Perälaakerin vaihdatus

[Pekkavee]

Niinpä niin, kehitys kehittyy...
Oma 180 tonnia ajettu LoTja jos ääntelisi noin, saisin kyllä sydärin
T. Pozo

Minulla on 200.000 km ajettu R1100GS.
Sen kardaani ei pidä vielä mitään ääntä, mutta pitää kai tarkistaa sen kunto, kun seuraavan kerran tulee jotain hommaa sillä suunnalla. Se takanivelen suojakumi pitäisi oikeastaan vaihtaa, koska siinä on reikä.
Tuolla on juttua siitä, miten kardaanin voi itsekin korjata tai korjauttaa vaikka jollain autopajalla vaihtamalla ne nivelristikot siihen ennen kuin täysi tuho tulee.
Linkki
Tuolla joku heppu on kyllä ihan turhaan leikannut sen nivelristikon palasiksi ennen irroitusta. Kyllä se lähtee sieltä kokonaisenakin.
Selaamalla tuon koko juttuketjun saa siitä jutusta paremman kuvan ja Youtubesta löytyy videoita asiasta monta.

 

[GSR600]

Niinpä niin, kehitys kehittyy...
Oma 180 tonnia ajettu LoTja jos ääntelisi noin, saisin kyllä sydärin
Mutta jos tuollainen kolina ynnä takapyörän lotaus ovat normaaleja, niin uskon viisaampia...
Vähemmänhän sitä kaiketi keskituella kuuluu kilsoja keräillä.

T. Pozo

Korostetaan nyt vielä että ei se ajossa ääntele kun kardaani on ns. normaalissa asennossa eli ääntely
tulee esille ainoastaan keskituella kun takajousitus on aivan ulosjouston ääriasennossa.
Toki vastaava tilanne tulee ajossa esim. soratie hypyissä mutta ne loikat kestävät yleensä 1-2 sekuntia ja silloin on yleensä muuta tekemistä kuin kuunnella kardaanin ja perän ääniä

 

[XX-xenon]

Ei ole vielä koskaan tullut päälle tilannetta, jossa olisi pitänyt ykkösellä pyörittää takarengasta keskituella, niin en ole kuullut tuollaisia ääniä..

 

[Garba]

Ei ehkä nyt ykkösellä mut minusta kannattaa siloin tällöin käsin pyöritellä keskituella ollessa.Itsellä oli 70tkm kohdalla jäylkkiä kohtia jotka sitten paljastuivat etumaisen nivelen vaurioksi!

 

[ts18056]

Ei ole vielä koskaan tullut päälle tilannetta, jossa olisi pitänyt ykkösellä pyörittää takarengasta keskituella, niin en ole kuullut tuollaisia ääniä..

Eikö tuosta kannatttaisi ottaa iskarikin irti, vääntää perä 90 asteen kulmaan, ja katsoa, että vieläkö pyörii (ääneti?). Ketjut tuosta selviää, jos ei ota swingin akseliin kiinni.

 

[Vilmart]

Alla olevasta suttuisesta videosta hieman osviittaa 28:20 kohdalta. Eli perä kasataan ilman shimmilevyjä. Sitten heittokello tukevalle paikalle kiinni ja akselia liikutetaan ylös alas. Itse laitoin perän kiinni takarenkaaseen, joka oli lappeellaan lattialla. Heitto mitataan ja tähän mittatulokseen lisätään muistaakseni 0,1mm, jolloin saadaan tarvittava shimmin paksuus.

https://www.youtube.com/watch?v=sn5zs8RslF4

Perälaakerin vaihto vielä suunnitteluvaiheessa ja on ollut aikaa rauhassa tuumailla tuota shimmausmittausta. Äkkiseltään en keksinyt pomminvarmaa tapaa kiinnittää heittokelloa murkulaan. Tuli sellainen mieleen, että mahtaisiko tinalanka toimia? Eli laakerikoolin päälle asettaa tinalangan, ruuvaa kannen kiinni, irrottaa kannen ja mittaa litistyneen langan paksuuden. Siihen sitten ynnätään se 0,1mm tai mikä se nyt kuuluukaan olla.

 

[jaket]

onhan niitä erilaisia plastigaugeja

http://www.plastigaugeusa.com/how.html

 

[shyhander]

ebaysta (UK) saa noita plästigeitsejä melko järkevään hintaan.

 

[Vilmart]

onhan niitä erilaisia plastigaugeja

http://www.plastigaugeusa.com/how.html

Kappas, tommosiakin on olemassa. Niin sitä oppii taas uutta, kiitoksia!
Plastigauge PL-D (0.020" - 0.040 in. (0.500mm-1.00mm)) olisi varmaan passeli koko mokoman rakosen mittaamiseen. Noin 15€ näyttäisi ebaysta kustantavan. Taidan kuitenkin kokeilla ensin tinalankamenetelmää.

 

[Vilmart]

Selittäisikö joku, miten tuo 'backlash' tarkalleen ottaen määritellään. Tässä puimurin huoltomanuaalista:
http://1drv.ms/1ELW77V
Ei ota ymmärtyäkseen minulla.

Kartiolaakerin prikkahan säätää kruunupyörän hampaiden ja vetarin hampaiden välystä. Manuaali ohjeistaa perän kasaamisosiossa notta:

"Place original spacer (1) or spacer measuring 2.25 mm (0.0886 in) in thickness on crown wheel (for provisional backlash)."

Minulla vanha prikka on 2,00 mm paksu, mutta ei pysty sanomaan miten paksu on alkujaan ollut, kun siinä on pyörähdysjälkiä ja samoin myös akselissa pinnalla, jota vasten prikka on. Kuinkahan tarkkaa tuo oikeasti lopulta on tuo 'backlashin' säätö?

Edit:
Edelleen on mysteeri miten kartiolaakeri on päässyt pyörähtämään akselilla. Laakerineulat ja laakerikuppi ovat ihan siistin näköisiä, mutta sisäkooli on selvästi pyörähtänyt akselilla.

 

[Nomad]

Minulla vanha prikka on 2,00 mm paksu, mutta ei pysty sanomaan miten paksu on alkujaan ollut, kun siinä on pyörähdysjälkiä ja samoin myös akselissa pinnalla, jota vasten prikka on. Kuinkahan tarkkaa tuo oikeasti lopulta on tuo 'backlashin' säätö?

Edit:
Edelleen on mysteeri miten kartiolaakeri on päässyt pyörähtämään akselilla. Laakerineulat ja laakerikuppi ovat ihan siistin näköisiä, mutta sisäkooli on selvästi pyörähtänyt akselilla.

Saatko laitettua tarkkoja valokuvia näkyville?

 

[Vilmart]

Saatko laitettua tarkkoja valokuvia näkyville?

Akseli:
http://1drv.ms/1zptOsm
http://1drv.ms/1xCaKBS

Laakeri:
http://1drv.ms/1LVNM3r

Prikka laakerin puolelta:
http://1drv.ms/16Os9C8
http://1drv.ms/1v625b3

 

[Pekkavee]

Hyvin sä olet Vilmart noi hommat dokumentoinut.
Hyvä homma.
Vaikka itse en tuohon asiaan osaa mitään auttaakaan.

 

[Vilmart]

Kävin tänään paikallisessa koneistamossa ja siellä mestari (jolta muuten ei puhe ihan heti lopu) ihmetteli myös suuresti miten laakeri on voinut pyörähtää akselilla. Mielenkiintosia tällaiset haasteet.

 

[Vilmart]

Hitaasti on edennyt perälaakerin vaihtoprojekti, mutta nyt tsekkasin tinalankamenetelmällä (ilman shimmejä) kopan ja laakerin välin. Kaksi langanpätkää vastakkaisilla puolilla ja litistyivät 0,80- ja 0,85 -millisiksi. Eli shimmaustarve olisi jotain 0,85-0,95 mm, kun preload-ohje on 0,05-0,10 mm. Vanhat shimmit ovat 0,50 ja 0,15 mm eli lisäystä tarvis 0,20-0,30 mm. Äkkiseltään tuntuu aika paljolta, kun periaatteessahan shimmausta ei tarvis korjata laakerinvaihdossa ollenkaan. Osa varmaan selittyy sillä, että sen kartiolaakerin litistyneen shimmin tilalle tilasin uuden arvauksella, kun en pystynyt tietämään, mikä alkuperäinen paksuus on ollut. Jos siinä on nyt tuon 0,20-0,30 mm verran liian vähän niin onkohan miten kriittistä välitykselle? Eli olisiko tarpeen tilata paksumpi pikkushimmi ja mennä vanhoilla isoshimmeillä vai säädänkö preloadin kohdilleen isoshimmeillä?

http://1drv.ms/1xEfRbk

 

[iaj]

Hitaasti on edennyt perälaakerin vaihtoprojekti, mutta nyt tsekkasin tinalankamenetelmällä (ilman shimmejä) kopan ja laakerin välin. Kaksi langanpätkää vastakkaisilla puolilla ja litistyivät 0,80- ja 0,85 -millisiksi. Eli shimmaustarve olisi jotain 0,85-0,95 mm, kun preload-ohje on 0,05-0,10 mm. Vanhat shimmit ovat 0,50 ja 0,15 mm eli lisäystä tarvis 0,20-0,30 mm. Äkkiseltään tuntuu aika paljolta, kun periaatteessahan shimmausta ei tarvis korjata laakerinvaihdossa ollenkaan. Osa varmaan selittyy sillä, että sen kartiolaakerin litistyneen shimmin tilalle tilasin uuden arvauksella, kun en pystynyt tietämään, mikä alkuperäinen paksuus on ollut. Jos siinä on nyt tuon 0,20-0,30 mm verran liian vähän niin onkohan miten kriittistä välitykselle? Eli olisiko tarpeen tilata paksumpi pikkushimmi ja mennä vanhoilla isoshimmeillä vai säädänkö preloadin kohdilleen isoshimmeillä?

http://1drv.ms/1xEfRbk

Maailmalla konsensus perälääkerin hajoamiseen näissä malleissa liittyy nimenomaan tuohon preloadin väärään lukemaan.

Varmimman ja kestävimmän lopputuloksen saat kun noudatat tehtaan asettamaa ohjearvoa.

 

[Vilmart]

Maailmalla konsensus perälääkerin hajoamiseen näissä malleissa liittyy nimenomaan tuohon preloadin väärään lukemaan.

Varmimman ja kestävimmän lopputuloksen saat kun noudatat tehtaan asettamaa ohjearvoa.

Tämän tapauksen tekee ongelmalliseksi se kartiolaakerin ohentunut vanha shimmi. Ei bmw-varaosamyynnissäkään osanneet arvaila, mikä sen alkuperäinen paksuus on mahtanut olla.

 

[iaj]

Tämän tapauksen tekee ongelmalliseksi se kartiolaakerin ohentunut vanha shimmi. Ei bmw-varaosamyynnissäkään osanneet arvaila, mikä sen alkuperäinen paksuus on mahtanut olla.

Toki, siksihän se mitataankin kun laakeri uusitaan ja mittaustulosten perusteella valitaan sopiva simmi.

 

[Pekkavee]

Toki, siksihän se mitataankin kun laakeri uusitaan ja mittaustulosten perusteella valitaan sopiva simmi.

Tuo kartiolaakerin pikkushimmi vaikuttaa hammaskosketukseen ja oikean hammaskosketuksen voi tarkastaa kokoonpanon jälkeen väriaineella hampaista.
Hammaskosketukseen vaikuttaa myös se kardaanin päässä olevan pienen kartiohammaspyörän laakerin alla oleva shimmi.
Sitä ei kai tässä tapauksesssa vaihdettu, joten se laaakerin pikkushimmi tekee (tai ei tee) muutoksen hammaskosketukseen.

Yhdessä pikkushimmi ja isot shimmit vaikuttavat siihen preloadiin, jonka taas voi mitata.

 

[Vilmart]

http://1drv.ms/1CiWlN1

Tein uuden tarkistavan tinalankamittauksen ja tällä kertaa neljällä langanpätkällä. Tulokset digitönärillä 0.77, 0.78 ja 0.77 mm. Neljäs lanka jäi hieman kannen voitelu-uurteen alle joten siitä ei kunnolla mitattavaa tullut. Nyt langanpätkät olivat poikittain eikä pitkittäin niinkuin ekassa mittauksessa olivat. Näin ne eivät ehkä kantaneet kantta niin paljon. Näillä tuloksilla lisäshimmauksen tarve on hieman kohtuullisempi (ja vähemmän huolestuttava).

Minkälaista väriainetta tuossa hammastuskosketuksen tarkistuksessa käytetään? Kiinnostavaahan sekin olisi tsekata. Toisaalta tässä on aina vaara sortua liialliseen hifistelyyn ja tarpeettomaan huolestumiseen pikkutarkoista detaljeista, joilla välttämättä ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä. Mutta tämä ropaaminen on osa harrastusta ja aina on kiinnostavaa oppia uutta jolla syventää ymmärystä tuota pyörää kohden.