Nopean ryhmän kuskit

[JMH]

Motorsportin yksi ydinideoista on ajaa kalustoa ja miestä vastaan.

Yleisurheilu ja suunnistus erikseen.

 

[IlluH]

Motorsportin yksi ydinideoista on ajaa kalustoa ja miestä vastaan.

Yleisurheilu ja suunnistus erikseen.

Näinhän se menee, jopa niissäkin luokissa jossa ajettiin kaikki samanlaisella moottorilla, jota ei saanut virittää mitenkään. Ne samanlaiset moottorit kun eivät olleet samanlaisia, joten rahamies osti vaikka kymmenen, valikoi parhaat ja laittoi loput myyntiin. Meillä toinen oli hyvä johon sai vetoja ihan kivasti, hyvä lohko ja sylinterikin ihan ok, toinen oli vähän lussu.

 

[JMH]

Luokat, säännöt ja alalaji sitten määrittelevät kuinka painotus menee.

Kalusto on kuitenkin aina mukana.

 

[scuuba]

Lähestytäämpä dilemmaa posin kautta. Kaikki kun tykkää posista, tai sitten ei. Eli mikä sitten on mahdollista?

Alastaron Rataennättäjä vs Nobody

Renkaat: Taitaa kaikki ajella ihan samoilla kaupasta ostettavilla ratarenkailla.
Alusta: Parilla kolmella tonnilla saanee riittävän. Sen hifimmästä ei olle juurikaan hyötyä ko vauhdeissa, jos vertailun tarkuudessa ei mennä ihan 100% luokkaan.
Alustan säätö: Jos haluaa välttämättä uskotella itselleen, että alustan säätö on mustaa magiaa, niin sitten voi maksaa pari sataa jollekkin velholle joka hoitaa tuon.
Moottorin sisuskalut: Niitä ei saane, ainakaan sääntöjen puutteissa, juurikaan ruuvata.
Tehoputki: Kaupasta saa ja mopon painokin putoaa.
ECU: Muutamalla satasella flässäys ja säätö.
Eli käytännössä kenellä tahansa Nobodyllä on varaa (uuteen tai käytettyyn) vehkeeseen jolla voi päästellä rataennätysvauhtia. Itse maksoin sellaisesta noin 8000 euroa, noin niinku esimerkkinä hintaluokasta.

Eri asia on sitten jos ajelee jollain nollabudjettipaskiolla. Sillä tulee helposti antaneeksi huomattavasti tasoitusta, mutta paskiollakin se tekninen kierrosaikaraja on yllättävän korkealla, jos vain alusta ja renkaat on kunnossa, vaikka tehoja puuttuu paljonkin.
Tehon merkitystä voi miettiä esim tonnari vs kuussatku, kierrosajassa eroa ehkä noin sekuntti(?). Muutoin tonnari ja kuussatku on mitoiltaan ja painoiltaan käytännössä identtiset.
Eli nollapaskio vs 8ke rataohjus, eroa 1-2 sekunttia jos alusta kunnossa.


Rata-ajo, nopeakaan sellainen, ei vaadi mitään erityisiä motorisia lahjakkuuksia.
Eli keskiverto terve ihminen pärjää sillä sektorilla. Harjoittelusta on hyötyä tottakai.
Älykkyydestä on ehkä hyötyä tai ei. Riippuu ihan siitä miten sitä käyttää. Ja kaikennäkösiä retardejakin (trigger!) varikolla laahustaa, joten eipä se älykkyyskään mikään vaatimus ole.
Eli keskiverto terve ihminen pärjää silläkin sektorilla.

Fyysissä mitoissa on yksi merkittävä tekijä, kun aletaan puhumaan ihan viimeisistä kymmenyksistä.
Esim alastarossa painon merkitys on luokkaa 0,5 sekunttia per 10 kiloa. Eli 60 kilonen rataorava voittaa pelkästään painolla 90 kilosen sohvaperunan 1,5 sekunnilla.
Mussuttaakko sipsiä, vai mennäkkö lenkille? Kas siinäpä vasta kysymys.
Eri asia sitten jos sattuu olemaan pitkä ja lihaksikas, eikä halua näyttää terminaalivaiheen aids potilaalta. Sitten on vain pakko antaa painossa tasotusta.

Entäpä sitten se pahin vastustaja (/paras tekosyy), eli ikääntyminen... Ihminen ollee psykofyysiseltä kokonaisuudeltaan suorituskyvyltään parhaimmillaan jossain 30 vuoden tietämillä. Esim motogp mestaruuksia on voitettu 29-33 vuoden ikäisinä. Carlos Checa oli 39(?)v kun voitti wsbk mestaruuden. Joten ei se keski-ikäkään ole mikään validi selitys.
Eräs suomalainen hemuli kävi 50v synttäreidensä kunniaksi(?) ajelemassa yhden kisan, ja hävisi kierrosajassa sekunnin kuolemattomalle kakskymppiselle hemulille.
Eli annetaan iästä 30v jälkeen tasoitusta vaikkapa 0,05 sekunttia per vuosi. Toki jossain vaiheessa tuo psykofyysinen suorituskyky alkaa rappeutumaan nopeammin, mutta joku geriatriaan perehtynyt voinee kertoa siitä enemmän, että miten se kohtelee tavallista tervettä keskiverto ihmistä.


Eli lopputuloksena ollaan päästy tilanteeseen jossa kuka tahansa 80kg 50v Nobody pystyy nollabudjettipaskiolla ajamaan 3-5 sekunnin päähän rataennätyksestä.


Niiii, mut ku!
Mikä on sinun tekosyysi?
vs Prioriteetit.

 

[scuuba]

Scuuballa ei heilu.

Jos heiluis, niin ajelisin edelleen samoja 1:27-1:30 vauhteja alastarolla. Tuosta sai pienellä vaivalla höylättyä 6-8 sekunttia pois. Sit iski laiskuus, ja pari vuotta ollut taukoa.

Et ole koskaan ajatellut perustaa valmennusyritystä? Sillä saralla kuulemma lyö rahoiksi nykyään varsinkin mentaalipuolella.

Kyllähän sitä sopivasta rahasta tekis vaikka ja mitä. Mikäköhän olis sitte se summa jolla jaksais kuunnella lumihiutaleiden jatkuvaa ulinaa ja kerta toisensa jälkeen silitellä niiden päätä...? Jaa-a...

 

[Bone]

No ei se nyt noin yksinkertaistakaan ole. Itse pelasin aktiivisesti sulkapalloa yli 20 vuotta. Lyöntitekniikka ei koskaan kehittynyt täydelliseksi vaikka tieto oli olemassa ja osaavia henkilöitä ohjaamassakin. Kyllä se vain niin on, että kaikki eivät opi koskaan tai nouse jollekin tietylle tasolle vaikka lajiharjoittelua olisi kuinka paljon ja fyysiset sekä henkiset ominaisuudet olisivat kunnossa.

Pääasia kai kuitenkin on, että harrastuksesta saa itse jotain irti ja se on hauskaa sekä tuo ehkä jotain elämänsisältöä. Eikös tuo scuuban esimerkkikin juuri hyvin kuvaa tätä

On kovin helppo lajissa kuin lajissa pettää itseään ja muita.
"Lahjakkaalta" se sujuu vielä kiusallisen helposti, mutta ei tosiasiat silti mihinkään muutu.

"Suoritus" kun koostuu kovin monesta muuttujasta ja niiden painotuskin elää.

Suomikin on monessa lajissa täynnä erittäin lahjakkaita, mutta myös yhtä lahjakkaan laiskoja kansallisen tason kultapoikia ja tyttöjä, mutta siitä kohtaa eteenpäin aletaan laskea lahjakkaita & ahkeria. VALITAN .

Mitään ajolajia ei kukaan ole koskaan (nykyaikana) voittanut "terassilta" ajamalla....
satunnaista SM- pokaalia lukuunottamatta. Niissäkin tapauksissa suurin apu on ollut
kilpailijoiden taso.

Toinen tie esim. kansallisen tason kärkeen monessa hommassa on "huippulajhakkuuden" osittainen
korvaaminen ankaralla, tavoitteellisella ja peräänantamattomalla työllä.

En nyt tarkoita, että mitään ei voi tehdä ilman tavoitetta maailmanmestaruudesta, vaan sitä kylmää
tosiasiaa että ilman kärsivällistä ja suunnitelmallista "tekemistä" juttu ei kanna tappiin saakka.....
mikä se sitten kenelläkin on.

Valitettavasti tämä sama "stairways to heaven" toimii kuin junan vessa ihan puhtaalla harrastustasollakin....
jos niissä puitteissa on jonkinlaisia tavoitteita.... hauskanpidon lisäksi .

 

[PrivateeR]

Lähestytäämpä dilemmaa posin kautta.

Alastaron Rataennättäjä vs Nobody

Eli käytännössä kenellä tahansa Nobodyllä on varaa (uuteen tai käytettyyn) vehkeeseen jolla voi päästellä rataennätysvauhtia. Itse maksoin sellaisesta noin 8000 euroa, noin niinku esimerkkinä hintaluokasta.

Eli nollapaskio vs 8ke rataohjus, eroa 1-2 sekunttia jos alusta kunnossa.

Niiii, mut ku!
Mikä on sinun tekosyysi?

Saattaisi tätä miestä kiinnostaa sellainen variaatio että
"Alastaron rataennättäjä vs Alastaron rataennättäjä nollapaskeella"

Löytyy meinaan ihan datat kyseisestä testivedosta, ja sen verran voin spoilata että ei se ihan noinkaa mennyt miten tossa yllä vuodatettiin Näköjään löytyy nollapaskeita, ja sitte löytyy megapaskeita

 

[IlluH]

Jos heiluis, niin ajelisin edelleen samoja 1:27-1:30 vauhteja alastarolla. Tuosta sai pienellä vaivallä höylättyä 6-8 sekunttia pois. Sit iski laiskuus, ja pari vuotta ollut taukoa.

No just näin, ei lätkäkaukalossakaan tee hevon veetä, jos koko ajan miettii, että noi vihollisen pelaajat ovat parempia, isompia, taitavampia jne..

Niiii, mut ku!
Mikä on sinun tekosyysi?
vs Prioriteetit.

Ei ole tarvetta hakea selityksiä, kierrosajat ovat parantuneet johdonmukaisesti koko ajan, ylimääräinen sohlaaminen on vähentynyt, eteenpäin menee sitä tahtia kun ehtii treenata ja mopoa on kiva rassata. Selitellään sitten kun jämähtää paikoilleen tai vehkeet on paalissa.
Sanoin vain, että aloittaminen käytännössä nollasta ei ole tässä iässä enää niin helppoa kuin junnuna, pitää miettiä vähän muitakin, ajatus omasta kuolemattomuudesta on karissut, kaverit ovat keikkuneet pyörän päällä 20-30 vuotta, itselle kaikki on uutta, epäonnistumisen pelko ja kaikkea mille ei nöösinä uhrannut ajatustakaan, ei se kuitenkaan mahdotonta ole ja sitä nimenomaan jopa haluaisin korostaa muillekin harrastuksen aloittamista miettiville. Vaihtoehtoja kansalaisopiston kaappikellokurssille on.

 

[Takapainoinen Taapertaja]

Tyypillinen ratapäivä Alastarolla

Aamulla varikolle ja leiri pystyyn. Kaikkea pientä ruuvattavaa löytyy loputtomiin, ja ajajakokouksessakin pitää ehtiä käydä.
Kamojen päälle vetämistä, ja edelleen löytyy ruuvattavaa, laitettavaa ja säädettävää. Tankatakkin pitäis muistaa.
Vihdoin oman nopeusryhmän ensimmäinen setti. Sit pääsee radalle vetämään ihan eniten. Kaasua ja ja ja jarrua ja ja ja Fiilis tapissa!
Varikolle päästyä sit mopoa pukeille ja lämppäriä, ja kamat pois päältä, ja kierrosaikojen ihmettelyä reiskronosta. "Jaa, taas se meni tolleen. No se oli aamun eka setti."
Epämääräistä haahuilua omalla tai toisten teltalla, ja paskanjauhantaa aiheesta kuin aiheesta.
Seuraava setin aika tulee vastaan yllättävän nopeasti.
Ja taas vetämään ihan eniten.
Ja tankatakkin pitäis taas muistaa jossain välissä. Renkaitakin ehkä vaihdella jossain välissä päivää.
Varikolla on välillä myöskin kiva ihan vaan istuskella, ja katsella muiden touhuja ja Fiilistellä, varsinkin jos on leppoisa ja lämmin aurinkoinen päivä.
Välillä voi käydä vetämässä grilliauton makkispekkikset, ettei nälkä kurni masussa liikaa. Masu täynä on kiva kammeta itsensä esim katsomoon istuskelemaan ja katselemaan kuinka älytöntä vauhtia nopeassa ryhmässä ajetaan.
Ja yrittää muistaa ajoissa vetää kamppeet päälle ettei kallisarvoisista seteistä jää aikaa käyttämättä. Varsinkaan jos joku kippaa, ja sen takia joku setti jää kokonaan ajamatta.
Jossain vaiheessa iltapäivää/ iltaa on edessä leirin sulkeminen siltä päivältä, tai kamojen pakkaaminen ja kotiin ajelu.
Mutta olipas taas kiva ratapäivä! Ja huomenna/ seuravalla kerralla lisää! Kyllä kyllä!

Paljonko oli oppimiseen käytetty aika? Nolla.
Paljonko oli oppimistulokset päivän aikana? Nolla.

Ja sitten voi tyytyväisin mielin mennä orgin foorumille ja todeta että:"Kun mä olen näin vanha, niin en mä enää opi, ja nuorena kaikki oli helpompaa."

En mä nyt väittäis että toi "fiktiivinen" tarina kovin kaukana ois todellisuudesta. Jokainenhan on oman elämänsä subjektiivinen elämänkokemusasijantuntija.
Avainsana: Prioriteetit.

Tämähän on kuin meikäläisen ajopäivä. Makkispekkikset korvattu vaan näennäisesti kevyemmällä setillä. Hyvin kiteytetty.

 

[Nitrous]

Samaan mieltä scuuban kanssa, että perusterve ihminen pystyy ajamaan suhteellisen lähelle rataennätystä suhteellisen järkevän hintaisella kalustolla.

Se on totta, että n. 5k€ rahalla saa laitteen, jolla pystyy ajamaan n. 1-2s päähän rataenkasta, 8k€ laitteella ehkä puolisen sekkaa kovempaa. En ole ihan varma mikä se todellinen ero on. Vauhdin kasvaessa valitettavasti kasvaa myös kustannus aika nopeasti. Renkaita, jarrupaloja yms. alkaa kulumaan ihan eri tahdilla kuin silloin nopean ryhmän hitaassa päässä ajellessa. Suzukilla ajellessa taisi mennä pelkästään jarrupaloihin reilu 500€ kaudella 2019.

Mullakin olisi karkeasti tiedossa kuinka se seuraava sekunti otetaan kierrosajasta pois, jolloin oltaisiin n. 1,0-2,5 sekkaa rataenkkoja perässä, mutta tällä hetkellä elämässä vaan tekee mieli priorisoida jotain muuta 10k€ tai edes 5k€ rengasläjää korkeammalle. Valitettavan monelle lahjakkaallekin kuskille raha muodostaa suhteellisen nopeasti prioriteetteja ohjaavan muurin.

Huom. Ja nyt kun puhutaan 5-10k€ laitteista niin siinä hintaluokassa on paljon noita ns. paskioita, mutta myös todella hyviä pyöriä. Jos sattuu ostamaan paskion, palaa sen kuntoon laittamiseen helposti melkoisen paljon aikaa ja jonkin verran rahaa. Tai pahimmassa tapauksessa ei itse huomaa pyörän huonoutta ollenkaan, kun ei ole pohjaa mihin verrata, ja sitkeästi vain tahkoo ympyrää ja miettii omaa paskuuttaan, kun ei ajat parane.

 

[cSnake]

Carlos Checa oli 39(?)v kun voitti wsbk mestaruuden. Joten ei se keski-ikäkään ole mikään validi selitys.
Eräs suomalainen hemuli kävi 50v synttäreidensä kunniaksi(?) ajelemassa yhden kisan, ja hävisi kierrosajassa sekunnin kuolemattomalle kakskymppiselle hemulille.
Eli annetaan iästä 30v jälkeen tasoitusta vaikkapa 0,05 sekunttia per vuosi. Toki jossain vaiheessa tuo psykofyysinen suorituskyky alkaa rappeutumaan nopeammin, mutta joku geriatriaan perehtynyt voinee kertoa siitä enemmän, että miten se kohtelee tavallista tervettä keskiverto ihmistä.


Eli lopputuloksena ollaan päästy tilanteeseen jossa kuka tahansa 80kg 50v Nobody pystyy nollabudjettipaskiolla ajamaan 3-5 sekunnin päähän rataennätyksestä.


Niiii, mut ku!
Mikä on sinun tekosyysi?
vs Prioriteetit.

Checalla tais olla joku vuosi kokemusta ratamoottoripyöräilystä tuossa vaiheessa, en tiiä minkä ikäsenä on lajin harrastamisen aloittanut, mutta kokemusta varmasti löytyi jo tuossa vaiheessa eikä homma enää ollut jatkuvaa lajin salojen opettelua. Että lähtökohta oli varmasti kohdillaan mestaruuden voittamiseen..?

Mikäs oli tämän 50v. Nobodyn kokemus lajista tuon synttärikisan aikaan? Hyppäs kylmiltään pyörän selkään ja oli heti nopea (olettaen että tää kuolematon, vielä nuori hemuli oli myös nopea?) vai oliko takavuosilta kokemusta lajista jo jonkin verran vai jopa enemmänki niin että homma oli selkäytimessa ja oli tietoa mitä pitää tehdä?

Jaa mun tekosyyt?

No sama ku tuossa aiemmn, nykyään (ei enää kovin nuorena) asioita on vaikeampi sisäistää kuin silloin nuorena. Se mitä mulle on lajista kerrottu ja olen kuunnellut, ja se mitä olen itse ottanut selvää, (ja paljon aikaa olen siihen käyttänytkin) niin niitä on vaikea toteuttaa radalla. On semmonen tunne että vaikka jotain yrittäis niin se ei vaan tunnu onnistuvan. Otetaan esimerkiksi tuo kropan käyttö, ja vaikka ne ajolinjat joissain tietyissä paikoissa mitä ei millään tunnu saavan niinkuin pitäis...

Luulen että tarvis jonkun jotakuinkin kädestä pitäen näyttämään miten se ja se tehdään. Ehkä se sitten uppoais. Eli onko se tietynlaista epävarmuutta sen kuulemansa suhteen myös? Oliskohan oppimisprosessi sitten nopeampi jonkin valmennuksen kautta? Saattas olla...

Rata-aika on myös rajallista, kesä suht lyhyt, ja kun matkaa lähimmälle oikealle radalle on lähes 300km yhteen suuntaan (Kemora), ei ajamaan pääse niin paljon kuin haluais ja tarvis. Viimeistään budjetti rajoittaa ajamista jos ei mikään muu, asuntovelallisen perusduunarin palkalla ei oo vara joka vkl ajella. Tähän ongelmaan en ole vielä keksinyt ratkaisua.
Mutta joo, varmaan niilläkin ratapäivillä missä käyn, olis mahdollista oppia. Siihenkin varmaan kaipais jotain neuvoa että miten mitäkin parhaiten oppis tai miten mitäkin osa-aluetta olis järkevintä opetella. Ja ehkä tähän kiteytyykin se suurin ongelma ja vaikeus oppimisen suhteen? Eikä aina ehkä tiedä ees mitä pitäis kysyä? En tiiä..?

Aloitin tän ratahomman harrastamisen kesäkuussa -18, 46-vuotiaana. Olin ajellut kyllä moottoripyörällä aikoinaan muutaman kesän ihan maantieajoa. Eli käytännössä kallistelematta juuri lainkaan, ei meillä täällä Oulun seudulla mutkia juurikaan ole missä kallistella ellei sitte paina kolmattasataa jatkuvalla syötöllä.
Eli käytännössä tyhjästä.
Lisättäköön vielä että edelleenki tämä homma tuntuu jotenki luonnottomalta mulle, toki vähemmän kuin alkuun.
Nelipyörähommia aiemmin jonku verran itekki harrastanu ja sen on aina tuntunu luontevammalta.

Eka kesänä tietysti hitaassa ryhmässä alottelin, muistaakseni yks keskiryhmän päivä Kemoralla, ja tais sen kesä paras aika olla jotain 1.20 ta 1.21? Jos aikaa nyt sitte vaikka käyttää mittarina... Botniallaki kävin ajelemassa...

Seuraavana kesänä (-19) tuli ajettua enemmän ja paras Kemoran aika oli 1.16.8 (MotOrg-racessa), ja tuli käytyä jo Alastarollaki (1.30), Botniallaki kävin.

Viime kesänä Kemora alko mennä säänöllisesti 1.14-aikoja mutta alle en päässy (1.14.08) Toki pyöräki vaihtu mutta oliko se syy parannukseen, en tiiä?
Alastaron paras aika on nyt 1.25.9. Botnia ei itse asiassa parantunu -19 kesästä, se MotOrg-vkl oli järjettömän tuulinen (ja satoiki) etten vaan yksinkertasesti uskaltanu ajaa kunnolla. Pelotti paikoin.

Pyörää ei varmasti voi syyttää, se on oikeinki hyvä tälle tasolle, vaikka ei se edellinen Hondakaa mikään huono ollu. Tosin en ole muilla ajanut rataa niin en tiiä sitten mikä ja millanen olis oikeasti hyvä, joten uskon että mun gixxeri on hyvä

Kuitenki olen itte silleen tyytyväinen että jonkinlaista kehitystä tapahtuu, ja nykyään uskallan ostaa liput ratapäiville nopeaan ryhmään. Ens kesänä uusillekin radoille, vaikka ei voi vielä sanoa että hommaan olis semmosta rutiinia kehittynyt että sen varjolla vois olla heti hyvässä vauhdissa radalla ku radalla...

Eihän se haittais jos kehittyis/oppis kaiken hetkessä mutta kun ei opi niin opitaan sitten tätä tahtia...
Rajattomasti aikaa ja rahaa ja treenimahdollisuuksia, sekä henk.kohtasta valmennusta niin eiköhän tässä oppis, eikä tarvis tekosyitä

Lisätään vielä se, että onhan tämä homma aivan järettömän hauskaa, se on ollut jo hitaasta ryhmästä lähtien. Ja on antanut mulle paljon enemmän kuin pelkkiä hienoja kokemuksia radalla ja ratapäivillä yleensäkin.
Mää teen nyt jotain mitä aikasemmin pidin aivan ufomiesten hommana enkä ikinä olis kuvitellu että olisin pystyny edes tällä tasolla harrastaan millä nyt sitä teen.
Tää on niin paljon pintaa syvemmällä ja antanut boostia vähän kaikkeen tekemiseen elämässä. Ei sillä että se olis huonolla mallilla ollut ennenkään.
Eli jos musta ei tuu lähellekään nopeinta niin en ole pettynyt, päinvastoin.

PS. Saatto tulla hiukan sekava teksti, tuli jatkuvia keskeytyksiä. Ja saatto ehkä joku ajatus jäädä poiski? Sorry myös mahdollisista kirjoitusvirheistä

 

[scuuba]

Checalla tais olla joku vuosi kokemusta ratamoottoripyöräilystä tuossa vaiheessa, en tiiä minkä ikäsenä on lajin harrastamisen aloittanut, mutta kokemusta varmasti löytyi jo tuossa vaiheessa eikä homma enää ollut jatkuvaa lajin salojen opettelua. Että lähtökohta oli varmasti kohdillaan mestaruuden voittamiseen..?

Mikäs oli tämän 50v. Nobodyn kokemus lajista tuon synttärikisan aikaan? Hyppäs kylmiltään pyörän selkään ja oli heti nopea (olettaen että tää kuolematon, vielä nuori hemuli oli myös nopea?) vai oliko takavuosilta kokemusta lajista jo jonkin verran vai jopa enemmänki niin että homma oli selkäytimessa ja oli tietoa mitä pitää tehdä?

Konteksti oli ikä ja iän vaikutus. Nuo esimerkit oli valittu ihan vain havainnollistamaan kuinka paljon ikä vaikuttaa tai ei vaikuta.

Pointti oli lähinnä se, että hyvin yleisesti luullaan että jo keski-ikäisyys tuo sellaisen luokkaa 5-10 sekunnin tasoituksen siihen mitä on mahdollista saavuttaa.
Ja todellisuudessa se ikälisän suurusluokka on 0,5-1,0 sekunttia.

Eli jos ajelee hitaassa-keski-nopeassa ryhmässä, niin (keski-)iällä ei ole käytännössä yhtään mitään merkitystä.

 

[Nitrous]

Mitäs tuo Korpiahon Erkka on vanha? Kuuden kympin huitteilla? Kävi ajamassa aikalailla kylmiltään pallille Botnialla 2018. Kokemusta tosin EM/MM sarjasta jo jostain -90-luvun alkupuolelta ja tilillä melkonen määrä Suomen mestaruuksia.

Kesselin Ransu on myös tuossa V50 -luokassa ja tyrkkäs viime kaudellakin Superbikessa pallille. Ja noinkin isoks mieheks mahtuu yllättävän pienestä raosta ohi. Mitä tuossa kesällä tuli Ransun kanssa turistua niin sano, että iän myötä tarttee kuulema enempi kilometrejä alle, että pääsee hyvään vauhtiin, elikkäs lämpenee vähän hitaammin kuin junnuna.

Eikä tuo Superbiken tuorein mestarismieskään, Magnus Collin enää ihan tuolla juniorikerhossa ole.

Eli se minkä nuorena oppii, osaa suhteellisen hyvin myös vanhana, mutta kyllä nuo junnut tuntuu oppivan nopeemmin kuin vanhat. Luulisin, että maallikkotermein sitä kutsutaan itsesuojeluvaistoksi.

 

[Takapainoinen Taapertaja]

Aloitin tän ratahomman harrastamisen kesäkuussa -18, 46-vuotiaana...

Itsellä aikas samanlainen tausta, ikäluokka ja rataenkat. Aloitin -19 kesällä kokeilut radalla ja viime kesänä tuli jo ajeltua enemmän. Koukuttavaa ja hauskaa hommaa.

Ensi kesänä olisi ajatus Jokkiksessa kokeilla kisahommia.

 

[horst]

Eli se minkä nuorena oppii, osaa suhteellisen hyvin myös vanhana, mutta kyllä nuo junnut tuntuu oppivan nopeemmin kuin vanhat. Luulisin, että maallikkotermein sitä kutsutaan itsesuojeluvaistoksi.

Nyt ei puhuta mopoilusta, mutta tuosta itsesuojeluvaistosta. Omat lapset ovat harrastaneet kilpalaskettelua jostain 6v-iästä asti ja ainakin tuossa lajissa sanotaan, että mitä aikaisemmin aloittaa sitä parempi. Ei ehdi alkaa pelätä jyrkkiä rinteitä, josta täytyy sitten opetella pois.

 

[cSnake]

Konteksti oli ikä ja iän vaikutus. Nuo esimerkit oli valittu ihan vain havainnollistamaan kuinka paljon ikä vaikuttaa tai ei vaikuta.

Pointti oli lähinnä se, että hyvin yleisesti luullaan että jo keski-ikäisyys tuo sellaisen luokkaa 5-10 sekunnin tasoituksen siihen mitä on mahdollista saavuttaa.
Ja todellisuudessa se ikälisän suurusluokka on 0,5-1,0 sekunttia.

Eli jos ajelee hitaassa-keski-nopeassa ryhmässä, niin (keski-)iällä ei ole käytännössä yhtään mitään merkitystä.

Joo sitä en epäile etteikö osaava keski-ikäinen ajelisi hyvinkin lujaa.
Lähinnä sitä tässä että tuo oppimisen tehokkuus tai nopeus ei ainakaa ittellä tunnu olevan samaa luokkaa kuin nuorempana. Mistä lie sitten johtuu. Toisaalta en muista jouduinko nuorempana opettelemaan mitään tämänkaltaista asiaa jossa omaa suoritusta voi suht helposti ja melko tarkkaan verrata jopa maan parhaimpiin...

Täytyy kattoa tohtisko sitä ens kesänä pyytää apua ja neuvoja paikanpäällä joltaki nopealta kuljettajalta, jos sillä sais oppimista nopeutettua

 

[Nitrous]

Joo sitä en epäile etteikö osaava keski-ikäinen ajelisi hyvinkin lujaa.
Lähinnä sitä tässä että tuo oppimisen tehokkuus tai nopeus ei ainakaa ittellä tunnu olevan samaa luokkaa kuin nuorempana. Mistä lie sitten johtuu. Toisaalta en muista jouduinko nuorempana opettelemaan mitään tämänkaltaista asiaa jossa omaa suoritusta voi suht helposti ja melko tarkkaan verrata jopa maan parhaimpiin...

Täytyy kattoa tohtisko sitä ens kesänä pyytää apua ja neuvoja paikanpäällä joltaki nopealta kuljettajalta, jos sillä sais oppimista nopeutettua

Kovasti suosittelen noita KVR:n kursseja. Ovat kyllä hintansa arvoisia, jos vauhtia haluaa kehittää.

 

[Pete2]

Nyt ei puhuta mopoilusta, mutta tuosta itsesuojeluvaistosta. Omat lapset ovat harrastaneet kilpalaskettelua jostain 6v-iästä asti ja ainakin tuossa lajissa sanotaan, että mitä aikaisemmin aloittaa sitä parempi. Ei ehdi alkaa pelätä jyrkkiä rinteitä, josta täytyy sitten opetella pois.

Tämä tuntuu tutulta. Oppimisen jarruna on nykyään loukkaantumisen pelko. Kun ei nuorempana pelännyt mitään niin rajojen hakeminen ja kokeilu oli helpompaa.

 

[IlluH]

Aloitin tän ratahomman harrastamisen kesäkuussa -18, 46-vuotiaana. Olin ajellut kyllä moottoripyörällä aikoinaan muutaman kesän ihan maantieajoa. Eli käytännössä kallistelematta juuri lainkaan, ei meillä täällä Oulun seudulla mutkia juurikaan ole missä kallistella ellei sitte paina kolmattasataa jatkuvalla syötöllä.
Eli käytännössä tyhjästä.
Lisättäköön vielä että edelleenki tämä homma tuntuu jotenki luonnottomalta mulle, toki vähemmän kuin alkuun.
Nelipyörähommia aiemmin jonku verran itekki harrastanu ja sen on aina tuntunu luontevammalta.

Kun olisi ajanut edes moottoripyörällä muuta kuin kortin 16-vuotiaana. Parin vuoden mopolla kikkailusta nyt sentään jonkinlainen jälki muistiin oli jäänyt jota elvyttää. Mutta pirun hauskaa tämä ratatouhu on, just sitä mitä on halunnut junnusta asti tehdä, mutta ei ole saanut aikaiseksi. Ens kesänä taas kerhokisaa, jos vain aikataulut natsaa.

Konteksti oli ikä ja iän vaikutus. Nuo esimerkit oli valittu ihan vain havainnollistamaan kuinka paljon ikä vaikuttaa tai ei vaikuta.

Pointti oli lähinnä se, että hyvin yleisesti luullaan että jo keski-ikäisyys tuo sellaisen luokkaa 5-10 sekunnin tasoituksen siihen mitä on mahdollista saavuttaa.
Ja todellisuudessa se ikälisän suurusluokka on 0,5-1,0 sekunttia.

Eli jos ajelee hitaassa-keski-nopeassa ryhmässä, niin (keski-)iällä ei ole käytännössä yhtään mitään merkitystä.

Joo, ei tässä nyt mitään muumioita sentään olla, että sekuntikaupalla tasoitusta annetaan. Tähän mennessä on jo annettu 30 v. etumatkaa harjoittelussa monelle samassa ikäluokassa ajavalle ja ne sen kovempaa mene.

Mitäs tuo Korpiahon Erkka on vanha? Kuuden kympin huitteilla? Kävi ajamassa aikalailla kylmiltään pallille Botnialla 2018. Kokemusta tosin EM/MM sarjasta jo jostain -90-luvun alkupuolelta ja tilillä melkonen määrä Suomen mestaruuksia.

Kesselin Ransu on myös tuossa V50 -luokassa ja tyrkkäs viime kaudellakin Superbikessa pallille. Ja noinkin isoks mieheks mahtuu yllättävän pienestä raosta ohi. Mitä tuossa kesällä tuli Ransun kanssa turistua niin sano, että iän myötä tarttee kuulema enempi kilometrejä alle, että pääsee hyvään vauhtiin, elikkäs lämpenee vähän hitaammin kuin junnuna.

Eikä tuo Superbiken tuorein mestarismieskään, Magnus Collin enää ihan tuolla juniorikerhossa ole.

Eli se minkä nuorena oppii, osaa suhteellisen hyvin myös vanhana, mutta kyllä nuo junnut tuntuu oppivan nopeemmin kuin vanhat. Luulisin, että maallikkotermein sitä kutsutaan itsesuojeluvaistoksi.

No tämä, ja maailmalla on paljon lisää esimerkkejä, vaikka Michael Rutter, äijä vetää Macaossa kuin viimeistä päivää jne. jne.
Mutta se itsesuojeluvaisto tai selviytymisreaktio, se tuntuu voimistuvan vanhemmiten, ja sen kun tajusi, niin vauhti parani.

 

[Takapainoinen Taapertaja]

Kovasti suosittelen noita KVR:n kursseja. Ovat kyllä hintansa arvoisia, jos vauhtia haluaa kehittää.

Sama suositus.