Nopean ryhmän kuskit

[Esso.k]

KVR koulutuksessa Eemeli neuvoi juurikin laittamaan pyörän radansuuntaiseksi kuten Nitrouskin tuossa kertoi. Koulutusmateriaalissa on myös Emen 19 alkuinen kierros takakamerasta Alastarolla. Ajaa palmasin ja lemminkäisen "vastaheitolla" perusteli tuota sillä että saa pyörän paremmin taittumaan, sekä "jos perä lähtee sivulle lähtee se oikeaan suuntaan". Videolla tuo vastaheitto näkyy selvästi, mutta koska koulutusmateriaali ja tovomus ettei jakoon niin jää kertomani varaan.

kuulostaa järkeenkäypältä tuleeha siinä äkkiä 20 astetta jyrkempi mutka jos ei oikase- jossain kemorakisa videosa näkyet koukkasivat ensi keskemmälle sitte takas ulos enne sitä nopiaa 2 mutkaa mahtoko olla samanlaine se vastaheitto?

 

[PrivateeR]

kuulostaa järkeenkäypältä tuleeha siinä äkkiä 20 astetta jyrkempi mutka jos ei oikase- jossain kemorakisa videosa näkyet koukkasivat ensi keskemmälle sitte takas ulos enne sitä nopiaa 2 mutkaa mahtoko olla samanlaine se vastaheitto?

Ei siihen kakkosmutkaan kukaan vastaheitä yhtään mitään, ei siihen jarruteta niin kovaa että takapyörät lentelis sivuttain.

Siihen on ainaki 2 syytä mitä tulee mieleen että miksi kisassa porukka käy keskellä rataa ja sitte takas ulos ennen jarrua:
1) Raju avaus T1:stä ulos aiheuttaa sen että pyörä haluaa keulia helposti, sitä on helppo hillitä antamalla linjan valua vähä keskemmälle rataa kun pyörä on hitusen kallellaan. Ite jouduin tekemään näin jo paskan keulan takia viime kesänä ku keula halus väkisin tulla syliin siinä avauksessa.

2) Sillä keskellä käymisellä peitetään osittain takana tulevian halua tunkea myöhään sinne sisäpuolelle jarruihin. Mutta tässä tilanteessa on hyvä muistaa se, ettei tuo ole nopein tapa ajaa se mutka jos tarpeeksi myöhään alkaa liikkua kohti sisäänkääntöpistettä. Se on aina nopein tapa tohon T2:een ajaa suoraa linjaa kohti jarrutuspaikkaa jos se vain suinkin on mahdollista pyörän ajettavuuden yms kanssa.

 

[scuuba]

Ajaa palmasin ja lemminkäisen "vastaheitolla" perusteli tuota sillä että saa pyörän paremmin taittumaan, sekä "jos perä lähtee sivulle lähtee se oikeaan suuntaan".

Jos "vastaheitosta" olisi jotain todellista hyötyä kierrosajan suhteen, niin silloinhan sitä kannattaisi käyttää jossain määrin jokaisessa mutkassa...?

Ja esim jos katselee motogpn aika-ajokierroksia, niin sielläkään ei "vastaheittoa" näy. Tai jos näkyy (kuskilla käy vahinko ja perä lähtee sivulle), niin sektoriaika heikkenee.

Suurin ongelmahan tuossa on se että kallistuskulman kasvaessa apeksia kohti mentäessä perän pitäisi pysyä hallitussa tilassa, mutta samalla takarenkaan osalta koko ajan voimaltaan pienenevässä luistossa liukukitkan puolella. Ja liukukitka taasen tarkoittaa sitä että mitään lateraalista tai longitudinaalista komponenttia ei silloin takarenkaan pidossa ole, vaan voima on lähes puhtaasti tangetiaalinen.
Josta seuraa myöskin se että kun mopon massa haluaa edetä tangentin suuntaan, niin ainoastaan eturengas toimii tukipisteenä koko paketille, ja samaan aikaan mopon massa haluaa kiertyä sivulle sen tukipisteen/ tukilinjan ohi.

Joten käytännössä, jos haluaa ajaa sladissa mutkaan, niin ajolinjan pitää olla huomattavasti optimaalista suoraviivaisempi mutkaan mennessä, jotta on mahdollista pitää mopon massan liikesuunta jollain tavalla hallinnassa pelkästään eturenkaan tukipisteen avulla.

Se on myös se syy miksi kuskista homma saattaa tuntua nopealta/ koska kuskilla on ohjaamo koko ajan täynä käsiä, niin fiilis on maksimaalinen, ja siitä syystä tuntuu että mennään ihan eniten.

Mutta onhan se kyllä kieltämättä todella komeen näköstä kun tulee ratamopolla sladissa mutkaan.

 

[Sippe]

Jos "vastaheitosta" olisi jotain todellista hyötyä kierrosajan suhteen, niin silloinhan sitä kannattaisi käyttää jossain määrin jokaisessa mutkassa...?

Ja esim jos katselee motogpn aika-ajokierroksia, niin sielläkään ei "vastaheittoa" näy. Tai jos näkyy (kuskilla käy vahinko ja perä lähtee sivulle), niin sektoriaika heikkenee.

Suurin ongelmahan tuossa on se että kallistuskulman kasvaessa apeksia kohti mentäessä perän pitäisi pysyä hallitussa tilassa, mutta samalla takarenkaan osalta koko ajan voimaltaan pienenevässä luistossa liukukitkan puolella. Ja liukukitka taasen tarkoittaa sitä että mitään lateraalista tai longitudinaalista komponenttia ei silloin takarenkaan pidossa ole, vaan voima on lähes puhtaasti tangetiaalinen.
Josta seuraa myöskin se että kun mopon massa haluaa edetä tangentin suuntaan, niin ainoastaan eturengas toimii tukipisteenä koko paketille, ja samaan aikaan mopon massa haluaa kiertyä sivulle sen tukipisteen/ tukilinjan ohi.

Joten käytännössä, jos haluaa ajaa sladissa mutkaan, niin ajolinjan pitää olla huomattavasti optimaalista suoraviivaisempi mutkaan mennessä, jotta on mahdollista pitää mopon massan liikesuunta jollain tavalla hallinnassa pelkästään eturenkaan tukipisteen avulla.

Se on myös se syy miksi kuskista homma saattaa tuntua nopealta/ koska kuskilla on ohjaamo koko ajan täynä käsiä, niin fiilis on maksimaalinen, ja siitä syystä tuntuu että mennään ihan eniten.

Mutta onhan se kyllä kieltämättä todella komeen näköstä kun tulee ratamopolla sladissa mutkaan.

Täytyy sanoa ettei käsityskyky riittänyt ymmärtämään mitä tuolla tarkalleen haki. Ajoiko sladissa vai oliko jokin ennaltaehkäisevä juttu? Tai oliko mopon käytöksessä jotakin miksi vastaheittoa käytti. Koska aikaa oli rajoitetusti ja prosessointi kesken, tarkemmat kysymykset jäi tekemättä.

Edit. Aiemmassa viestissä oli mitä kertoi, mutta saattoi jokin asia mennä silti ohi niistä syistä.

 

[PrivateeR]

Se on myös se syy miksi kuskista homma saattaa tuntua nopealta

Yksi syy miksi se saattaa tuntua myös nopealta on se kun kello näyttää 1:15.8 Alastarolla maaliviivalla...

Ajatella miten kovaa se oiskaa päässy jos alusta ei ois päi helvettiä säädetty ja jos se ajais teknisesti oikein....

 

[scuuba]

Olisi kieltämättä erittäin mielenkiintoista tietää, että mikä mahtaisi olla vastaavan paketin optimaali aika, jos paketista poistetaan kaikki inhimilliset ajovirheet, ja optimoidaan alusta pelkästään kierrosaikaa silmällä pitäen.

Voisin kuvitella että varsinkin isoimmilla motogp-tiimeillä on käytössä aika kattavat simulaatio-ohjelmat, joilla pystytään aika nopeasti testaamaan esim kaikki mahdolliset variaatiot mopon alustasta.
Ja sen jälkeen säädetään mopo tontille, ja katsotaan datasta osaako kuski ajaa sitä, vai pitääkö kuskin inhimillisiä puutteita ja fiilistä paikata alustan avulla.

 

[PrivateeR]

Selittyiskö tuo "vastaheitto" ihan vain ku jarrutetaan niin myöhään että se takapää menee niin painottomaksi että se hetkellisesti käy ilmassa? Ja jos jarruille mennessä pyörä on vielä millin vinossa edellisestä mutkasta ni se takapää svingaa sivulle hieman? Jos näin on, ni en usko että aikaa iha hirveesti tuhraantuu vs jos se kuski työntäis pyöränsä täysin pystyyn ennen jarruja jne koska siihe saattaa tuhrautua ylimääräistä aikaa.

Ja kuten sanoit, optimoinnin aiheita on useita. Mitä jos se pyörä oli optimoitu nopeisiin mutkiin mutta on laiskahko kääntymään ilman pientä takapään heittoa tiukempiin mutkiin?

 

[Sippe]

Selittyiskö tuo "vastaheitto" ihan vain ku jarrutetaan niin myöhään että se takapää menee niin painottomaksi että se hetkellisesti käy ilmassa? Ja jos jarruille mennessä pyörä on vielä millin vinossa edellisestä mutkasta ni se takapää svingaa sivulle hieman? Jos näin on, ni en usko että aikaa iha hirveesti tuhraantuu vs jos se kuski työntäis pyöränsä täysin pystyyn ennen jarruja jne koska siihe saattaa tuhrautua ylimääräistä aikaa.

Ja kuten sanoit, optimoinnin aiheita on useita. Mitä jos se pyörä oli optimoitu nopeisiin mutkiin mutta on laiskahko kääntymään ilman pientä takapään heittoa tiukempiin mutkiin?

Nyt kun mainitsit, niin totesi myös että pyörä oli liian takapainoinen. Eli oliko se syy juuri mitä arvelet?

 

[PrivateeR]

Nyt kun mainitsit, niin totesi myös että pyörä oli liian takapainoinen. Eli oliko se syy juuri mitä arvelet?

Yksi osasyyllinen, kyllä.

 

[Nitrous]

Olisi kieltämättä erittäin mielenkiintoista tietää, että mikä mahtaisi olla vastaavan paketin optimaali aika, jos paketista poistetaan kaikki inhimilliset ajovirheet, ja optimoidaan alusta pelkästään kierrosaikaa silmällä pitäen.

Voisin kuvitella että varsinkin isoimmilla motogp-tiimeillä on käytössä aika kattavat simulaatio-ohjelmat, joilla pystytään aika nopeasti testaamaan esim kaikki mahdolliset variaatiot mopon alustasta.
Ja sen jälkeen säädetään mopo tontille, ja katsotaan datasta osaako kuski ajaa sitä, vai pitääkö kuskin inhimillisiä puutteita ja fiilistä paikata alustan avulla.

Hmm....tuota tuota...mites tommosen simulaatio-ohjelman antamat tulokset validoidaan? Luulisin, että simulaation jälkeen pistetään ukko puikkoihin ja katsotaan kuinka lähelle todellisuutta simulaatio osui. Siinä onkin kiva muna ja kana ongelma, että kumpi on oikeessa. Matemaatikon semiemppiirinen laskutikku vai inhimillisiä virheitä tekevä kuski. Toki dataa lukemalla jne. pystytään karsimaan kuskin virheitä validointidatasta pois, mutta en ihan suoriltaan lähtisi sanomaan, että nykyäänkään simulaattorin antamat tulokset olisivat 100% oikeita.

 

[scuuba]

Hmm....tuota tuota...mites tommosen simulaatio-ohjelman antamat tulokset validoidaan? Luulisin, että simulaation jälkeen pistetään ukko puikkoihin ja katsotaan kuinka lähelle todellisuutta simulaatio osui. Siinä onkin kiva muna ja kana ongelma, että kumpi on oikeessa. Matemaatikon semiemppiirinen laskutikku vai inhimillisiä virheitä tekevä kuski. Toki dataa lukemalla jne. pystytään karsimaan kuskin virheitä validointidatasta pois, mutta en ihan suoriltaan lähtisi sanomaan, että nykyäänkään simulaattorin antamat tulokset olisivat 100% oikeita.

Mallinnetaan myöskin kuski, ja kuskin tekemät virheet, ja sen jälkeen ajetaan kierros simussa, ja katotaan saadaanko simussa sama data aikaiseksi kuin mitä kuski ajoi oikealla radalla.
Jos ei, niin simussa virhe, ja simu täytyy korjata/muuttaa. "Helppo homma" koska kaikki työ on pelkkää koodaamista. Eli ei tarvi ajaa testikierrosta oikealla radalla jne.
Toistetaan vertailu&korjailu niin kauan kunnes simun tarkkuus on jotain välillä 99,0-99,9%, eli muutaman tuhannesosan ero todellisuuteen. Se ollee riittävä/ järkevä tarkkuus.

 

[KawaJava]

Käytän taas tätä ketjua, kun täällä oletettavasti löytyy kokemusta..

Elikkä miten hyvä pito niissä valkoisissa pölyissä on, joilla korjaillaan öljy yms. jäljet radalla? Mitä ihmeen taika-ainetta se on?
Tuubin videoissa porukka vetää aika rohkeesti (jarrua,kanttia,avauksia) tuoreenkin näköisiin valkoisiin viivoihin.
Duunissa käytetään erinäisiä puruja, jauhoja ja mattoja öljyn imeytykseen, mutta ei ne kyllä niin hyvin sitä ime, että uskaltaisin mopolla kantata päältä.
Viime kesänä, kun aloittelin harrastusta, niin luulin niitä viivoja opastuslinjoiksi.
Kyllä siinä varmaan oli hauskaa takana ajavilla, kun ennen mutkaa laitoin vaistomaisesti vilkun päälle ja painelin pitkin vanhoja öljyjä.

Toinen kysymys koskee kaatumista.

Osaako kukaan kuvailla sanoin, että mitä pyrkii tekemään kaatuessa ja liukuessa?
Kamppailu-urheilutaustaa löytyy jonkinverran ja siellä sitä "kaatumista" treenataan käytännössä joka kerta jossain muodossa.
Vois kuvitella, että ei tässäkään urheilumuodossa olis pahitteeksi, jos olis joku idea, että mitä tehdä, kun vahinko sattuu. Esim tuskin kukaan haluaa nojata ranteeseen/kyynärpäähän kanttereen yli liukuessa. Haikkarista laskeutuessa saa kyllä olla aika hyvin ukemit selkärangassa, jos sellaisen meinaa siihen pyöräyttää.

 

[PrivateeR]

Elikkä miten hyvä pito niissä valkoisissa pölyissä on, joilla korjaillaan öljy yms. jäljet radalla? Mitä ihmeen taika-ainetta se on?

Ihan normaalia öljynsidontajauhetta, joka aika tehokkaasti sitoo rasvan siihen jauhoon. Ei siitä hirveän liukasta pintaa jää, töissäki ku liuottimia kaatui betonilattialle ni työntömastotrukilla se lätäkkö oli kuin jäätä.... mutta jauheella kun sen sitoi ni ei luistanu ollenkaan.

Sanoisin että jos 100% on normi kuivapito, ja 0% on kaatosadepito viivoituksen päällä, ni sen jauheen pito on ehkä 60%-70%. Eli kyl siitä aika surutta voi vetää, kunha nyt ei kaasu täysin levällään.

Osaako kukaan kuvailla sanoin, että mitä pyrkii tekemään kaatuessa ja liukuessa?

No ite ku Virtasalmella vetäsin lipat ku eturengas lähti lomalle, ni hetken aikaa pyrin työntämän pyörää pystyyn. Sit ku tajusin ettei ole enää eturengasta että se ei edes yritä purra, ni sit päästin irti pyörästä ja pidin kädet levällään hiekalle asti. Hiekkaan osuessa sitte saapas tössäsi vastaan, ja vedettiin yks kuperkeikka... mutta vammoitta selvittiin.

 

[Tumppi]

Osaako kukaan kuvailla sanoin, että mitä pyrkii tekemään kaatuessa ja liukuessa?

Kamppailu-urheilutausta on hyvä, selkärangasta osaa ottaa iskut vastaan tiukkana pakettina kuitenkaan liikaa jännittämättä. Käsillä ei saisi ratalipoissa ottaa vastaan, menee vaan ranteet, olkapäät ja solarit koska törmäysenergia on yleensä niin iso.

Ite oon heittänyt about kymmenet lipat radalla. Ainoastaan kerran on tullut vammoja ja silloin vauhtia oli 200 ja energiat niin suuria, että hajosi vähän sitä sun tätä. Ekoista lipoista ei jäänyt mitään muistikuvaa, kaatumisen jälkeen oli semmoinen fiilis että joku olis lyönyt haisevalla tiskirätillä naamaan. Ei mitään hajua mitä tapahtui tai mitä tein siihen saakka kun pysähdyin.

Pikkuhiljaa kaadon shokkivaikutus ainakin itsellä vaimentuu ja osaa ajatella kaadon jälkeen jotain järkevää tyyliin: "oho, nyt lähti, paketti kasaan, kädet rinnalle, käännytääs selälleen, tekipäs pyörä jännän kuperkeikan" jne. Vikassa kaadossa, radan suuntaisesti liukuessa, katsoin tietoisesti jopa taakse, että tuleeko kukaan päälle. Eli onko kiire pystyyn ja pois sitten kun vauhti pysähtyy.


Edit: Kemoran karusellin ylämäkioikeassa, about puolivälissä, lähti joskus sadekelillä etunen alta. Siinä ehti polvella ottamaan tukea ja nostelemaan keulaa käsillä ja miettiä vaikka mitä. Vasta sitten kun ulostulossa oli pito perästäkin irti, ja pyörä käytännössä kyljellään, oli pakko päästää kahvoista irti. Pyörän kanssa sitten liuttiin vierekkäin pitkin rataa kohti kallistettua vasuria. Siinä ehti matkalla jo katsoa mitähän kaikkea pyörästä meni rikki Pienemmän vauhdin ja kitkan ansiosta kaikki tapahtui niin hitaasti ja rauhallisesti, ettei oikeastaan mitään tapahtunut kuskille eikä pyörälle. Välillä taas kaikki tapahtuu niin nopeasti ettei ehdi mitään tehdä, eikä miettiä, vaan kaikki toiminta tulee selkärangasta..

 

[Esso.k]

Osaako kukaan kuvailla sanoin, että mitä pyrkii tekemään kaatuessa ja liukuessa?
Kamppailu-urheilutaustaa löytyy jonkinverran ja siellä sitä "kaatumista" treenataan käytännössä joka kerta jossain muodossa.
Vois kuvitella, että ei tässäkään urheilumuodossa olis pahitteeksi, jos olis joku idea, että mitä tehdä, kun vahinko sattuu. Esim tuskin kukaan haluaa nojata ranteeseen/kyynärpäähän kanttereen yli liukuessa. Haikkarista laskeutuessa saa kyllä olla aika hyvin ukemit selkärangassa, jos sellaisen meinaa siihen pyöräyttää.

voi mitä menit tekemää-avasit pandoranlippaan- milelikuvaharjottelu päläpälä vaistonvaranen toimintamalli- millonkas sitä ois hyvät väännöt jättäny seraamatta-

 

[PrivateeR]

Haikkarista laskeutuessa saa kyllä olla aika hyvin ukemit selkärangassa, jos sellaisen meinaa siihen pyöräyttää.

Toki ilmalennosta riippuen asento saattaa olla jotain aivan kauheeta miten osuma rengasvalliin/asfalttiin/muuhun esteeseen käy, mutta pääsääntöisesti hyvin yksinkertaisella toimintamallilla saat vammojen todennäköisyydet minimiin:
- jos liu'ut ilman vaaraa törmätä johonki, ni pyri liukumaan levällään jottet lähde pyörimään. Holtiton pyöriminen yleensä katkoo kädet/jalat
- jos lennät ilmassa, ni yksinkertaisin asia tehdä AINA on pistää leuka kiinni rintaan ja kädet ristiin lähelle kroppaa. Toki tilanteesta riippuen voi tehdä paljon muutakin, mutta tuo on perushyvä tapa minimoida vahingot jos ei mitään muuta ole alitajunnassa.

 

[jjuselius]

Kamppailu-urheilutausta on hyvä, selkärangasta osaa ottaa iskut vastaan tiukkana pakettina kuitenkaan liikaa jännittämättä. Käsillä ei saisi ratalipoissa ottaa vastaan, menee vaan ranteet, olkapäät ja solarit koska törmäysenergia on yleensä niin iso.

Ite oon heittänyt about kymmenet lipat radalla. Ainoastaan kerran on tullut vammoja ja silloin vauhtia oli 200 ja energiat niin suuria, että hajosi vähän sitä sun tätä. Ekoista lipoista ei jäänyt mitään muistikuvaa, kaatumisen jälkeen oli semmoinen fiilis että joku olis lyönyt haisevalla tiskirätillä naamaan. Ei mitään hajua mitä tapahtui tai mitä tein siihen saakka kun pysähdyin.

Pikkuhiljaa kaadon shokkivaikutus ainakin itsellä vaimentuu ja osaa ajatella kaadon jälkeen jotain järkevää tyyliin: "oho, nyt lähti, paketti kasaan, kädet rinnalle, käännytääs selälleen, tekipäs pyörä jännän kuperkeikan" jne. Vikassa kaadossa, radan suuntaisesti liukuessa, katsoin tietoisesti jopa taakse, että tuleeko kukaan päälle. Eli onko kiire pystyyn ja pois sitten kun vauhti pysähtyy.

Olenko väärässä, jos vielä kannattaa nostaa jalat koukkuun. Yllättävän paljon siinä kerkeää, 1,5s. oli viimeksi aikaa alastaron ykkösmutkassa, kunnes alkoi pesu ja linkous.

 

[PrivateeR]

Olenko väärässä, jos vielä kannattaa nostaa jalat koukkuun.

Ei, jos ratkaiseva tekijä on että osuuko häntäluu ekana maahan vai jalat.... Häntäluuvamma saattaa aiheuttaa pysyvän halvauksen.... Jalkaosumalla selviää paljon vähemmällä... eli JOS mahdollista valita, ni aina ennemmin jalat ottaa ekana osuman eikä perse.... joskin koukussa ne jalat ettet suorilta jaloilta ota tälliä.

 

[jjuselius]

Ymmärsin vissiin vähän vääriin, itse olin jo asfaltilla liuku vaiheessa.

 

[PrivateeR]

Ymmärsin vissiin vähän vääriin, itse olin jo asfaltilla liuku vaiheessa.

Itse pyrin liukumaan mahdollisimman leveänä jolloin riski lähteä holtittomaan pyörimiseen pienenee. Toki jos näen jonkin reunan tai esteen johon jalka osuu tms ni sitte jalat koukkuun tottakai.