sorceress sanoi:Mulle tuli ekalla ajotunnilla semmoinen rehellinen "mä en oikeasti haluu kuolla"- tunne... Tunnin taajama-ajon jälkeen käytiin vielä maantiellä, lisäksi alkoi sataa. Märällä kelillä suht pienellä maantiellä mutkaan kaksipyöräisellä ekaa kertaa - huh!Jos näin aikuisena hakee yllättävää kuolemanrajatunnetta niin tuossa se oli aika lähellä, kun iski aika vahvasti ajatuksiin että elämän mahdollinen loppuminen on 1,5m päässä.
Kaikkeen tottuu ja yllättävän nopeasti, mutta edelleen tuo tunne tulee väläyksenä silloin tällöin. Ja mielestäni se on pelkästään hyvä asia. Sellainen terve kunnioitus sekä omia olemattomia taitoja, alla olevaa ajoneuvoa, sääolosuhteita että muilla tielläliikkujia kohtaan on pakko säilyttää, ikuisesti.
Kaikki mokailee, kuka useammin, kuka pahemmin ja toiset molempia yhtaikaa
Tuolle ei voi mitään, vaikka oppi ja kokemus "ojaan kaatamista" aina vähentääkin.
Tärkein poitti tuossa on tajuta oikeasti (ilman uskonnollisia ulottuvuuksia) ihmisen ja elämän rajallisuus.....
ja siitä se sitten hiljalleen se "rajatunteen" pöhinä alkaa taittumaan "realiteettien" hahmottamiseksi
ja hyväksymiseksi...... ja tuon aloittelijan "rajatunteen" saavuttaminen samalla intensiteetillä
alkaa muuttumaan koko ajan ns. aikuisten oikeesti vaarallisemmaksi touhuksi.
Sitten tahtoo tulla vaihe, jossa "taito" kävelee harkinnan ja kokemuksen yli turhan helposti.....
ja alkaa löytämään itsensä tilanteista.... joskus paikoistakin
ei vie. Kohtalaisilla "taidoilla" niistä monasti kuitenkin selvitään kalsaripyykillä tai muutoin
suhteellisen pienillä vaurioilla..... henkiset mukaan lukien.
Siitä sitten.... kunhan joten kuten ehjänä säilyy.... alkaa palaset loksahdella kohdalleen ja
hommasta alkaa nauttia ihan eri tavalla.... monin tavoin ja kokonaisvaltaisemmin..... tilanteen mukaan.
Mitä enemmän tuolla (yleisillä laduilla) koittaa mennä "terävämpi pää edellä", sen parempi niin
lyhyessä kuin pitkässäkin juoksussa.
Tämä ihan sen takia, että jostain syystä "neiti Fortuna" tuntee kovin eri tavalla vetoa eri ihmisiin
Jossain kohtaa kuitenkin kulkee raja, mihin asti hän ihan toivotonta ja jatkuvaa kouhkaamista
jaksaa katsella...... ja sitten sattuu "Juhaa pahasti"..... muuallekin kuin vaan leukaan.
Eihän se ole hyvä liikaa nöyristellä, varsinkaan naisten edessä
vätykset jaksa kauaa ketään kiinnostaa
.Ne "kovat vetomiehet" yleisillä laduilla tahtoo oikeasti olla aika hyvin edustettuna tuolla
ahtaissa laatikoissa ja maahan kaivettuina. Paljon paremmin edustettuna kuin ne, jotka koittaa tuolla kaarrella
edes joku järki päässä.... edes useimmiten.
Aina tuolla on joku, joka "vetää kovempaa". Homma toimii aika varman päälle siksikin, että
siellä "laatikossa" on aika huono vetää
Laitetaan nyt vielä loppuun.... että puhutaan yleisistä laduista.
Turvallista matkaa

Jos näin aikuisena hakee yllättävää kuolemanrajatunnetta niin tuossa se oli aika lähellä, kun iski aika vahvasti ajatuksiin että elämän mahdollinen loppuminen on 1,5m päässä.
