-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Omistitko viritetyn mopon
- Keskustelun aloittaja jiitee
- Aloituspäivä
Meillä oli kahdella veljeksellä kultaisella -80-luvulla monkey 75cc, PV 92cc. Kevari kortin myötä 125cc; CBR ja Kasavika sekä enduro Yamaha.
Se perkeleen PV tahto alamäjessä joskus leikata kiinni. Vaikka kiinnileikkaamistakin oppi ennakoimaa, kaksi kertaa se silti kilahti (takanen lukkoon) 100km/h vauhdista - kytkin salamana pohjaa eikä käynyt kuinkaan. Piti se sitten pari kertaa poruuttaa isommaksi, siitä se siten alkuperäinen 80cc muuttui vähitellen 92cc:ksi. Kulki ihan vakio kaasarilla lähes yhtä hyvin kuin isommalla Dellortolla, jota ei toimittanyt käyttää koska siinäkin joutui pitämään vakio ilmanputsaria joka tapauksessa. Pitkillä välityksillä CBR mittarin mukaan 120km/h (PV:n mittari oli ollut tapissa siinä vaiheessa jo pitkän aikaa). Yleensä välitykset vakiot jolloin ~90km/h ja ihan perkeleellinen kiihtyvyys - parempi 0-60km/h kuin silloinen CBR.
Virkavalta, lähinnä lentävät, osasi jo silloin laskea välityssuhteen pituuden, huomasi viri-kaasarit, isommat ilmanputsarit ja kokeili jokus ajamalla paljonko mopo kulkee.
Kaasukahvan piti siksi oli modattu siten, että liikerataa rajoitettuu eikä se kiertynyt pohjaan kuin tietyssä asennossa. Pytyn pystyi vaihtamana, koska ei siitä niiden rivoitusten eroa osannyt yleensä kukaan katsoa, kun ne kumit oli lyöty siihen kiinni ja jos joku joskus kysyi jotain niin riitti että sanoi - "emmää tiiä onko se, tää on pikkuveljen mopo" (sama tietysti toisinpäin). Pytynkin oppi vaihtamaan muuten todella nopeasti takas vakioksi, kun käsky välillä kuului mennä nimismiehelle mopoa näyttämään.
Pääsin mopolla ihan käräjillekin; koetin melkein jo ajokortti-iässä päästä jälleen kerran lentäviä karkuun tällä kertaa kevät sohjoissa - lukuisien itselle aiheutettujen vaaratilanteiden, oikopolkujen, pyöräteiden rälläämisen, metsässä mopon työntämisen, taajamassa kaahaamisen, kissa ja hiiri leikin jälkeen - luovutin sovinnolla.
Ainaisen taakse kurkkimsen lisäksi katsoin itseäni mopon peilistä. Mopotin samantien näkyvästi parkkiin tien sivuun, kypärän pois päästä ja odottamaan, että vaaleanruskea siviili Saab sillä kertaa saavuttaa paikan diskovalot loimuten ja musiikki soiden.
--> penaltyä + vuosi ajokieltoa (kevari kortti siinä paloi, oli sen verran edelleen kevät talvi, että kevarin sijasta vielä mopolla liikkeellä, mutta eipä tuomittu sentään ajokortitta-ajosta kuten muutoin tapana oli), auton ajokortin sai toki ajaa, mutta käteen se tuli 2kk myöhässä.
Mopoilu jatkui kunnes sain ajokortin, mutta vakio pytyllä. Viimeinen muistikuva viripytystä ja muista rojuista on vuosia myöhemmin ruosteessa autotallin kaapissa. PV oli myyty paljon aiemmin vakiona naapurin 13v pikku-pojille. karvoineen, koska totta kai siinä valkoinen keinokarvainen irtopäällinen penkissä piti tietysti loppuun saakka olla!
/z
ps. tarina on tosi, elävästi muistan sen, eikä edes pahasti väritetty. |D
Se perkeleen PV tahto alamäjessä joskus leikata kiinni. Vaikka kiinnileikkaamistakin oppi ennakoimaa, kaksi kertaa se silti kilahti (takanen lukkoon) 100km/h vauhdista - kytkin salamana pohjaa eikä käynyt kuinkaan. Piti se sitten pari kertaa poruuttaa isommaksi, siitä se siten alkuperäinen 80cc muuttui vähitellen 92cc:ksi. Kulki ihan vakio kaasarilla lähes yhtä hyvin kuin isommalla Dellortolla, jota ei toimittanyt käyttää koska siinäkin joutui pitämään vakio ilmanputsaria joka tapauksessa. Pitkillä välityksillä CBR mittarin mukaan 120km/h (PV:n mittari oli ollut tapissa siinä vaiheessa jo pitkän aikaa). Yleensä välitykset vakiot jolloin ~90km/h ja ihan perkeleellinen kiihtyvyys - parempi 0-60km/h kuin silloinen CBR.
Virkavalta, lähinnä lentävät, osasi jo silloin laskea välityssuhteen pituuden, huomasi viri-kaasarit, isommat ilmanputsarit ja kokeili jokus ajamalla paljonko mopo kulkee.
Kaasukahvan piti siksi oli modattu siten, että liikerataa rajoitettuu eikä se kiertynyt pohjaan kuin tietyssä asennossa. Pytyn pystyi vaihtamana, koska ei siitä niiden rivoitusten eroa osannyt yleensä kukaan katsoa, kun ne kumit oli lyöty siihen kiinni ja jos joku joskus kysyi jotain niin riitti että sanoi - "emmää tiiä onko se, tää on pikkuveljen mopo" (sama tietysti toisinpäin). Pytynkin oppi vaihtamaan muuten todella nopeasti takas vakioksi, kun käsky välillä kuului mennä nimismiehelle mopoa näyttämään.
Pääsin mopolla ihan käräjillekin; koetin melkein jo ajokortti-iässä päästä jälleen kerran lentäviä karkuun tällä kertaa kevät sohjoissa - lukuisien itselle aiheutettujen vaaratilanteiden, oikopolkujen, pyöräteiden rälläämisen, metsässä mopon työntämisen, taajamassa kaahaamisen, kissa ja hiiri leikin jälkeen - luovutin sovinnolla.
Ainaisen taakse kurkkimsen lisäksi katsoin itseäni mopon peilistä. Mopotin samantien näkyvästi parkkiin tien sivuun, kypärän pois päästä ja odottamaan, että vaaleanruskea siviili Saab sillä kertaa saavuttaa paikan diskovalot loimuten ja musiikki soiden.
--> penaltyä + vuosi ajokieltoa (kevari kortti siinä paloi, oli sen verran edelleen kevät talvi, että kevarin sijasta vielä mopolla liikkeellä, mutta eipä tuomittu sentään ajokortitta-ajosta kuten muutoin tapana oli), auton ajokortin sai toki ajaa, mutta käteen se tuli 2kk myöhässä.
Mopoilu jatkui kunnes sain ajokortin, mutta vakio pytyllä. Viimeinen muistikuva viripytystä ja muista rojuista on vuosia myöhemmin ruosteessa autotallin kaapissa. PV oli myyty paljon aiemmin vakiona naapurin 13v pikku-pojille. karvoineen, koska totta kai siinä valkoinen keinokarvainen irtopäällinen penkissä piti tietysti loppuun saakka olla!
/z
ps. tarina on tosi, elävästi muistan sen, eikä edes pahasti väritetty. |D
Pappatunturi vm. -67 kulki vakionakin n. 55, joka riitti meikäläiselle ihan hyvin, joskin sain isoisältä lahjoituksena uudemman vm. -83, joka ei sitten ihan niin hyvin kulkenutkaan... En kuitenkaan viitsinyt alkaa virittämään, kun oli kaikin puolin alkuperäiskuntoinen ja siisti. Siellä se odottaa lämpimässä tallissa peitteen alla seuraavaa sukupolvea...
Aika hyvä prosentti.
Ensimmäinen mopedi oli Tunturin tossumopo, vakioputki petikkoon, Aquan alatehari ja isompi kaasutin ja vot menikin jo eri tavalla. Sylkkyä ei viitsinyt vaihtaa kun ei Morinin alakerta olisi kuitenkaan kestänyt. Tossumopo koki kohtalonsa t-risteyksessä eteen koukanneen Escort persuuksiin n. 70 km/h nopeudella, lensin hienosti auton peräosan yli, mopo solmussa - noo soitetaan isäukko heittämään työmaalle asti ja vot kun illalla palasin mopon raatoa hakemaan niin oli pöllitty. Löytyi myöhemmin osista riisuttuna, joku oli jaksanut käsipelillä raahata mopon monen kilometrin päähän metsikköön. Propsit
Tästä tuskastuneena ja kulkupelin tarpeessa ostaa tärskäytin ihkauuden Piaggio NRG-skootterin.
Hieno peli, en ole raaskinut vieläkään pois myydä vaan välillä heitetään kesällä lenkkiä. Kulki kaupasta kotio ajettaessa n. 30 km/h
..en sitten mennytkään kotio vaan suoraan asiantuntevan kaverin luokse, prikka pois, kiertoputki pois, ja täyttä syöttöä sisäänajosta välittämättä. 40 tkm rullattu nykyään eikä vieläkään edes porautettu, hyvin onnistui sisäänajo.
Reilu 80 km/h todellista ja myöhemmin tehoputken kanssa 90.
Tästä tuskastuneena ja kulkupelin tarpeessa ostaa tärskäytin ihkauuden Piaggio NRG-skootterin.
Mikäs sylinteri siinä sulla oikein oli?
Meinaan alkuperänen sylinteri 52 milliseksi porattuna taitaa olla jotakuinkin 82 kuutiota.
Vai sitäkö kenties tarkotitkin.
No samapa tuo. Kuhan viisastelin
Neljääkymppiä kavereita kattoon 15km päähän oli sellaista kidutusta, että ei helvetti!
Ite olin sitä porukkaa, joka teki huomaamattomia virityksiä, eli Tiger Aqua, holkki pois putkesta ja takaänkkäri vapaammin virtaava, niin niillä eväillä kulki 60 ja se oli sopiva kompromissi pienen vilunkin ja viihtyisän ajamisen välillä.
Ex tyttöystävän veli oli sitten sellainen reikäpää, että sille laitettiin 75cc läppäpytyt ja tehoputket ja kevarikorttia ajaessa se ei malttanut odottaa sitä korttia vaan ajeli RD:llä joka päivä jo ennen. Ihme munkki kävi kun ei kärynnyt. Noh, kun sen kevarikortin sai, niin tietysti siihen kevariin piti ostaa 180cc pytty...
Ite olin sitä porukkaa, joka teki huomaamattomia virityksiä, eli Tiger Aqua, holkki pois putkesta ja takaänkkäri vapaammin virtaava, niin niillä eväillä kulki 60 ja se oli sopiva kompromissi pienen vilunkin ja viihtyisän ajamisen välillä.
Ex tyttöystävän veli oli sitten sellainen reikäpää, että sille laitettiin 75cc läppäpytyt ja tehoputket ja kevarikorttia ajaessa se ei malttanut odottaa sitä korttia vaan ajeli RD:llä joka päivä jo ennen. Ihme munkki kävi kun ei kärynnyt. Noh, kun sen kevarikortin sai, niin tietysti siihen kevariin piti ostaa 180cc pytty...
NOx
MotOrg ry jäsen
Ensimmäinen mopo oli melkein vakio, putki oli vähän avarampi ja takarattaasta puuttui pari hammasta. Toinen mopo, upouusi Raisu joutui ensimmäisellä viikolla käsittelyyn. Ensin vaihdoin pakoputken, avarsin viilalla vähän imu- ja pakoaukkoja, vaihdoin kaasuttimen isompaan ja säädettiin välityksiä. Sitten meni kiertokangen laakeri sököksi. Korjaamolle ilman pyttyä. Pyörittelivät päätään, mutta korjasivat lopulta takuuseen. Sillä kokoonpanolla ajelin jonkin aikaa, kunnes eräältä mikroautoilijalta löytyi ylimääräinen Motori Minarellin kone. Se sopi suoraan Raisun runkoon. 28 mm Dell'Orto, 15 hv/13200 rpm ja 6 vaihdetta. Meni 90 km/h, ylämäkeen ja alamäkeen. Vielä kun olisi kestänytkin. Kaksi päivää ajoa ja päivä remppaa. Kiertokangen laakerit ja kytkin olivat suurimmat murheet Raisun huonekaluputkesta väännetyn rungon lisäksi.
Suzuki PV 125cc, TS125x vesijäähdytetyllä koneella, huiput riittävästi. Ajettiin 5-vaihteella 125 km/h, koneessa oli kuusi vaihdetta. Olis kiva tietää missä mopo nykyisin on, vai onko missään? Myin PV:n Kerimäelle joskus -96 tai -95 tai jotain. Harmittaa kun ei tullu otettua yhtään valokuvaa kapistuksesta
.
Tämän lisäksi mulla oli rauhallisempi mopo Tunturi tiger aqua hieman piristettynä.
Tämän lisäksi mulla oli rauhallisempi mopo Tunturi tiger aqua hieman piristettynä.
Samalla viikolla kun super sportin sain niin välityksetkin vaihtu. Lahnaänkkärikin taisi johonkin tippua mutta laiton jonkun pöntön takaisin kun ei sitä papatusta kukaan jaksanu kuunnella.
Parin vuoden sisällä tuli koitettua kanavien viilaus sekä kolmea eri virityssarjaa. 65cc ja 75cc läpättömät mutta ah niin orggiksen näköiset pytyt, sekä 75cc harvaripainen läppäpytty. Teharina joku nimetön(tai sit en muista nimeä) alakautta putki, jossa muuten oli ihan saatanan hyvät äänet, ja kaasuttimena 24mm lortto.
Korkeaa huippunopeutta en ikinä hakenut vaan hyvää kiihtyvyyttä ja täten käytettävyyttä. Metsässä, montulla ja kaupungissakin pääsee mielestäni sutjakammin kun mopedi ei mieti vaan lähtee. Jotkut sitten kelas valtatiellä pari kilometriä(rekan perässä) että sai lesoilla suurilla huippunopeuksilla.
Heh, tätä kirjottaessa muistui kyllä kaikenlaista juttua nuoruusajoilta. Oli ne aikoja.
Muitakin vehkeitä oli kuten täysin vakio mutta luotettava PV ja 80YZ sekä 250RM crossit. Tunia tais kaiken kaikkiaan olla puolen kymmentä.
Parin vuoden sisällä tuli koitettua kanavien viilaus sekä kolmea eri virityssarjaa. 65cc ja 75cc läpättömät mutta ah niin orggiksen näköiset pytyt, sekä 75cc harvaripainen läppäpytty. Teharina joku nimetön(tai sit en muista nimeä) alakautta putki, jossa muuten oli ihan saatanan hyvät äänet, ja kaasuttimena 24mm lortto.
Korkeaa huippunopeutta en ikinä hakenut vaan hyvää kiihtyvyyttä ja täten käytettävyyttä. Metsässä, montulla ja kaupungissakin pääsee mielestäni sutjakammin kun mopedi ei mieti vaan lähtee. Jotkut sitten kelas valtatiellä pari kilometriä(rekan perässä) että sai lesoilla suurilla huippunopeuksilla.
Heh, tätä kirjottaessa muistui kyllä kaikenlaista juttua nuoruusajoilta. Oli ne aikoja.
Muitakin vehkeitä oli kuten täysin vakio mutta luotettava PV ja 80YZ sekä 250RM crossit. Tunia tais kaiken kaikkiaan olla puolen kymmentä.
Susuki S oli ja pitihän se käydä hakeen kirjastosta 2t-virittelijän käsikirja. Touhua ilta tallissa fiilaten ja äityihän se Ässä sellaiseen laukkaan että auton mittari tavoitti 65km/h. Pienemmällä suuttimella saavutettiin 75km/h huippunopeudet ja vastashan se kaasuun eri kiivaasti vakio suuttemella olevaan nähden. Vaan eihän sitä iloa niin kovin pitkään kestänyt. Oli seokset sen verran laihalla että meni hoonautteluksi ja rengasteluksi.
Olihan se aikaa. Olispa se vieläkin "mopon" virittely yhtä edukasta
Olihan se aikaa. Olispa se vieläkin "mopon" virittely yhtä edukasta