuotta, eikä siinä ole ollut ainuttakaan vikaa.

Ja saat tehdä jatkossakin jos haluat :D Ja on todella ihana pyörä <3
 
ellninjoh sanoi:
Nii en oikein nää mitään syytä rehvastella olemattomilla taidoilla, parempi vaan tiedostaa tosiasiat niin nolottaa vähemmän sit kun väistämättä jossain vaiheessa mokaa. Vähän kyllä jo hirvittää siirtyä ens tunnilla liikenteen sekaan ihan oikeella pyörällä :D

Mulle tuli ekalla ajotunnilla semmoinen rehellinen "mä en oikeasti haluu kuolla"- tunne, ja kommunikoin sen myös ihan suoraan opettajalle. Ja joo, oli todellakin huteraa menoa, eihän kukaan voi osata harjoittelematta! Kymmenen minsan parkkispyörittelyn jälkeen opettaja kysyi "lähdetäänkö liikenteeseen", johon vastasin "lähdetään vaan, mutta mua pelottaa ihan hel-ve-tis-ti!" Tunnin taajama-ajon jälkeen käytiin vielä maantiellä, lisäksi alkoi sataa. Märällä kelillä suht pienellä maantiellä mutkaan kaksipyöräisellä ekaa kertaa - huh! :no: Jos näin aikuisena hakee yllättävää kuolemanrajatunnetta niin tuossa se oli aika lähellä, kun iski aika vahvasti ajatuksiin että elämän mahdollinen loppuminen on 1,5m päässä.

Kaikkeen tottuu ja yllättävän nopeasti, mutta edelleen tuo tunne tulee väläyksenä silloin tällöin. Ja mielestäni se on pelkästään hyvä asia. Sellainen terve kunnioitus sekä omia olemattomia taitoja, alla olevaa ajoneuvoa, sääolosuhteita että muilla tielläliikkujia kohtaan on pakko säilyttää, ikuisesti.
 
tst sanoi:
Nöyrä asenne, siitä on hyvä lähteä. Kivempihän se on kömpiä kevyemmän pyörän alta kuin painavan jos niin ikävästi sattuu ja kevyellä elämä on muutenkin helpompaa, ei sillä etteikö se painavampikin toimisi.:;): Kerro vaikka max. budjetti yms. ja nettimotoon sopiva haku.

Juurikin näin :grin: Esim eilen kevarin kanssa hidasajossa ei vielä kytkimen ja kaasun yhteistyö ollut kovin priimaa, mutta alhaisten tehojen ansiosta pyörä pysyi pystyssä eikä parkkipaikan autoihinkaan tullut vaurioita. Itse harjoittelupyörällä eli ER-5:lla olisi saattanut käydä vähän toisin vaikka ei sekään mikään tehohirmu ole :D

5500 euroa on ihan ehdoton yläraja, mutta siihen mahtuukin aika monta hyvää pyörää. Katettu, mielellään vähän pystyasentoisempi katu/sporttimallinen olisi siis hakusessa. Näillä kriteereillä nuo kawa ja suzuki osuisivat aika nappiin.
 
sorceress sanoi:
Mulle tuli ekalla ajotunnilla semmoinen rehellinen "mä en oikeasti haluu kuolla"- tunne, ja kommunikoin sen myös ihan suoraan opettajalle. Ja joo, oli todellakin huteraa menoa, eihän kukaan voi osata harjoittelematta! Kymmenen minsan parkkispyörittelyn jälkeen opettaja kysyi "lähdetäänkö liikenteeseen", johon vastasin "lähdetään vaan, mutta mua pelottaa ihan hel-ve-tis-ti!" Tunnin taajama-ajon jälkeen käytiin vielä maantiellä, lisäksi alkoi sataa. Märällä kelillä suht pienellä maantiellä mutkaan kaksipyöräisellä ekaa kertaa - huh! :no: Jos näin aikuisena hakee yllättävää kuolemanrajatunnetta niin tuossa se oli aika lähellä, kun iski aika vahvasti ajatuksiin että elämän mahdollinen loppuminen on 1,5m päässä.

Kaikkeen tottuu ja yllättävän nopeasti, mutta edelleen tuo tunne tulee väläyksenä silloin tällöin. Ja mielestäni se on pelkästään hyvä asia. Sellainen terve kunnioitus sekä omia olemattomia taitoja, alla olevaa ajoneuvoa, sääolosuhteita että muilla tielläliikkujia kohtaan on pakko säilyttää, ikuisesti.

Joo voin hyvin samaistua :D Eilinen parkkis millä harjoiteltiin oli kohtuu ahdas, kääntämiseen oli tilaa ehkä max 7m (mikä ei tietenkään kevarilla ole ongelma eikä mikään), ja kokoajan tuntui että a) osun seinään/autoon ja tulee kalliiksi, sekä b) miten hitossa meinaan selvitä liikenteessä ja keskittyä havainnointiin kun kaikki huomio on pystyssä pysymisessä :grin:
Seuraava ajotunti on vasta 22. päivä, joten aattelin nyt tällä välillä hankkia jo sen pyörän niin pystyy ainakin ihan perusasioita harjoitella pihalla ennen liikenteeseen menoa. Ei toi 6h ajo-opetusta nimittäin oikeesti ole kovin kummonen määrä..
 
Back
Ylös