Onko ABS jarrut oleellinen turvavaruste moottoripyörässä?

[valuvika]

Koska moottoripyörän geometria pyrkii korjaamaan kulkusuunnan muutokset, el pyörän kallistumisen itsestään. Kokeile kallistaa pyörää paikoillaan pitämättä sarvista kiinni. Mitä tapahtuu? Eturengas pyrkii kääntymään mutkan suuntaan. Mitä enemmän kallistat, sen enemmän rengas kääntyy. Millä tavalla pyörä nousee ajaessa ylös kallistuksesta? Kääntämällä eturengasta lisää mutkan suuntaan. Moottoripyörän liikkuessa siis massan hitaus ja moottoripyörän geometria pitävät mopon pystyssä vaikka kuskia ei olisikaan. Hyrrävoimilla on hyvin vähän tekemistä tämän kanssa. Vauhdin hidastuessa ei liike-energia enää jossain kohdassa riitä nostamaan pyörää takaisin pystyyn vaan pyörä kaatuu kaartaen kyljelleen.

Pyörä pysyy siis pystyssä pitämällä tukipisteet painopisteen alla. Vauhdissa massan hitaus ja pyörän geometria hoitavat tämän kuskin puolesta, hitaassa vauhdissa kuskin täytyy aktiivisesti muuttaa tukipisteen paikkaa suhteessa painopisteeseen (=käännellä ohjaustankoa), koska mopon liike-energia ei ehdi korjaamaan mopon kallistumista riittävän nopeasti.

Tämä on ihan perusasioita ja pitäisi olla hallussa jos pidät mitä tahansa koulutusta kaksipyöräisten kuskeille.

Pahoittelut massan hitauden ja energian sotkemisesta, kirjoitin hätäisesti, enkä jaksa enää korjailla.

Juuri näin, hienoa että Nitrous selitti asian kansantajuisesti esimerkin avulla, tästä on meinaan kuultu aika sekavia "asiantuntijalausuntoja".

 

[NOx]

Auto ei kaadu lukkojarrutuksesta. Mahdollisen kaatumisen seurauksena menetetään kaikki mahdollisuudet vaikuttaa kulkusuuntaan enää ollenkaan, oli se sitten rekan keula tai lyhtypylväs, enää ei voi tehdä väistöä.

Jos verrataan perus paniikkijarrutusta jossa lopussa tehdään väistö, autolla ja MP:llä. Vain MP voi kaatua sen lukkojarrutuksen aikana poistaen väistön mahdollisuuden kokonaan. Ei se MP toki aina kaadu lukkojarrutuksessa, mutta autolla sitä ongelmaa ei ole ollenkaan. Molemmilla voi ryssiä sekä jarrutuksen tai väistön, mutta edelleen MP on ainoa joka kärsii lisäksi kaatumisen mahdollisuudesta.

ABS-jarrujen hyöty on, että ei kaadu, joten autoissa niistä on vähemmän hyötyä kuin moottoripyörissä, koska autot ei muutenkaan kaadu...tuota logiikkaa on kyllä vaikea kumota.

Eikö ne ABS-jarrut tulleet autoihin siksi, että jarrutuksen aikana voi ohjata ja tehdä väistön sen sijasn, että mennään renkaat savuten suoraan?

 

[Pekkavee]

Pystyyn nouseminen jarrutuksen aikana johtuu siitä, että eturenkaan tukipiste maahan on renkaan keskilinja sivussa. Tarkemmin sisäkurvin puolella. Kun jarrutetaan, tämän tukipisteen kautta syntyy ohjausta sisäkurviin kääntävä momentti (koska tukipiste on ohjausakselin sivussa) ellei kuski estä sitä aktiivisesti ohjaamalla. Kuten edellisessä viestissä mainitsin, mopo nousee kallistuksesta pystyyn kun käännetään eturengasta lisää sisäkurviin päin. Ja tästä johtuu (massan hitauden lisäksi) mopon pystyyn nouseminen jarrutuksessa.

No niinpäs tuo onkin. Eli ohjaus pyrkii kääntymään sisäkurviin päin eli vastaohjaamaan sinne suuntaan, jolloin pyörä nousee pystyyn. Tuon huomaa kyllä hyvin, kun kurvissa jarruttaa kunnolla ja nyt löytyi syykin siihen.
Kiitos selvityksestä.
Siksi on pitänytkin harjoitella sitä toiseen suuntaan vastaohjausta ko. tilanteissa eli vastaliikettä moiselle.

Pekka

 

[finn]

Mike Doohanin taidonäyte:

Esimerkki miten asfaltillakin voi yrittää pitää pyörää pystyssä ja tulla ehjin nahoin kaarteen läpi. Doohan yrittää viimeiseen saakka, eikä muuten koske jarruun enää tässä vaiheessa.

 

[3JJ]

ABS-jarrujen hyöty on, että ei kaadu, joten autoissa niistä on vähemmän hyötyä kuin moottoripyörissä, koska autot ei muutenkaan kaadu...tuota logiikkaa on kyllä vaikea kumota.

Eikö ne ABS-jarrut tulleet autoihin siksi, että jarrutuksen aikana voi ohjata ja tehdä väistön sen sijasn, että mennään renkaat savuten suoraan?

Juurikin näin. Eli ABS on mielestäni eri tarkoitusta varten MP vs. auto, autossa se mahdollistaa väistön juntti-einarillekin, MP:ssä pitää juntti-einarin pystyssä mutta väistö vaatii jo harjoittelua. Jos ABSia ei ole ja auton saa lukkojarrutuksessa vaikkapa poikittain, on vielä jonkun prosentin mahdollisuus koittaa vaikuttaa etenemissuuntaan ja väistää. Ei siis aina mutta joskus. MP jos kaatuu lukkojarrutuksessa, on se kaatumisen jälkeen täysi matkustaja ja etenee hallitsemattomasti eikä ole mitään prosentin mahdollisuutta muuttaa luisusuuntaa. Siksi MP:llä enemmän hyötyä kuin autolla.

 

[kk]

Laitan tähän oman käsityksen, yksinkertaistaen mahdollisimman paljon:

Erottaisin kanssa auton absit ihan omaksi asiakseen. Siinä yhdellä polkimella pitää saada maksimi jarruteho kaikille neljälle renkaalle. Auton ABSilla tuo onnnistuu ikäänkuin bonuksena hyvin ja lukkiutumattomuus mahdollistaa tietty ohjaamisen koko ajan ilman jonkun yksittäisenkään renkaan lukitusta, mikä onkin sen erinomaisuus. Tuossa kannattaakin polkea täysillä voimin.

Pyörällä ajaessa lähtisin siitä, että ABSilla ja ilman täysijarrutus on keskenään hyvin pitkälti samanlainen kun vain pitoa riittää. Eli kuski annostelee jarruvoimaa (lisää/vähentää)kummassakin oman tuntemuksen mukaan pidon rajamailla maksimilla. ABS pelastaa jos yliannostelee jarruvoiman ja saa renkaan lukittumaan.

Minä kannatan ABSeja, koska mietin seuraavanlaisia tilanteita:

-Suoraan jarruttaessa eturenkaan tai takarenkaan pidon irtoessa yllättäen jarrutuksessa. Eli jarrun yliannostelu taikka heikentynyt pito
-Mutkassa kaartaessa jarrutuksessa etu taikka takarenkaan lukittuminen jarrutettaessa. Jälleen jarrun yliannostelu tai kitkan katoaminen

Molemmissa tapauksissa vielä sen takia, että tilanne ei eskaloidu pidemmälle renkaan ollessa lukittuna, vaan ABSit löysäisivät jarrupainetta nopeammin kuin ajatus ehtisi. Ohjattavuus tulee bonuksena. Kummassakin lähtökohtaisesti jarrun annostelun teen ilman ABSia vasten käyttöä.

Eli minä en lähde itse siitä ajatuksesta, että ABSin hyöty on runtata jarrut täpöllä pohjaan ja tahalleen irrottaa pito ja sitten katsoa miten pärjätään. Noin tietenkin käy kun tilanne on äkkitiukka. Ja silloin ABSit auttaa. Mutta itse en tähtäisi siihen lähtökohtaisesti turvavarusteena miettiessä. Vaan yllättävät pidon katoamiset.

Aloittelijana saa toki hyvän hyödyn ABSista myös siitä, että voi ja uskaltaa jarruttaa suuremmalla voimalla, koska renkaan lukittumisen pelastaa joku automaattisesti.

Väistötestistä vielä, joka on siis tietenkin eri tilanne kuin edelliset. Sekä ABSilla, etä ilman suoritettaessa minä ainakin päästäisin jarrua ennemmin kuin painaisin edes ABSia vasten väistön läpi vaikka sellainen olisi pyörässä. Mikäli edes mahdollista siinä tilanteessa enään. Jos ei ole, niin laittaisin panokset ABSilla tehdylle väistölle. Koska tilanne olisi jo sellanen, ettei jarrut lukossa enään auta mitään jos on pakko tehdä maksimit.

Ihmettelen kyllä tuota, että soralla olisi ABSit huonot. Siis vain, että eikö se tekniikka tosiaan toimi tuon paremmin.

 

[vollano]

Ihmettelen kyllä tuota, että soralla olisi ABSit huonot. Siis vain, että eikö se tekniikka tosiaan toimi tuon paremmin.

Sopivan irtonaisella alustalla olis hyvä saada takarengas polkastua lukkoon. Pysähtyy muuten vähän heikosti tietyissä tilanteissa. Uudessa gessussahan saa takapään absit kytkettä pois päältä .

 

[M58]

Juuri näin, hienoa että Nitrous selitti asian kansantajuisesti esimerkin avulla, tästä on meinaan kuultu aika sekavia "asiantuntijalausuntoja".

Onpa meikäläinenkin vaeltanut aika synkässä viidakossa tämän asian suhteen.

 

[kk]

Sopivan irtonaisella alustalla olis hyvä saada takarengas polkastua lukkoon. Pysähtyy muuten vähän heikosti tietyissä tilanteissa. Uudessa gessussahan saa takapään absit kytkettä pois päältä .

Intissä joo vääpeli demosi tämän kaatamalla pyörän vauhdista takajarrulla ja koko paketti spollien hiekkatien yli vetämään nato piikkilankaan

Mietin lähinnä etupäätä, mihin suurin osa jarrutuksen voimasta keskittyy. Että onkos tuossa ongelmia. Aikasta muljuvaa on kyllä katupyörän meno soralla täytyy sanoa.

 

[Keno]

Onpa meikäläinenkin vaeltanut aika synkässä viidakossa tämän asian suhteen.

No mitäs tää tämmöinen on.
Abseista väännetään sivukaupalla mutta sitten kun joku heittää väitteen hyrrävoimista niin se niellään mukisematta.
Netistä löytyy kilometrien mittaisia väittelyitä hyrrävoimasta.
Koittakaas nyt vähän piristyä.

 

[GoSpel]

Verduppel. Toinen pois.

 

[GoSpel]

Intissä joo vääpeli demosi tämän kaatamalla pyörän vauhdista takajarrulla ja koko paketti spollien hiekkatien yli vetämään nato piikkilankaan

Mietin lähinnä etupäätä, mihin suurin osa jarrutuksen voimasta keskittyy. Että onkos tuossa ongelmia. Aikasta muljuvaa on kyllä katupyörän meno soralla täytyy sanoa.

Itse olen onnistunut rookieille asiaa opettaessani mm. kaatamaan hevosen, rikkomaan komppanian paallikon auton ikkunan seka putoamaan piikkipensaaseen. Ei kaikki samalla kertaa.

Iso osa katupyoran problemaa soralla on bikerin pelko etta nyt se luistaa alta. Vauhtia sopivasti ja antaa sen biken vahan elaa mukana myotaillen. Hieno pehmea hiekka on pahaa alustaa mutta karkea kova sora nie 'n probleem.

 

[kk]

Iso osa katupyoran problemaa soralla on bikerin pelko etta nyt se luistaa alta. Vauhtia sopivasti ja antaa sen biken vahan elaa mukana myotaillen. Hieno pehmea hiekka on pahaa alustaa mutta karkea kova sora nie 'n probleem.

Meikäläinen uutena pyöräilijänä tosiaan kokoajan totta tosiaan ihmettelee pyörän käytöstä kaikkialla. Ei vakuuta vakaudellaan. Ei edes asfaltilla kun noissa urissa nuljuu ja muutenkin pito tuntuu vaihtelevan ohuena kaiken aikaa.

Mulle on kelkkailut tuttu laji ja siinä pito on paljon selkeämpi itelle. Reikä päässä vauhdillakin. Ei mitään ongelmia.

Ajotaitoa en pidä ongelmana pyörän kanssa, vaan tuntumaa tiehen. Tämän takia kannatan ABSia itelle, koska pito on niin herkässä katoamaan yllättäen.

 

[leinoan]

Auto ei kaadu lukkojarrutuksesta. Mahdollisen kaatumisen seurauksena menetetään kaikki mahdollisuudet vaikuttaa kulkusuuntaan enää ollenkaan, oli se sitten rekan keula tai lyhtypylväs, enää ei voi tehdä väistöä.

Jos verrataan perus paniikkijarrutusta jossa lopussa tehdään väistö, autolla ja MP:llä. Vain MP voi kaatua sen lukkojarrutuksen aikana poistaen väistön mahdollisuuden kokonaan. Ei se MP toki aina kaadu lukkojarrutuksessa, mutta autolla sitä ongelmaa ei ole ollenkaan. Molemmilla voi ryssiä sekä jarrutuksen tai väistön, mutta edelleen MP on ainoa joka kärsii lisäksi kaatumisen mahdollisuudesta.

Tätäpä juuri tuossa aiemmin ajoin takaa.

 

[leinoan]

Mikä on motoristin henkivakuutus?
V. Ennakointi. Jos ennakointi unohtuu syyn minkä hyvänsä vuoksi ollaan pulassa. Pieni totuuden siemen saattaa olla , että ABSien kanssa ajellaan hieman "huolettomammin" Itsellä ainakin auton kanssa lähes kaikki niistä muutamista täpäristä tilanteeteista ovat juontaneet juurensa ennakoinnin puuttesta. Kiireestä keliolosuhteiden aliarvioinnista, liikenteen riittämättömästä huomioinnista jne. Tietysti on ollut myös tilanteita joita ei voi mitenkään ennakoida. Pyörällä olen yrittänyt pitää tuon koko ajan mielessä. Riittävät välimatkat edellä ajavaan, risteyksissä vauhtia pois ja käsi jo valmiina kahvalla....jos...Tuntemattomilla pätkillä kurveihin hieman varovaisemmin jne. eli ns. turhat riskit pois. Omassa pyörässä ei ABSeja ole, mutta mielelläni ne soisin kyllä pyörässäni olevan.

 

[C-A-D]

Wau tätä teoriaa hyrrävoimista, geometriasta kosketuspisteistä ja vaikka mistä. Mä vaan ajelen...
Johan tässä pää räjähtää jos kaikkea tuota yrittää ymmärtää ja vielä soveltaa. No kait tää mopoilu käy sitten "science project"ista joillekin. Mutta kertakaikkiaan viihdyttävää ja opettavaista lukemista tällaiselle lantulle.

Mää en vissiin ikinä ole ajellut pyörää siihen pisteeseen, että pitää pystyä prosessoimaan nanosekunnissa kosketuspisteet, geometriat, hitaus- ja hyrrävoimat - puhumattakaan niiden puutteesta. Oon vissiin pääsääntöisesti ajellu sillee varovammin ettei tartte löytää itseään tilanteesta, josta selviytyäkseen tarttee olla astronautin fysiikka, refleksit ja koulutus. Ne jotka ei oo ollu omassa kontrollissa, ABS on pelastanut kun on tarttenu hätäseen himmata. Rock on!

 

[Bone]

Wau tätä teoriaa hyrrävoimista, geometriasta kosketuspisteistä ja vaikka mistä. Mä vaan ajelen...
Johan tässä pää räjähtää jos kaikkea tuota yrittää ymmärtää ja vielä soveltaa. No kait tää mopoilu käy sitten "science project"ista joillekin. Mutta kertakaikkiaan viihdyttävää ja opettavaista lukemista tällaiselle lantulle.

Mää en vissiin ikinä ole ajellut pyörää siihen pisteeseen, että pitää pystyä prosessoimaan nanosekunnissa kosketuspisteet, geometriat, hitaus- ja hyrrävoimat - puhumattakaan niiden puutteesta. Oon vissiin pääsääntöisesti ajellu sillee varovammin ettei tartte löytää itseään tilanteesta, josta selviytyäkseen tarttee olla astronautin fysiikka, refleksit ja koulutus. Ne jotka ei oo ollu omassa kontrollissa, ABS on pelastanut kun on tarttenu hätäseen himmata. Rock on!

Harvemminpa on haittaa ymmärtää mitä tapahtuu, miksi ja minkä seurauksena..... ainakaan kun
panoksena pieleenmenossa on oma terveys tai henkiriepu.

Moottoripyörällä ja raitiovaunulla on aika paljon eroa, samoin niiden käyttäytymisessä ajettaessa .
Kovin paljon tuolla menee "Aarne Tenkasia"... abseilla ja ilman.
Erona vaan useimmiten on se, että monet "ABS-Tenkaset" ihan oikeasti kuvittelevat
moottoripyörään liittyvien lainalaisuuksien katoavan noiden kolmen maagisen kirjaimen myötä .

..... ja sitten vielä vänkäävät

 

[NOx]

Juurikin näin. Eli ABS on mielestäni eri tarkoitusta varten MP vs. auto, autossa se mahdollistaa väistön juntti-einarillekin, MP:ssä pitää juntti-einarin pystyssä mutta väistö vaatii jo harjoittelua. Jos ABSia ei ole ja auton saa lukkojarrutuksessa vaikkapa poikittain, on vielä jonkun prosentin mahdollisuus koittaa vaikuttaa etenemissuuntaan ja väistää. Ei siis aina mutta joskus. MP jos kaatuu lukkojarrutuksessa, on se kaatumisen jälkeen täysi matkustaja ja etenee hallitsemattomasti eikä ole mitään prosentin mahdollisuutta muuttaa luisusuuntaa. Siksi MP:llä enemmän hyötyä kuin autolla.

No ei muuta tilannetta miksikään, autoa ei voi ohjata lukkojarrussa. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että mp kaatuu tai ei kaadu. Ilman ABS-jarruja autoissa ei olisi ajonvakautusjärjestelmiä. Niillä pidetään auto hallinnassa esimerkiksi väistössä ja aivan, estetään auton kaatuminen.

MP:ssä ABS pelkästään pidä pystyssä. Se saattaa jopa nostaa pystyyn vaikka juuri se liike ehkä onkin väärä. Toki näin käy myös tavan jarruilla, mutta riskiryhmässä ovat ne, jotka uskovat ABS-jarrujen kaikkivoipaisuuteen ja siihen, että ABS-jarrujen ansiosta jarruttaminen on yhtä helppoa kuin autolla. Jo moneen kertaan mainitussa tutkimuksessa Ruotsissa ABS-jarrujen osuus on 47% ja täsmälleen sama 47% on osuus onnettomuuksista. Eri onnettomuustyyppien välillä on eroja, 47% on keskiarvo kaikista. Mutta vastaantulijaan törmäämisissä ABS-jarrullisten osuus on 58%. Miksi on näin? Väitän, että luotetaan liikaa ABS-jarruihin eikä vaivauduta opettelemaan hallintaa jarrutuksessa. Tästä seuraa se, että mennään komeasti pystyssä päin vastaantulijaa. Viljelkää lisää kaatumisenpeikkoa ja kertokaa, että ABS:n ansiosta ei kaadu ja maailma pelastuu. Fakta on se, että myös ABS-jarruilla jarruttaminen ja väistö on vaikeata. Jos ei ymmärrä voi tilanne kääntyä aivan päälaelleen, kun siitä kahvasta reippaasti rykäistään.

Perussääntö hätäjarrulle mutkassa, koskee myös ABS-jarrullisia: on parempi jarruttaa pystyasennossa. Pitoa on enemmän ja siten myös hidastuvuutta ja riski kaatumisesta pienempi. Jarruta sen verran, että pyörä nousee pystympään. Sitten enemmän puristusta. Kun vauhtia on saatu pois löysätään jarru. Ohjaaminen helpottuu ja uuden ajolinjan valinta on helpompaa.

 

[kk]

Mikä on motoristin henkivakuutus?
V. Ennakointi. Jos ennakointi unohtuu syyn minkä hyvänsä vuoksi ollaan pulassa. Pieni totuuden siemen saattaa olla , että ABSien kanssa ajellaan hieman "huolettomammin" Itsellä ainakin auton kanssa lähes kaikki niistä muutamista täpäristä tilanteeteista ovat juontaneet juurensa ennakoinnin puuttesta. Kiireestä keliolosuhteiden aliarvioinnista, liikenteen riittämättömästä huomioinnista jne. Tietysti on ollut myös tilanteita joita ei voi mitenkään ennakoida. Pyörällä olen yrittänyt pitää tuon koko ajan mielessä. Riittävät välimatkat edellä ajavaan, risteyksissä vauhtia pois ja käsi jo valmiina kahvalla....jos...Tuntemattomilla pätkillä kurveihin hieman varovaisemmin jne. eli ns. turhat riskit pois. Omassa pyörässä ei ABSeja ole, mutta mielelläni ne soisin kyllä pyörässäni olevan.

Samaa mieltä. Itellä mp koulutuksessa jälleen kerrattu ennakointi ja katse pitkällä on ollut kullanarvoisia ohjeita. Todella paljon näkee asioita tien päällä kun katse on pitkällä. Ennakoinnissa kaikki pienet merkit etukäteen, mitä näkyy. Ihan rutiinilla, enempiä stressaamatta. Sanoisin, että mp koulutukset on hyviä kyllä.

Äkillisissä yllättävissä tilanteissa olen pärjännyt jarruilla ilman ABSeja. Mutta ottaisin ne kyllä.

Kevennyksenä tuosta ajon aikana teorian miettimisestä ja oppien soveltamisesta tilanteen ollessa päällä, niin selkäytimessä on autolla ajosta lähtökohta, että koiraa pienempää ei väistetä. Sellanen sanonta. Kesällä mp :llä ajaessa yllättäen tien yli vilistäessä aloin ynnäämään, että miten lasketaan varis plus sitä jahtaava orava. Tässähän se on nyt selvä tietenkin, mutta outo tilanne tuli niin yllättäen silmille. Hämäsi vähän äkkiseltään . Niin en väistäny ojaan, enkä osunu kumpaankaan. Suoraan ajoin likimain tarkasti välistä. Ja seuraavalla pysäkillä piti tarkistaa varulta, ettei mulla ole oravaa jäähyttimessä

 

[kideon]

Ja sitten toinen ikuisuusaihe ja tiukassa istuva uskomus, jota voisi karvan oikaista. Hyrrävoimilla ei ole yhtään mitään tekemistä moottoripyörän pystyssä pysymisen kanssa. Oikeastaan ainut asia mihin hyrrävoimat auttaa, on se, että käännöksen alussa ulkokurvin suuntaan kääntyvä eturengas aiheuttaa moottoripyörää mutkan suuntaan kallistavan pienen momentin eturenkaan hyrrävoiman ansiosta. Tuo momentti tosin on niin pieni, että sillä on lähinnä matemaattista merkitystä, käytännön eroa tuskin huomaisi vaikka renkaan pyörimisestä aiheutuva hyrrävoima olisi eliminoitu kokonaan.

Hyrrävoimaksi nimitetään mekaniikan ilmiötä, missä nopeasti pyörivä hyrrä pyrkii vastustamaan akselin asentoon kohdistuvia muutoksia. Esimerkiksi gyroskoopin toiminta perustuu juuri hyrrävoimaan.
Ilmiö on ehkä helpoin ymmärtää tarkastelemalla vauhdissa olevan polkupyörän pyörää ja kiinnittämällä sen kehältä jonkin pisteen. Kun piste on ylimmässä asennossaan ja siihen kohdistuu vaikkapa vasemmalle puolelle kallistava voima, niin sama voima vaikuttaa oikaisevasti silloin, kun sama piste siirtyy pyörän alimpaan asentoon. Ilmiö liittyy siten myös massan hitauteen.

Tuota voidaan spekuloida vaikka kuinka pitkään.. Mutta, kumpikaan ei toimi täysin ilman toista.. Eli hyrrävoima on riippuvainen pyörän ohjausgeometriasta yhtäpaljon kuin ohjausgeometria hyrrävoimasta... jos hyrrävoima kumotaan mopo kaatuu.. tai jos on ihan väärä geometria niin tulos on lähes sama!!

/Kid