Vuonna -68 elokuun 13 pv:nä sain Solifer Exportin vm jotain 63-65 ja tulihan sitä sitten hiukan viriteltyä.
Poraus ylimpään kokoon, kanavien viilausta ja sormet verillä hiomapaperilla ja teräsvillalla hinkkausta. Ja kanttahan oli tietenkin laskettu jo ensimmäiseksi ja pakoputken 'ahtimet' poistettu. Tehtiinhän sitä jo viriputkiakin, mutta niissä oli niin kauhiat äänet, ettei niitä oikein uskaltanut käyttää. Polliissi oli ankara setä siihen aikaan ja viriputkesta jos jäi kiinni, niin se oli vähintään linnareissu. Ei nyt ihan sentään, mutta kovista äänistä ja piruvie jos se takaroiskeläppä ei ylettänyt akselin korkeudelle asti, niin laitoksella piti käydä näyttämässä (kokemusta tuli).
Ottihan se jo ihan mukavasti kierroksia säätösuuttimella kiinnileikkaamisrajaa hakiessa, mutta ei kulkenut vielä tarpeeksi.
Seuraavan talven projektina olikin jo koko koneen palotteleminen. Lisää hinkkausta sylinterissä ja kaasarissa sekä kolmosen lisääminen vaihteisiin. Exporttihan oli kaks vaihteinen, mutta sportissa oli kolme ja yhdeltä kaverilta sain ostettua sportin kolmosen rattaat. Ne kävi exportin laatikkoon heittämällä, siinä kun oli ihan sama akseli, mutta rattaat vaan puuttu. Kahvasta en muista, pitiköhän siihen tehdä joku lisälovi kolmosta varten.
Keväällä sitten kun pääsi ajamaan, alkoi 'hirveä' rattaitten vaihtorumba. Eipä muista enää sopivia välityksiä, mutta 13 tais olla suurin mitä eteen sai ja 28 pienin taakse. Ja kulkihan se sitten jo auton mittarin mukaan 70:iä. Ei tullu käytettyä solikkaa dynossa, mutta kait ne tehot vähän olivat nousseet. Eikä saanu viripalikkaa kaupasta silleen kuin nyt, sanoo vaan paljonko haluaa mopetin kulkevan ja latoo euroja tiskiin. Eipä ois ollu kyllä rahaakaan.
Voi jospa sais jostain kohtuu hinnalla semmoisen solikan laitettavaks, ne kun ovat huvenneet aika vähiin tunturiin verrattuna. Vaikka minusta niitä oli siihen aikaan ihan yhtä paljon kuin tuntureitakin.
Siinäpä se kesä män joku tuhat kilometriä päristellessä ja mp-korttia hankkiessa. Taispa samoihin aikoihin tulla tutuksi tupakan poltto ja viinan juontikin.
Oi niitä aikoja
