-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Pieniä kysymyksiä moottoripyörien tekniikasta
- Keskustelun aloittaja jyk4
- Aloituspäivä
Pikagooglella tässä jarrulevyjen sintteripalayhteensopivuudessa tai -sopimattomuudessa on ainakin jonkin verran perää. Mutta tilanne on kai lähinnä se, että ”ihan patarautaa” olevat levyt voivat vetää kieroksi sintteripalojen suuremman lämmöntuoton vuoksi. Muuta selitystä en nähnyt asiasta esitettävän. Arvaamalla voisi tehdä oletuksen, että katukäytössä asialla tuskin on juurikaan merkitystä, radalla ehkä enemmän.
Sintteripalat kuluttaa joitain levyjä enemmän kun orgaaniset palat, riippuen siitä mistä seoksesta levyt on tehty. Sintterit voi myös joissain yhdistelmissä tehdä jarruihin omituisen narahduksen juuri ennen pysähtyessä, siinä rajalla kun liikekitka on muuttumassa lepokitkaksi. Joissain levyissä sintterin jarruteho on kylmänä hieman heikompi kun lämpimillä jarruilla, ei merkittävä ero mutta joskus eron huomaa. Sintterit puree märkänä paremmin kun orgaaniset palat, kestää myös lämpöä paremmin.
Valulevyjä ei moottoripyörissä ole, ei ainakaan nykyaikaisissa ja epäilen ettei niitä ole vanhemmissakaan. Jarrulevyt leikataan tai työstetään eri menetelmillä valssatusta levystä jonka jälkeen tasohiotaan suoraksi ja oikeaan paksuuteen. Viimeisintä ei aina tehdä koska käytöstä riippuen se ei ole aina välttämätöntä. Jarrulevyjen seos voi vaihdella eri levyvalmistajien kesken, toiset levyt kestää kulutusta paremmin kun toiset.
Katukäytössä en ole kokenut tarpeelliseksi käyttää sintteripaloja ja aina on ruuvattu orgaaniset palat paikalleen, niissäkin on eroja kestävyydessä ja jarrutustehossa valmistajien kesken.
Valulevyjä ei moottoripyörissä ole, ei ainakaan nykyaikaisissa ja epäilen ettei niitä ole vanhemmissakaan. Jarrulevyt leikataan tai työstetään eri menetelmillä valssatusta levystä jonka jälkeen tasohiotaan suoraksi ja oikeaan paksuuteen. Viimeisintä ei aina tehdä koska käytöstä riippuen se ei ole aina välttämätöntä. Jarrulevyjen seos voi vaihdella eri levyvalmistajien kesken, toiset levyt kestää kulutusta paremmin kun toiset.
Katukäytössä en ole kokenut tarpeelliseksi käyttää sintteripaloja ja aina on ruuvattu orgaaniset palat paikalleen, niissäkin on eroja kestävyydessä ja jarrutustehossa valmistajien kesken.
Kiitoksia kaikille vastanneille ja erityiskiitos shyhanderille muistutuksesta. En muistanut tuon ohjekirjan olemassaoloa enää, koska tiedot niissä on yleensä luokkaa; "Jarrulevyt=On"
Tuossa kuitenkin luki materiaalityyppi=teräs eikä mainintoja ettei sinttereitä. Service Manualiassakaan ei sitä kielletty niin hain Motonetistä uudet ja sintteriä. Olisin siis mieluummin ottanut ne orgaaniset "varmuuden vuoksi" ja jos se pidentää levyjen ikää, mutta hyllyssä oli vain sintteriä. Otin samalla taakse uuden. Se takajarruhan vinkuu yhä vaikka kaikki kikka kolmoset on koitettu niin josko erimerkkinen ja sintterinen pala vaikka muuttaisi tilannetta. Paikallaan olevat on kaikki Bremboa ja OEM-kamaa niin otin nyt TRW:t. Ei siellä oikeastaan ollut vaihtoehtoja kuin alkuperäiset Brembot tai TRW.Kiitos tarjouksesta. Oli vähän kiire joten tuo motonet oli nopein ratkaisu.
PrivateeR
MotOrg ry jäsen
Joo siis katukäytössä sintteröidyillä ei taatusti mitään pahaa saa aikaseksi ku jarrutukset on hyvin kevyitä ja hitaasta vauhdista (kyllä, motarivauhti on hidas )
Radallakaan en oo huomannu vielä toistaiseks että jarrulevyt ottaisi kipeää, joskin varmaan vakiolevyt kuumenee paljon nopeammin kuin rataisat jarrulevyt, josta syystä mul on parikin kertaa kiehahtanut jarrunesteet busassa.
)Radallakaan en oo huomannu vielä toistaiseks että jarrulevyt ottaisi kipeää, joskin varmaan vakiolevyt kuumenee paljon nopeammin kuin rataisat jarrulevyt, josta syystä mul on parikin kertaa kiehahtanut jarrunesteet busassa.
PrivateeR
MotOrg ry jäsen
Ei lämmontuotto niinkään, mutta kisaisammat jarrulevyt sisältää niitä ilma-aukkoja jotka on leikattu föönimuotoon, jolloin se jarrulevy puskee paljon rajummin lämpöä pois levyltä. Vakiolevy on litteä kiinteä jöötti joten se poistaa paljon huonommin lämpöä ku ilma ei virtaa sen läpi.skuikka sanoi:
PrivateeR sanoi:Joo siis katukäytössä sintteröidyillä ei taatusti mitään pahaa saa aikaseksi ku jarrutukset on hyvin kevyitä ja hitaasta vauhdista (kyllä, motarivauhti on hidas
Radallakaan en oo huomannu vielä toistaiseks että jarrulevyt ottaisi kipeää, joskin varmaan vakiolevyt kuumenee paljon nopeammin kuin rataisat jarrulevyt, josta syystä mul on parikin kertaa kiehahtanut jarrunesteet busassa.
Busassa on varmaankin kiinnitetty jarrulevyn materiaaliin enemmän huomiota kun johonkin viiskytheppaiseen katupyörään joka valmistetaan halpamaassa.
Jarrunesteitä kannattaa vaihtaa ratakäytössä usein, ja varsinkin kiehumisen jälkeen hetikohta vaihtoon, viimeistään ennen seuraavaa ratareissua. Jarruneste kerää kosteutta itseensä ja kiehupiste alenee, sama koskee tallin hyllyssä olevaa avattua jarruneste purkkia joka on siellä lojunut pidemmän aikaa avattuna. Jarrunesteiden kiehupisteissä on eroja jopa kymmeniä asteita ja kannattaa katsoa mitä järjestelmään laittaa. Esimerkiksi DOT4 voi korvata DOT5.1 nesteellä ja lämmönkesto kasvaa merkittävästi. Myös saman dotin jarrunesteillä on pieniä eroja kiehupisteessä eri valmistajien välillä.
Tuolla pintaraapaisu jarrunesteistä: http://www.autowiki.fi/index.php/Jarruneste
PrivateeR
MotOrg ry jäsen
Joo oon vaihtanu jarrunesteitä radalla suht tiheään, nyt on vanhat nesteet vielä säiliössä ku ei oo ratapäiviä enää tiedossa.Koheltaja sanoi:
Todellakin huomaa eron et jos on tummat nesteet pöntössä ni jarrut pettää melkosen nopeesti. Ja tämä pätee kaikkiin pyöriin. Mulla ja kaverilla petti peräkkäisillä kierroksilla jarrut Palmasissa 2016 ku oli vanhat jarrunesteet sisällä
Mulle pääsylkän huollon yhteydessä vaihdettiinki toho busaan astetta rajummat jarrunesteet, olettaisin että se pisti 5.1 sinne (pitää vielä varmistaa) koska se vielä sano että ku ajaa rataa ni ei se vakioneste mitään kestä. Ja on todella iso ero tosiaan noissa nesteiden kiehumisensietokyvyssä. Mutta ei se 5.1 nestekään iha mahdottomia kestä ku on vakio jarrulevy ni se kyllä kerää hirmu määrät lämpöä eikä jäähdy ihan niin hyvin.
1340R86
MotOrg ry
PrivateeR sanoi:
Gen1 ?
Onhan siellä palan ja männän välissä vielä tallella ne levyt
mitkä estää lämmön johtumista paloista mäntiin ja sitä kautta nesteesen
usein nähnnyt niiden puuttuvan kun ollut nesteen kiehumis ongelmia
jos ei niin kannatta laittaa
paremin lämpöä kestävää nestettä
FERODO SUPER FORMULA
RACING BRAKE FLUID fsf050 Dot4
Minimum dry boiling point 320c
vaikapa tuolta
https://www.autoracing.fi/ferodo-super-formula-racing-brake-fluid#
PrivateeR sanoi:Joo siis katukäytössä sintteröidyillä ei taatusti mitään pahaa saa aikaseksi ku jarrutukset on hyvin kevyitä ja hitaasta vauhdista (kyllä, motarivauhti on hidas
Radallakaan en oo huomannu vielä toistaiseks että jarrulevyt ottaisi kipeää, joskin varmaan vakiolevyt kuumenee paljon nopeammin kuin rataisat jarrulevyt, josta syystä mul on parikin kertaa kiehahtanut jarrunesteet busassa.
Juu en usko että mun käytöllä tulee ongelmaksi
Lähinnä vaan ajattelin levyjen säästöä kun ovat sen 250-300€/kpl mutta pitäisi tarkistaa samalla nuo levyjen suoruudetkin. Sais nyt vaan sen heittokellon jostain lainaan.
Vklnuppi sanoi:Juu en usko että mun käytöllä tulee ongelmaksi
Kelluvia jarrulevyjä, on ihan turha mitata heittokellolla. Eipä sillä niitten suoruutta/kieroutta saa mitattua.
pupu sanoi:
Mä en tiedä mitkä välimallin levyt noi mahtaa olla, ei ne meinaa hirveästi kyllä "heilu". No ehkä metalliviivaimella näkee jotain. Taidan mennä vaan ensin testaamaan ja mittailee sitten.
EDIT: Eipä lähteneet nypytykset, mutta sellaisen havainnon tein että kahvoihin/tankoon ei tulee värinää eli olisko sitten levyissä jotain häikkää (lasittunut kohta?) tai jossain laakerissa. Käsittääkseni kierot levyt pitäisi täristää myös vauhdissa. Selvinnee talvella.
Viimeksi muokattu:
Manuaalinen jakoketjunkiristin meni ongelmitta paikoilleen ja säätö oli helppoa. Mutta seuraavaan kysymykseen:
Huomasin tuossa että kasigessun vesipumpun vuotoreiästä tiputtaa vähän vettä, joten innostuin tarkistamaan paisuntasäiliön. Ja kas, sehän oli tyhjä. Pistin nyt ihan vettä vaan kun ei muuta ollut, mutta onko mahdollista ettei se syylariin siitä valu, jos siellä on jo pinta sen verran alhaalla ettei neste korkkiin asti yllä? Vesiletkut on kovat kun kone käy, joten on siellä sentään ainakin puolillaan nestettä vielä.
Itse tiputtelu on näköjään "normaalia"
Olisin toki tarkistanut, mutta pitää purkaa katteita että korkin saa irti, ja eipä tullu työkalua reissun päälle mukaan. Kyl mää sitä kotona lähtiessä pöydän kulmalla kattelin, mutta ajattelin että eipä sitä tartte...
Huomasin tuossa että kasigessun vesipumpun vuotoreiästä tiputtaa vähän vettä, joten innostuin tarkistamaan paisuntasäiliön. Ja kas, sehän oli tyhjä. Pistin nyt ihan vettä vaan kun ei muuta ollut, mutta onko mahdollista ettei se syylariin siitä valu, jos siellä on jo pinta sen verran alhaalla ettei neste korkkiin asti yllä? Vesiletkut on kovat kun kone käy, joten on siellä sentään ainakin puolillaan nestettä vielä.
Itse tiputtelu on näköjään "normaalia"
Olisin toki tarkistanut, mutta pitää purkaa katteita että korkin saa irti, ja eipä tullu työkalua reissun päälle mukaan. Kyl mää sitä kotona lähtiessä pöydän kulmalla kattelin, mutta ajattelin että eipä sitä tartte...
Viimeksi muokattu: