-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Pienia kysymyksia aiheesta kuin aiheesta
- Keskustelun aloittaja D-Iivil
- Aloituspäivä
B12 sanoi:
jr66 sanoi:
B12 sanoi:
Kiitoksia vielä vastauksista. Nuppi&nahka itseasiassa mittasi juurikin digitönärillä
Pyöristin kun arvelin ettei kymmenesosien tarkkuuksilla saa kuin sekaannuksia aikaan Tavallisella on ura aloiteltu ja osaan jopa lukea sitäkin, mutta on nuo digilaitteet hienoja helppouden takia. Itsellä ei vaan ole hirveästi rahaa käyttää niin nuokin on jotain noin 50€ laitteita (tönäri muistaakseni biltema, mikrometri Motonet poistokorista), mutta hyvin tuntuvat toimivan. Tarkoissa jutuissa olen yleensä testannut luiskalla tms että asteikko on yhä kohdillaan.
Kuuluuko jarrusatulan mäntien liikkua ihan samaan tahtiin ? Takajarrun vikinää aloin korjaamaan niin tuli putsattua satula niin hyvin kuin purkamatta pystyy. Kun painaa jarrua niin toinen puoli lähtee liikkelle, mutta toinen ei liiku ennenkuin painaa(=vastustaa) sitä ensin liikkeelle lähtevää kevyesti ? Sinänsä mitään ongelmaa vikinää lukuunottamatta en ole havainnut. Huonommin liikkuu puoli jolle jarruletku tulee. Loogisesti ajatellen paine liikutaa sitä missä vähemmän on vastusta ?
Ja eikö levyjarrujen aina kuuluu vähän kahista/laahata ? Siis kun tallissa liikuttelee.
Ihan hyvin ne siis mun mielestä toimii/on toimineet ja liikkuu sen hitusen taakse kun päästää irti. Näillä keleillä ei oikein jarrujen/vanteiden lämmöstäkään pysty sanomaan mitään kun kuumathan ne on jos niitä käyttää ja ilman on vaikea pysähtyä
Ja eikö levyjarrujen aina kuuluu vähän kahista/laahata ? Siis kun tallissa liikuttelee.
Ihan hyvin ne siis mun mielestä toimii/on toimineet ja liikkuu sen hitusen taakse kun päästää irti. Näillä keleillä ei oikein jarrujen/vanteiden lämmöstäkään pysty sanomaan mitään kun kuumathan ne on jos niitä käyttää ja ilman on vaikea pysähtyä
Vklnuppi sanoi:
Itsekin käytän pääasiassa edullisia mittalaitteita. Joskus hankin syvyysmittakellon korokkeeksi kaksi 20mm mittapalaa. Mittasin ne tarkalla mittalaitteella ja ovat tuhannesosien tarkkuudella oikein. Niillä voi kätevästi testata työntömitat ja mikrometrin silloin tällöin. Sillain ne oikeastikin verifioidaan, toki palasarjalla missä on eri kokoisia paloja.
Vklnuppi sanoi:
Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Kaksimäntäsatuloissa on aina se herkempi mäntä. Hyvin lähelle ne tietenkin saa kun purkaa ja putsaa männät ja vaihtaa uudet tiivisteet. Jos se toinen mäntä lähtee kuitenkin helposti liikkeelle niin hyvä on. Oikeasti jarrutuksessa tulee sen verran vastavoimaa männälle, että eroa ei pitäisi näkyä edes palojen kulumisessa.
Ainahan ne palat hiukan laahaa levyä, mutta sellanen sen pitää olla, että kädellä pyörii kevyesti eikä heti itsekseen pysähdy.
Eli kaikki kunnossa. Palat oli ihan identtisen paksuiset molemmin puolin eikä palatkaan olleet kiilaksi kuluneita. Varmaan hämää kun noi sintteripalat pitää kovempaa/erilaista laahausääntä kuin orgaaniset.
PrivateeR sanoi:
Suorituskyvyssä ei käsittääkseni merkittävää eroa.
Jos vakiosuodatin maksaa vaikka pari kymppiä, niin K&N:n pesu/öljyäminen ehkä pari euroa. Kun on ensin ostanut sen suodattimen kalliimmalla ja huoltoaineet myös. Eikä laske rahana K&N:n huoltoon menevää aikaa.
PrivateeR sanoi:
Onhan noita testailtu penkissä kisatiimien toimesta. On aikalailla pyöräkohtaista miten suodatin vaikuttaa, jossain malleissa saattaa vakiosuodatin olla parempi kuin tarvike. Myyntimiehillä on tietysti omat puheet ja totuus on jotain muuta.
Itse ole valinnut suosituksen perusteella tarvikesuodattimen. Ajan kanssa se tulee tietysti myös halvemmaksi, pesemiseen menee muutama minuutti.
Ghostrider
MotOrg ry jäsen
Pestävän suodattimen etuna on myös se, että ei tarvitse etsiä ja metsästää sitä uutta suodatinta mistään, vaan suodattimen saa pestyä just silloin kun sattuu huvittamaan. Busaan nyt putsaria varmaan löytyy mistä tahansa marketista, mutta vähän harvinaisempien pelien kanssa ihan kiva juttu, että ei tartte suodattimia tilailla mistään maailman ääristä. Tilaahan niitä toki kerralla isomman satsin halutessaan, mutta ainakin omasta mielestä on mukavampi kun on pestävä suodatin.
Orkkis paperisessa ilmansuodattimessa on se etu ettei tarvii pestä ja öljytä...
Pestävän kangas tai vaahtomuovisuodattimen yksi etu on ettei ne mene kastuessa tukkoon kuten paperisuodatin tekee. Joissain pyörissä kastuminen on mahdollista esimerkiksi pesun yhteydessä, varsinkin silloin jos on tehty muutoksia suodatinkoteloon tms. Esimerkkinä 690 moto/enska jos siinä on evo1 suodatinkotelon kansi, tai Tenere 700 jos snorkkeli on otettu pois. Molemmissa saa painepesurilla tai reilulla letkutuksella vedet ilmansuodattimelle.
Paperisuodattimissa saattaa olla eroa oem vs tarvike. Esimerkiksi Yamaha CP2 (700) moottoreissa oem paperinen ilmansuodatin on kevyesti öljytty kun Hiflon suodattimen paperi on täysin kuiva. Ei tarvitse miettiä hetkeäkään kumman suodattimen valitsen T7:aan jolla ajetaan myös pölyisissä olosuhteissa.
Enskat ja krossit on erikseen, niihin ei muuta kun vaahtomuovisuodatinta.
Pestävän kangas tai vaahtomuovisuodattimen yksi etu on ettei ne mene kastuessa tukkoon kuten paperisuodatin tekee. Joissain pyörissä kastuminen on mahdollista esimerkiksi pesun yhteydessä, varsinkin silloin jos on tehty muutoksia suodatinkoteloon tms. Esimerkkinä 690 moto/enska jos siinä on evo1 suodatinkotelon kansi, tai Tenere 700 jos snorkkeli on otettu pois. Molemmissa saa painepesurilla tai reilulla letkutuksella vedet ilmansuodattimelle.
Paperisuodattimissa saattaa olla eroa oem vs tarvike. Esimerkiksi Yamaha CP2 (700) moottoreissa oem paperinen ilmansuodatin on kevyesti öljytty kun Hiflon suodattimen paperi on täysin kuiva. Ei tarvitse miettiä hetkeäkään kumman suodattimen valitsen T7:aan jolla ajetaan myös pölyisissä olosuhteissa.
Enskat ja krossit on erikseen, niihin ei muuta kun vaahtomuovisuodatinta.
Koheltaja sanoi:
oispa kaikki koheltajia, mies kertoo syyn ja seurauksen eikä vaan huutele että delvaccia pesään.
okvp
MotOrg ry jäsen
Tällainen suodatinpinta-ala vertailu tuli kerran tehtyä 07-08 R1:n K/N ja alkuperäisen välillä. Alkuperäisessä on n. 2,5 kertaa enemmän suodatinlevypinta-alaa, kuin K/N:ssä
http://www.moottoripyora.org/keskus...datin-vs-alkuperäinen-huikea-ero-pinta-alassa
http://www.moottoripyora.org/keskus...datin-vs-alkuperäinen-huikea-ero-pinta-alassa
TM ja suuri kevaritesti.
Yamaha MT 125.
Se on todella kiinnostava pyörä siksi, että siinä on joukon ainoana venttiilikoneistossa muuttuva ajoitus. VVA eli Variable Valve Actuation -järjestelmä säätää imuventtiilien aukioloa kierrosluvun mukaan. Ala- ja keskikierroksilla imuventtiileitä ohjaavan nokan profiili on suunniteltu niin, että se tarjoaa mahdollisimman hyvän ala- ja keskikierrosalueen väännön. Kun moottorin käyntinopeus saavuttaa 7 400 kierroksen, solenoidiventtiili kytkee käyttöön yläkierrosalueelle tarkoitetun nokan, jolla saavutetaan paras mahdollinen huipputeho.
Tuota noin, nyt ei Savolainen oikein ymmärrä.
Eikö tuota 11kW tehoa saisi ilmankin tuommosta himmelisysteemiä
Jutusta poimittuja kommentteja:
Yamahan moottori on erittäin onnistunut. Se vääntää alhaalta ja jaksaa laukata yläkierroksilla.
Yamahan muuttuva-ajoitteinen venttiilikoneisto toimii hienosti. Moottori vääntää sen ansiosta jo pienillä kierroksilla mukavasti, ja huipputehoa löytyy sama kuin muistakin. Nopeuden ylläpito onnistuu Yamahalla mäessäkin ilman vaihteiden vaihtamista. Tilanne on sama Hondassa, vaikka siinä on kiinteä venttiilien ajoitus. Hondan moottori on sitkeä puurtaja.
Polttoainekäyttöisistä pihein oli Yamaha 2,0 litran satasen keskikulutuksella. Kawasaki ja KTM olivat janoisimmat 2,7 litran keskikulutuksella.
Yamaha voitti testin viidellä tähdellä
Yamaha MT 125.
Se on todella kiinnostava pyörä siksi, että siinä on joukon ainoana venttiilikoneistossa muuttuva ajoitus. VVA eli Variable Valve Actuation -järjestelmä säätää imuventtiilien aukioloa kierrosluvun mukaan. Ala- ja keskikierroksilla imuventtiileitä ohjaavan nokan profiili on suunniteltu niin, että se tarjoaa mahdollisimman hyvän ala- ja keskikierrosalueen väännön. Kun moottorin käyntinopeus saavuttaa 7 400 kierroksen, solenoidiventtiili kytkee käyttöön yläkierrosalueelle tarkoitetun nokan, jolla saavutetaan paras mahdollinen huipputeho.
Tuota noin, nyt ei Savolainen oikein ymmärrä.
Eikö tuota 11kW tehoa saisi ilmankin tuommosta himmelisysteemiä
Jutusta poimittuja kommentteja:
Yamahan moottori on erittäin onnistunut. Se vääntää alhaalta ja jaksaa laukata yläkierroksilla.
Yamahan muuttuva-ajoitteinen venttiilikoneisto toimii hienosti. Moottori vääntää sen ansiosta jo pienillä kierroksilla mukavasti, ja huipputehoa löytyy sama kuin muistakin. Nopeuden ylläpito onnistuu Yamahalla mäessäkin ilman vaihteiden vaihtamista. Tilanne on sama Hondassa, vaikka siinä on kiinteä venttiilien ajoitus. Hondan moottori on sitkeä puurtaja.
Polttoainekäyttöisistä pihein oli Yamaha 2,0 litran satasen keskikulutuksella. Kawasaki ja KTM olivat janoisimmat 2,7 litran keskikulutuksella.
Yamaha voitti testin viidellä tähdellä
Viimeksi muokattu:
Kotarikuski
Betatestaaja
Käppyroiden perusteella jammussa on 5000k kohdalla 10% enemmän vääntöä kuin honussa. Vääntökäyrä kuin konetekniikan oppikirjasta. Ehkä siitä säätyvästä nokasta on kruisailussa jotain hyötyä.
Ehkä tärkein tekijä on vaikutus myyntilukuihin...
Ehkä tärkein tekijä on vaikutus myyntilukuihin...
