-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
Oikeaoppinen sisäänajo
- Keskustelun aloittaja Kekke
- Aloituspäivä
Ainaki se kilogixxeri mitä koeajoin -09 vuonnaMP-liikkeiden koe-ajo pyöräthän on varmaan esimerkillisesti sisään ajettuja
Normi tehtaan kilometrit mittaris, eli olin eka joka sillä ajoi.
Kovin kauas päässy liikkeen pihasta ku takarengas löi jo hienosti tyhjää
Laitan ny tähän sanasta sanaan vielä Varapyörän sisäänajo ohjeen
RUNNING-IN
Help assure your motorcycle's future reliability and performance by paying extra attention to how you ride during first 500km (300 miles).
During this period, avoid full-throttle starts and rapid acceleration.
Siinä se kaikessa kattavuudessaan.
Mielenkiintoinen tuo full throttle start ohje kun ainakaan Hondan ecu ei edes salli moista toimenpidettä. Vaan tulee fuel cut-off jos edes yrittäisi täydellä kaasulla peliä käyntiin. Tarkasti on tehtaalla mietitty. Tietysti "full throttle start" saattaisi viitata "kylmällä koneella kovaa ajoa" mutta minä kyllä muotoilisin tuon aivan toisin.
RUNNING-IN
Help assure your motorcycle's future reliability and performance by paying extra attention to how you ride during first 500km (300 miles).
During this period, avoid full-throttle starts and rapid acceleration.
Siinä se kaikessa kattavuudessaan.
Mielenkiintoinen tuo full throttle start ohje kun ainakaan Hondan ecu ei edes salli moista toimenpidettä. Vaan tulee fuel cut-off jos edes yrittäisi täydellä kaasulla peliä käyntiin. Tarkasti on tehtaalla mietitty. Tietysti "full throttle start" saattaisi viitata "kylmällä koneella kovaa ajoa" mutta minä kyllä muotoilisin tuon aivan toisin.
Kauan aikaa sitten, kun autoissa oli vielä kaasuttimet, jäi autopuolelta aika hyvä ohjeistus mieleen. Tämä ohje ole enemmänkin uudelleen rakennettujen moottoreiden osalta.
Aluksi tietysti perusasiat:
-Kuuma moottori
-Ei revitellä
-Ei liian isoja tai pieniä kierroksia, mutta vaihtelevia kierroksia.
Yksi sisäänajon vaihe oli kiihdytys/jarrutus, jolla vähän herkisteltiin ja sopeutettiin männänrenkaita.
Ajetaan n. 2000rpm josta kiihdytetään täyskaasulla n. 80% max. kierroksista. Sen jälkeen moottorijarrulla (kaasu kiinni) kierrokset takaisin n. 2000rpm (huom. kierrokset on auton kierroksia. Kovasti kiertävällä mp:llä saattaisi lähtökierrokset olla vähän korkeammat) .
Tämä toistetaan n. viisi kertaa ja sen jälkeen n. 5-10 kilometriä normaaliajoa ja homma uudestaan. Pari kertaa tämä kokonaisuus, niin moottori oli öljynvaihdon jälkeen pikataipaleelle.
Idea oli siinä, että ensin sylinteriin tuli kova paine (täyskiihdytys) ja sen jälkeen ns. alipaine, kun kaasuläppä on kiinni. Männänrenkaat joutui reilusti männän molempiin reuniin ja (kenties) sopeutui sinne paremmin. Mene ja tiedä, mutta tälleen vanhemmat rallikoneiden koneistajat kertoi, moottoreilla ei ollut mahdollista ajaa tuhansia kilometrejä sisäänajoa.
Aluksi tietysti perusasiat:
-Kuuma moottori
-Ei revitellä
-Ei liian isoja tai pieniä kierroksia, mutta vaihtelevia kierroksia.
Yksi sisäänajon vaihe oli kiihdytys/jarrutus, jolla vähän herkisteltiin ja sopeutettiin männänrenkaita.
Ajetaan n. 2000rpm josta kiihdytetään täyskaasulla n. 80% max. kierroksista. Sen jälkeen moottorijarrulla (kaasu kiinni) kierrokset takaisin n. 2000rpm (huom. kierrokset on auton kierroksia. Kovasti kiertävällä mp:llä saattaisi lähtökierrokset olla vähän korkeammat) .
Tämä toistetaan n. viisi kertaa ja sen jälkeen n. 5-10 kilometriä normaaliajoa ja homma uudestaan. Pari kertaa tämä kokonaisuus, niin moottori oli öljynvaihdon jälkeen pikataipaleelle.
Idea oli siinä, että ensin sylinteriin tuli kova paine (täyskiihdytys) ja sen jälkeen ns. alipaine, kun kaasuläppä on kiinni. Männänrenkaat joutui reilusti männän molempiin reuniin ja (kenties) sopeutui sinne paremmin. Mene ja tiedä, mutta tälleen vanhemmat rallikoneiden koneistajat kertoi, moottoreilla ei ollut mahdollista ajaa tuhansia kilometrejä sisäänajoa.
Ite sisäänajoin pyörän perusmenetelmällä, eli porrastetun kierros/km rajojen sisällä vaihtelevalla kierrosmäärällä, ja käytin ahkerasti vaihteita. En vääntänyt rannetta nurin, mutta ripeitä kiihdytyksiä tein kyllä, sekä käytin, niinkuin aina, moottorijarrutusta paljon. Hyvin on toiminut tämän sisäänajon jälkeen.
Ostaako joku oikeasti koeajopyörän?MP-liikkeiden koe-ajo pyöräthän on varmaan esimerkillisesti sisään ajettuja
Ihan omaksi
Hirveestä kierrättämisestä tuskin on erityistä hyötyä, mutta suurilla vaihteillakaan ei kannata jurnuttaa. Vaihtelevia kierroksia, mikä onnistuu helpoiten pienemmillä vaihteilla, ja myös runsaasti moottorijarrutuksia. Näin kaikki osat saavat kuormitusta 'molempiin' suuntiin. Ja pari ekaa lenkkiä lyhyempiä, välissä jäähdytys.
Väittäisin, että huonoin tapa uuden pyörän käyttöönotossa on käytellä sitä tyhjiltään jossain autotallin ovella, että saisi sisäänajon hoidettua 'nopeammin'.
Väittäisin, että huonoin tapa uuden pyörän käyttöönotossa on käytellä sitä tyhjiltään jossain autotallin ovella, että saisi sisäänajon hoidettua 'nopeammin'.
Itse uskon tähän tapaan. Olen sisäänajanut kaksi 1050 trumppaa tällä tavalla ja kumpikin käyttäytyi samalla tavalla.
Siinä 50km paikkeilla tuntui perstuntumalla huomattava lisäys vääntömomenttiin ja samalla bensankulutus tippui ajotietokoneen mukaan. itse ymmärrän tämän siten, että siinä vaiheessa männänrenkaat alkoivat olla tiiviit.
Oma filosofia ainakin on, että muutaman sekunnin ajan reilusti painetta sylinteriin ja sitten moottorijarrutuksella jäähdyttely/voitelu heti perään. Huomattavaa on se, että ala- ja keskikierroksilla täysi lähes täysi momentti ja sylinteripainen saadaan jo puolella kaasulla.
tälle käsi
tuossa moottorijarrutuksessa on idea juuri tuo.
etenkin vaihteiston lopullisessa "sovittumisessa"
Mutta asiaakin, toihan on se perusjuttu ilmajäähdytetyssä. Hiukka eri asia välysten ja sisäänajon kanssa kun on nestejäähdytys mikä pitää lämmöt aina tasaisena ja optimissa. Laakerithan saa öljyä kun koneessa on tarpeeksi kierrosta.
Harvemmin missään modernissa vehkeessä on haittaa siitä, että "istuttaa" renkaat sylinteriin heti alkumetreillä.
Se on sellainen "taianomainen, ohikiitävä hetki", jonka joko käyttää tai sitten ei.
Isossa, 150-200 hp vehkeessä useammat ei huomaa mitään eroa, mutta pienessä säpäkässä korppusahassa käytännön eron keskialueella huomaa toivottomampikin puuperse.
Se on sellainen "taianomainen, ohikiitävä hetki", jonka joko käyttää tai sitten ei.
Isossa, 150-200 hp vehkeessä useammat ei huomaa mitään eroa, mutta pienessä säpäkässä korppusahassa käytännön eron keskialueella huomaa toivottomampikin puuperse.
Onko todisteita, että jollain olisi ollut jotain ongelmia männänrenkaiden tiiviyden kanssa, ja että tämä asia on yhteydessä sisäänajoon?
Omituista, kun ei näin päivänselvä epäkohta ole pompannut esiin esimerkiksi auto- ja pyörälehtien kestotesteissä, joissa moottorit lopuksi puretaan. Nämä tällaiset koneet nimittäin ainakin on sisäänajettu siten, kuin valmistajan mielestä tämä tulee suorittaa, joten niiden luulisi sitten olevan ihan väljiä paskoja, kun on kerta sisäänajettukin aivan väärin.
Mutta se täytyy tietty muistaa, ettei tällaisilla tahoilla varmasti ole käytössään likimainkaan niin tarkkoja mittalaitteita kuin mitä nettikirjoittajien PersDyno:t on
Omituista, kun ei näin päivänselvä epäkohta ole pompannut esiin esimerkiksi auto- ja pyörälehtien kestotesteissä, joissa moottorit lopuksi puretaan. Nämä tällaiset koneet nimittäin ainakin on sisäänajettu siten, kuin valmistajan mielestä tämä tulee suorittaa, joten niiden luulisi sitten olevan ihan väljiä paskoja, kun on kerta sisäänajettukin aivan väärin.
Mutta se täytyy tietty muistaa, ettei tällaisilla tahoilla varmasti ole käytössään likimainkaan niin tarkkoja mittalaitteita kuin mitä nettikirjoittajien PersDyno:t on
Voi voi. Vastaus: on.
On vain kyse siitä, mikä on kenellekin ongelma.
Kumma juttu, miten nämä toimenpiteet ovat muotoutuneet kilpamoottoreiden rakentajien keskuudessa. Kovin pitkään vaan ovat olleet vähän vähemmän julkisia julistuksia. Liekö vaikutus näillä nykyajan nettikirjoittajilla. Onneksi esim. Vauhdin Maailman toimittajilla on oikea sisäänajomenetelmä hallussa
Lähinnä on aika selvästi tutkittu, miten ohivuodot ovat pienemmät oikein käsitellyssä koneessa. Maineikkailla viripajoilla on joillain jopa erinäisiä mittalaitteita, jopa omia dynoja.
On vain kyse siitä, mikä on kenellekin ongelma.
Kumma juttu, miten nämä toimenpiteet ovat muotoutuneet kilpamoottoreiden rakentajien keskuudessa. Kovin pitkään vaan ovat olleet vähän vähemmän julkisia julistuksia. Liekö vaikutus näillä nykyajan nettikirjoittajilla. Onneksi esim. Vauhdin Maailman toimittajilla on oikea sisäänajomenetelmä hallussa
Lähinnä on aika selvästi tutkittu, miten ohivuodot ovat pienemmät oikein käsitellyssä koneessa. Maineikkailla viripajoilla on joillain jopa erinäisiä mittalaitteita, jopa omia dynoja.
Sisäänajokeskusteluissa (heh!) tuo kilpamoottorikortti otetaan yleensä aika pian esille.
Mielestäni on syytä muistaa, että kilpamoottorin vaatimukset on hiukkasen erilaiset kuin ihan normimoottorin kadulle.
Kilpamoottorista voidaan tarvita saada valjastettua ne viimeisetkin heppojen rippeet, mitä saatavilla on (ja ko. moottorit on harvoin täysin vakioita muutenkaan). Kadulla sillä ei ole niin väliä - paitsi tietysti ABC:lla käydessä.
Kilpamoottorin ei myöskään oleteta (ainakaan ilman koneen avaamisia) kestävän likimainkaan samoja määriä kilometrejä kuin nykyisten katukäytössä olevien moottoreiden.
Mielestäni on syytä muistaa, että kilpamoottorin vaatimukset on hiukkasen erilaiset kuin ihan normimoottorin kadulle.
Kilpamoottorista voidaan tarvita saada valjastettua ne viimeisetkin heppojen rippeet, mitä saatavilla on (ja ko. moottorit on harvoin täysin vakioita muutenkaan). Kadulla sillä ei ole niin väliä - paitsi tietysti ABC:lla käydessä.
Kilpamoottorin ei myöskään oleteta (ainakaan ilman koneen avaamisia) kestävän likimainkaan samoja määriä kilometrejä kuin nykyisten katukäytössä olevien moottoreiden.