"v. 1998 kaatumiskuolemia sattui miehille jo 577 ja naisille 611 eli yhteensä lähes kolminkertainen määrä vuosittaisiin liikennekuolemiin verrattuna."
Lähde
Hmm, no kyllä näihinkin puututaan heti kun vain keksitään jokin siedettävän kätevä tapa sakottaa asiasta. Niin kauan kun sitä ei ole, niin se on vähän niin kuin evvk, vaikka ihmisiä kuoleekin kolminkertainen määrä.
Meillä ei ole vielä Kaatumisturva -järjestöä, ei ole sopivia telaketjukukkahattuviherstalinistejä vaatimassa kaatumiseen nollatoleranssiohjelmaa, vaikka "Suomalaisilla on väärät kaatumisturva-asenteet ja huono kävelypää".
Yksinkertaisinta olisi tietysti määrätä 50 päiväsakkoa, sille joka itsensä hengiltä laittaa kaatumalla tai putoamalla. Muutettakoon ensinnäkin lakia siten että kaatuminen ja putoaminen on rangaistuksen uhalla kielletty, niin näin pääsemme alkuun kävelijöiden syyllistämisessä.
Loppuun voimme vaivatta ottaa mallia tieliikennelaista.
Eli mikäli vaikkapa kadulla tai portaissa kupsahtaa ja teloo itsensä, niin tästä tulee ehdottomasti antaa päiväsakkoja törkeästä kävelyturvallisuuden vaarantamisesta. Sama tietenkin jos törmää maastoon, rakennuksiin tai toisiin kävelijöihin.
Sitten jos kaatuu tai törmää, mutta ei onnistu itseään tai muita telomaan, niin kyseessä on kävelyturvallisuuden vaarantaminen ja kaikki osapuolet saavat hieman vähemmän päiväsakkoja.
Jos viranomainen havaitsee että kansalainen kävelee suurella nopeudella tai luoja paratkoon juoksee, olipa olosuhteet mitkä hyvänsä, syyllistyy aivan ehdottomasti abstraktin kävelyvaaran aiheuttamiseen. Päiväsakkoa!
Hieman muita reippaammasta liikkumisesta annetaan vain rikesakkoa.
Talviajaksi määrätään voimaan kalenteriaikoihin sidotut liukkaan- ja pimeänajanrajoitukset, jolloin ainoastaan konttaaminen on sallittu. Rajoitus ei perustu vallitsevaan säätilaan tai olosuhteisiin.
Kesäajaksi voimaan astuu 2 km/h kävelyrajoitus taajamissa ja 3 km/h taajamien ulkopuolella.
Maastossa kävely on sallittu vain erikseen merkityillä reiteillä tai maanomistajan luvalla. Puistoissa on sallittua kävellä ainoastaan merkityillä käytävillä.
Kävelykypärän käyttö on pakollista ja siinä tulee olla eteenpäin valkoista valoa ja taaksepäin punaista valoa näyttävät E -hyväksytyt valaisimet, sekä neljällä keltaisella valolla toimivat hätävilkut. Minivilkut kielletään.
Kävelykengät ja kypärä on vuosikatsastettava. Kävelijällä tulee olla pakollinen kävelyvakuutus. Katsastamattomilla kengillä tai ilman vakuutusta tapahtuva kävely keskeytetään ja kengät takavarikoidaan.
Kengille määrätään tilapäinen kenkävero. Vero määräytyy progressiivisesti kengän pohjan pituuden mukaan, jotta vero kohdistuisi koviten isokenkäisiin. Kuten tähänkin asti, köyhät pakotetaan kävelemään tarpeisiin ja olosuhteisiin nähden liian pienillä ropposilla.
Rekisteröidyille kengille määrätään vuosittainen käyttömaksu. Kenkien seisomaanpanosta tai käyttöönotosta tehtävästä ilmoituksesta veloitetaan 17 euroa.
Kypärän käyttö määrätään pakolliseksi myös kotona, kotipiirissä ja pihamaalla, mikäli noustaan yli 30 cm lattiapinnan yläpuolelle tai käytetään portaita.
Alkoholia ei saa nautita lainkaan ilman kypärää. Kypärän kanssa jalkajuopumuksen raja on 0,5 promillea ja törkeän jalkajuopumuksen 1,2 mikäli tavataan jaloillaan. Puolen promillen jälkeen ainoastaan konttaaminen kypärä päässä on sallittua. Pimeällä on alkoholin vaikutuksen alaisena kontatessa kypärässä käytettävä sekä valoja että hätävilkkuja.
Kaksivaiheinen kävelykortti määrätään pakolliseksi, johon sisältyy pakollinen liukkaankelin harjoittelu, joka suoritetaan plussapistepuvussa öljytyllä pellillä sileillä nahkakengillä. Näin kävelijät saavuttavat erinomaiset valmiudet kohdata talvisien katujen vaarat.
Tästä se lähtee, lakialoitehan tuli tässä jo melkein valmiiksi. Kohta alkaa kuulkaa turvallisuus parantua silmissä.
Terveisin
Tapas Parantainen
eritysasiantuntija
Kävelyturva
