te ootte niin "vihreitä"Samat sanat! Mun likka täyttää kohta 16v ja olisin maksanut Mopokortin suorittamiset ja mopokin löytyisi hetpaikalla, mutta ei vaan kiinnosta.Sanoo suosivansa Julkisia....
-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Omat lapset motoristeina
- Keskustelun aloittaja Trinity
- Aloituspäivä
Teknisessä mielessä olen kanssasi samaa mieltä, mikä tahansa kaksipyöräinen joka ei kulje liikenteen mukana on pelottava ajaa. Ja nykymopot on tehty ajettavaksi noin 60 km/h.
Niin kauan kuin vakuutukset ovat voimassa, sakoista ja ajokielloista selviää aina.
Sopivan ajokortin puuttuminen on erikseen mainittu vakuutusehdoissani korvauksen epäävänä tekijänä. Vakuutetun mopon tai kevarin täystuhon riskinkin voisin vielä sietää.
Mutta jos virittäminen, kortittomuus ja vakuuttamattomuus liitetaan vielä johonkin muuhun pikku kohellukseen, niin kuinka tiedän etukäteen missä vakuutusyhtiön maksamien korvausten takaisinperinnän mahdollistava "törkeän tuotamuksen" tunnusmerkistö täyttyy?
Tuota riskiä ei voi ottaa, koska jos se toteutuu kolaritilanteessa, niin vakuutusyhtiö voi jatkaa vahingon kärsineelle osapuolelle maksamiensa korvausten takaisinperintää vielä senkin jälkeen kun murretut jäsenet ovat jo luutuneet ja kipsit sahattu auki.
Köpin tapaan minustakin tuo riski on sietämätön.
Tämä on hieno harrastus, mutta miten tuo juuri autokoulun kevarikorttia varten aloittanut noviisi voi selvitä A1:sta isoon A:han saakka loukkaamatta itseään kovin pahasti?
Meillä on käytössä pidempiaikainen motivointiharjoitus. Vaimo hoksasi jo talvella asettaa sponsoroinnin ehdoksi ysiluokan todistuksen keskiarvon
Kuka muu on nähnyt teinipojan, joka helppoa maanantain kello 10 kouluaamua varten pyytää herätyksen klo 7:00 ehtiäkseen vielä vähän kerrata
Joka reissulla ei voi olla matkassa mukana, koska nuorelle tässä on kysymys napanuoran venyttämisestä hieman etäämmälle vanhemmista. Eli jotenkin pitää saada ainakin pahimmat riskit sisäistetyksi nopeasti, että kaikkein riskialttein alkuvaihe jäisi mahdollisimman lyhyeksi.
Sakkojen maksamisesta taitaa olla turha nalkuttaa, mutta pahimmat kuolemansynnit pitää saada ymmärretyksi.
Jos hankittava kevari olisi kaksitahtinen, valvoisin kyllä varmasti kuristusten pysyvän paikoillaan.
Mutta koska nelitahtikoneeseen ollaan menossa, ei valvonta tule kohdistumaan niinkään virittelyyn vaan pyörän liikenneturvallisuuteen vaikuttavaan kuntoon.
Kaikkea huoltoa ei tarvi osatakaan tehdä heti itse, mutta ajoneuvon kunto on silti yksikäsitteisesti kuljettajan vastuulla ja pieni kaksipyöräinen viallisin valoin ei kuulosta hyvältä ajatukselta.
Tätä tullaan silloin tällöin yllätystarkastuksin myös valvomaan. Ajattelin suorittaa katsastuksen itse, mutta peloittelen äidillä, jolle aion raportoida havainnoistani.
Tosiasioiden myöntäminen on viisauden alku, sanoi Paasikivi
Mulla oli tiukka linja, mopoa ei viritetty. Hyvin meni, tosin pari vuotta myöhemmin käsiini osui poikani kirjoitus, joka oli menossa roskiin. Kävi ilmi, että poika oli ottanut asian todella raskaasti! Ei oikeastaan koskaan valittanut minulle kylläkään, ymmärsi selitykseni, mutta ei sitä, että kaverit sai aina odotella.
Moottoripyörään siirryttiin samalla periaatteella, koska ei ollut kokemusta jalkavaihteista, ostettiin laiskaakin laiskempi Cityfly, jolla poika ajoi vuoden. Se vaihdettiin sitten NSR:ään, josta oli kuristukset poistettu.
Moottoripyörään siirryttiin samalla periaatteella, koska ei ollut kokemusta jalkavaihteista, ostettiin laiskaakin laiskempi Cityfly, jolla poika ajoi vuoden. Se vaihdettiin sitten NSR:ään, josta oli kuristukset poistettu.
Tästä aiheesta on juuri kumppanin kanssa väitelty, vaikka lapsemme ei ole vielä edes syntynyt...no eihän tässä ole kuin mahdollisesti 15 v 3 kk jäljellä mopoikään...Suuri huolenaihe kohdistuu myös tuon skootteriin hitaaseen kiihtyvyyteen. Kone on kuin etana ja pelkään, että poika jää jalkoihin. En haluaisi, että poika ajaisi laittomalla laitteella, mutta toisaalta tekisi mieli antaa lupa prikan ja kuristimien poistoon....Rikoksen poluille en tahtoisi hairahtua
. Kuinka te olette asiassa menetelleet?
Valitettavasti se 15v 3kk menee hujauksessa, tosin mistä sitä tietää kuinka paljon vuosimallin 2022 mopot liikkuu... ehkei tätä keskustelua silloin enää käydä.
Oma mimmini on enduro tyyppisellä mopolla ajellut jo 3 vuotta ja muutaman kolarinkin - valitettavasti. (viimeisessä aivotärähdys ja raajat mustelmilla ja autoilija pakeni paikalta..
)
Nyt hän ajaa henkilöautokorttia ja minusta se on hyvä ja turvallinen tapa mennä hahmottamaan isoille teille nopeampia tilanteita. Kun autoilee muutaman vuoden ja ajaa sittem mp-kortin niin onpahan kokemusta parilta kantilta - puhumattakaan että mamma nukkuu yönsä paremmin eikä tarvi pelätä että joku lainaa mamman pyörää..
Oma mimmini on enduro tyyppisellä mopolla ajellut jo 3 vuotta ja muutaman kolarinkin - valitettavasti. (viimeisessä aivotärähdys ja raajat mustelmilla ja autoilija pakeni paikalta..
Nyt hän ajaa henkilöautokorttia ja minusta se on hyvä ja turvallinen tapa mennä hahmottamaan isoille teille nopeampia tilanteita. Kun autoilee muutaman vuoden ja ajaa sittem mp-kortin niin onpahan kokemusta parilta kantilta - puhumattakaan että mamma nukkuu yönsä paremmin eikä tarvi pelätä että joku lainaa mamman pyörää..
Näinhän se on, riippumatta siitä millä vehkeellä liikkuvat vai liikkuvatko lainkaan. Jos vahinko on sattuakseen, niin sattuuhan se eikä sille mitään voi vaikka kuinka etukäteen surisi. Itse olen lohduttautunut ajatuksella, että noita "vahinkoja" sattuu kuitenkin kaikesta huolimatta suhteelisen vähän siihen nähden kuinka paljon noita tiellä liikkujia on. Kahden tyttären isänä ( nuorempikin jo 27v ) on tullut valvottua iltoja (joskus myöhäänkin) heitä kotiin odotellessa ja toivoen, että kaikki on mennyt hyvin. Onneksi on tähän asti mennyt ilman suurempia murheita. Eikä tuo huoli lapsista tunnu vuosien myötä kovinkaan paljon hellittävän, vaikka joskus niin toivoisikin. Lujaa uskoa huomiseen... Hyvin ne lapset pärjäävät ja oman paikkansa täältä lopulta löytävät.Aina saa olla huolissaan lapsista.Tässä vaan toivoo että kasvataminen on onnistunut ja asiat on mennyyt perille ja oma äly riittää miten siellä liikenteessä ollaan.Iskä ja äiskä sen parhaan esimerkin antaa miten mopotimilla ajetaan.Toivotavasti se on hyvä esimerki.
PS Tuolle virittelylle minulta jyrkkä EI !!! Jos olet omaa mopoasi kovasti viritellyt, niin voi olla vaikeaa saada hänet vakuuttuneeksi siitä miksi hän ei saisi niin tehdä. Tsemppiä ... Vanhemmuus on ihana asia
Nyt siinä kävi sitten niin, että poika kaatui moposkootterillansa kääntyessään. Risteyksessä oli asfaltin päällä soraa. Takakate halki, naarmuja etukatteessa sekä kypärässä hiukan. Mutta mikä pahinta; vaikka olen päivittäin kieltänyt ajamasta pelkkä T-paita päällä, oli poika lähtenyt ajelemaan ennen kotiin tuloani näin. Onneksi vauhti ei ollut kovin kova, koska muuten jälki olisi ollut pahempaa. Kyynärpää naarmuuntui silti. Enemmän taisi kuitenkin kolhuja saada itsetunto. Nyt kyllä poika varmaankin vastaisuudessa uskoo mitä äiti sanoo. Täytyy varmaan nyt sitten varata aikaa aiemmin suunnitelmaani ajo-opetukseen.
Jaa`a meilläkin vanhempi poika aloitti viime vuonna mopoilun. Toki jo alkuun "puheltiin" virtittämisestä ym. mutta sain/jouduin leikkaamaan haaveilta siivet ja näemmä tehokkaasti
: Vakiopeli on, mutta kaikesta huolimatta (valtuutelulla tarkastettu) kulkee kepeästi sen 65 km/h.
Toki keväällä oli poliisin ratsia koulun luona ja jäi siinä useampi peli kiinni virittelystä: Oli hyvä pojalle sanoa, miten olisi käynyt, jos olisi viritetty ollut, nyt itse sen näki "inlive".
Jonkun verran toki on huolissaan
, kun moposkootteri pihasta lähtee, muttei ikuisesti ei voi pitää talutusnuorassaan ja joskushan se napanuora on katkaistava.
Tytärpuoli taasen aloitti tänä keväänä ja kaikesta varoituksesta huolimatta, kippasi "onneksi" kävelyvauhdista kumoon, vieläpä pimeällä ja toki edelleen kielloista huolimatta kaveri oli kyydissä. AH
sitä "avautumisen määrää", niin minulta, kuin puolisolta, tytölle.
Mutta kaiken kaikkiaan; meillä aloitetaan normivehkeistä ja edetään iän ym. tekijöiden asettamien rajoitusten mukaan. Tehkööt sitten, kun täysi-ikäisiä ovat ja itse tienaavat, niin millaisia ratkaisuja haluavat.
Jk. (pappa korjaa)
Toki keväällä oli poliisin ratsia koulun luona ja jäi siinä useampi peli kiinni virittelystä: Oli hyvä pojalle sanoa, miten olisi käynyt, jos olisi viritetty ollut, nyt itse sen näki "inlive".
Jonkun verran toki on huolissaan
Tytärpuoli taasen aloitti tänä keväänä ja kaikesta varoituksesta huolimatta, kippasi "onneksi" kävelyvauhdista kumoon, vieläpä pimeällä ja toki edelleen kielloista huolimatta kaveri oli kyydissä. AH
Mutta kaiken kaikkiaan; meillä aloitetaan normivehkeistä ja edetään iän ym. tekijöiden asettamien rajoitusten mukaan. Tehkööt sitten, kun täysi-ikäisiä ovat ja itse tienaavat, niin millaisia ratkaisuja haluavat.
Jk. (pappa korjaa)
Kyllä niissä on kuristimia koneessakin. Pakoputkessa tai kaasarin kurkussa saattaa olla kuristin, joissain on tyydytty kaasuvaijerin liikkeen rajoittamiseen ym.
ite ajoin viritetyllä koko mopoiän, meni 80-90 km/h mut maltilla ei koskaan mitää poliisin kanssa.. mut nykypäivänä ku kattoo sitä menoa mitä noil nuoril ni ei hemmetti, vaik itellä autokortti ollu 1,5 kk.. muuttaa ajattelumallii kuitenki.. mut ei kannata joo virittää seuraamukset sen verta pahoi, ite saanu kotona tehä kaiken mitä vaa ehtiny pyörälle..
Sivukylillä asumisen onni ja autuus:hankin jälkikasvulle Hondan XR 80:n jolla sai ajaa polkuja ja metsäautoteitä vuosia ennen mopoikää. Mopoa ei sitten enää tehnyt mieli kenenkään, skootteria vallankaan. Siirryttiin suoraan kevariaikaan, Yamaha YBR on hyvä ensipyörä liikenteessä, tehot ei nyt päätä huimaa, mutta ajoasento sopivan pysty - katse hakeutuu luonnostaan ylemmäksi ja opit seuraamaan tietä ja liikennettä.
Seuraava askel voisi olla kuristettu nelarienska, sillä voisi itsekkin ajella, sikäli mikäli nuoremmilta saa luvan.
Seuraava askel voisi olla kuristettu nelarienska, sillä voisi itsekkin ajella, sikäli mikäli nuoremmilta saa luvan.
Pojalle on avattu tavoitetili kevaria varten. Ensi keväänä on ikää riittävästi kevarikorttia varten. Vaihtoehdot ensimmäiseksi moottoripyöräksi ovat Honda XL(varadero), Yamaha YBR tai Honda CBR. Tuo Honda ehkä ekana listassa, sillä voisi ilmeisesti aikuinenkin maantiellä taittaa matkaa suhteellisen mukavasti. Haluaisin kuulla kokemuksia noista kuristetuista pyöristä lukemani jutun lisäkkeeksi. Mikähän mahtaisi olla paras versio kuristetuista?
Kahdesta muusta ei kokemusta, mutta pesussa kutistuneesta Varaderosta on vähän matkaa. Itse piti ainakin tulla kipin kapin pois metsäautoteiltä ja poluilta, ennen kuin päätyy selaamaan nettimotoa kohdasta Africa Twin, Transalp, jne
Onkohan sillä kevarilla tarkoitus kiertää nakkikoppia vai mennä jonnekin kauemmaskin? Ja mitä tavaraa tarvitaan ajaessa mukana?
Varaderon takalaukkuun mahtuu kaupassa käydessä isokin kypärä. Kaupasta tullessa ostokset. Kouluun mennessä reppu. Mökille mennessä viikonlopun vaihtovaatteet.
Iso tai pieni mopo, ei sitä viitsi kauas ajaa, mikäli kaiken tarvittavan joutuu kuskaamaan taskuissaaan.
Tilat ovat hyvät ja tuossa oli pääsyy maksaa käytetystä Varaderosta uuden ruisku-CBR:n hinta ja vähän ylikin. Kuljettaja on lähes 180 cm korkea, joten pienemmät pyörät vaan ovat vähän...pieniä.
Moottori ja voimansiirto on tuttua Hondaa, eli nesteet ja öljyt pysyvät siististi niille varatuissa paikoissa ja XL:lla on hyvä maine luotettavana pelinä joka kestää kilometrejä isojen pyörien malliin.
Hallintalaitteet ovat helppokäyttöiset ja koska vaihteet on välitetty lyhyiksi, vetää XL jo piikkisellä koneella vaivatta tyhjäkäynnillä kytkintä luistattamatta. Pari tuhatta RPM ykkösellä kävelyvauhtia ja tiukka kääntösäde pystyn ajoasennon kanssa tekevät laitteesta todella helpon käsiteltävän. Tämä voi olla tärkeä juttu ainakin alussa.
Minkä muun piikin takapenkillä voisi itse kuvitella istuvansa? Minä kokeilin jo, ei tuo nyt niin tilava paikka ole, mutta kyllä sinne hoikka poika tai tyttö mahtuu.
Kulutus on meidän rauhallisessa käytössämme ollut sangen maltillinen ja ainoa 3 litran ylitys tuli heti alkuun ajaessani muutaman sadan kilometrin pätkän rankassa vastatuulessa isoissa sadekamppeissa, eli siis tuulenvastusta piisasi.
Noissa raskaissakin olosuhteissa Varadero piti luontevasti "rahtari-80", eli mittarissa noin 90, jolloin raskas liikenne ei saa kiinni eikä itse saa yhtään rekkaa kiinni.
Normaaliolosuhteissa voi matkanopeutena pitää mittarisatasenkin, mutta tässä lyhyet välitykset kostautuvat, sillä kone ulvoo satasen vauhdissa jo 10.000 RPM. Ei sillä että tuosta olisi mitään haittaa, se kiekuu hämmästyttävän värinättä ja kuskia rasittamatta noilla kierroksilla. Mutta välitykset ovat selvästi joko optimissaan tai jopa hieman lyhyet, koska huippunopeus mittari-120 saavutetaan kieppikellon iskeytyessä punarajalle suurimmalla vaihteella.
Nelonen vetää noin sataseen, eli jos tuolla ajotavalla saa jonkun 80 ajavan kiinni, niin yksin ajaen pääsee ohikin, edellyttäen että osaa 80-luvun Mercedes 200D:n ajotavan.
Eli (hämmästyttävän lyhytikäisen) ketjurataspaketin mennessä vaihtoon ovat pidemmät välitykset harkinnassa. Tämä tietysti riippuu siitä, missä aikoo ajaa. Meillä sinne mökille on 140 km suuntaansa...
Jarrut ja rungon tukevuus kovassa jarrutuksessa ovat minusta yllättävän hyvät piikiksi, mutta erityispiirteenä etenkin karkeakuvioisilla renkailla on huomattavan ylitehoinen takajarru, joka napsauttaa takapyörän lukkoon jo kevyellä voimalla. Tämä saattaa olla tarkoituksellistakin, kuulemma endurossa pitää olla myös takapyöräohjaus tarvittaessa ja noilla tehoilla sitä ei ainakaan kaasulla saa aikaan.
Valot ovat valitettavasti tavalliset hehkulankalamput, mutta onneksi sentään tuplasellaiset, joten kyllä ne erottuvat, kunhan ovat kunnossa. Se on sitten kokematta, että näkeekö noilla mitään?
2.7 litraa sadalle ja 17 litran tankki antaa kivan toimintasäteen.
Huonoimpana puolena Varaderossa taitaa olla se, että 16-vuotias joutuu ajamaan viisikymppisen tarpeisiin vastaavalla pyörällä
Poika on pian 190 cm ja taitaa mennä ylitsekin ennen ensi kevättä. Harrastuksena partio, joten metsätietäkin olisi hyvä mennä. Olisi tarkoitus kulkea joskus huvilallekin 240 km eestaas ja jonkun verran pikkuteitä päristellen unohtamatta koulumatkoja. Eli kuvailuusi ynnäten käyttötarkoistus kohtaantuu tuossa Varaderossa pyörän ominaisuudet aika hyvin. Sitä paitsi poika piti pyörän ulkonäöstäkin. Luenteeltaan rauhallisena kaverina ei ehkä kaipaakaan kyykkypyörän ominaisuuksia. Pikkuveljen kanssa on sitten eri asia runsaan vuoden kuluttua, kaveri kun on aivan erilainen kuin veljensä tempperamentiltaan. Silloin taitaa CBR olla kova sana.
Tuolla reseptillä ei sitten jää kuin yksi vaihtoehto.
Sattuneesta syystä täälläkin on Varaderon takalinkkua jo tähtäilty siihen malliin, että jos vaikka kahden vuoden kuluttua pudottaisi keulaa hieman ja täräyttäisi ylimääräisen reiän takaiskarin alasilmukalle pari senttiä vakiota alemmas. Näyttäisi olevan aivan perinteinen monoperän rakenne ilman mitään koiranluita ja muita hienouksia, eli voipi vaikka hyvinkin onnistua 1 - 2 sentin pudotus jousia katkomatta ja mitään pysyvästi pilaamatta.
Mutta tuo on vasta suunnitteluasteella, saa sitten näkee, pitääkö kuskin vaihtuessa harkita Varaderon tarjoamista vaihdossa CBR:n...
kane80
jepsan
Tämän päivän hesarissa asiaa mopoturmista, joita ennätysmäärä alkuvuonna. Mainitaan myös että usein mukana kuvioissa mopojen virittäminen ja holtittomuus.
Te jotka puolustelette sitä virittämistä, toivotaan että jälkikasvu ei ole sitten kasvattamassa niitä vasemman puoleisen taulukon graafisia palkkeja.
Siinähän lukee kuolleet. Aamen.
Te jotka puolustelette sitä virittämistä, toivotaan että jälkikasvu ei ole sitten kasvattamassa niitä vasemman puoleisen taulukon graafisia palkkeja.
Siinähän lukee kuolleet. Aamen.
Eikä tuon lisäksi edes pilaa loppuelämäänsä tai suurta osaa siitä vakuutusyhtiön periessä katsastamattomalla ajoneuvolla kortitta ja vakuutuksetta koheltaneelta takaisin syyttömälle osapuolelle maksettua korvausta kolarin jälkeen.