• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Nopean ryhmän kuskit

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Kriisi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
scuuba sanoi:
Enpäs ole koskaan aikaisemmin tullut ajatelleeksi/ laskeskelleeksi/ sattunut mistään lukeemaan, että kallistuskulman ja käytettävissä olevan jarrupidon määrä on erittäin epälineaarinen toisiinsa verrattuna.

Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että pystyssä voi jarruttaa aivan täpöt, ja pienillä kallistuskulmilla (alle 28 ast) jarrua ei tarvi oikeestaan keventää yhtään (100-90%).
Kohtalaisillakin kallistuskulmilla (28-38 ast) voi surutta jarrutella todella suurella voimalla (90-75%).
Vasta kun mopo alkaa lähestymään maksimikallistusta (38-50 ast), pitää jarrua keventää todella nopeeseen tahtiin (75-0%).

Ja edellyttää tietenkin sitä että radan pinta/pito (kitkakerroin 1.2), ajolinja ja alustan säädöt on 100% optimaaliset.

jarru = sqrt ( 1 - ( tan ( a ) / mu ) ^2 ) (a = kallistuskulma, mu = kitkakerroin)?
 
Ihan jo etukäteen :
Onko paras tapa piirtää diagrammi yksittäisestä jarrutuksesta esmes exceliin pistepilvenä, jos halutaan x akselille kallistuskulma ja y akselille jarruteho?
 
SeaMonster sanoi:
jarru = sqrt ( 1 - ( tan ( a ) / mu ) ^2 ) (a = kallistuskulma, mu = kitkakerroin)?
Kokonaispidosta vähennetään lateraalikomponentti, niin saadaan longitudinaalinen komponentti:
sqrt ( mu^2 - ( tan ( a )) ^2 )

Eli oisko toi niinq erotusvektori?
 
scuuba sanoi:
Kokonaispidosta vähennetään lateraalikomponentti, niin saadaan longitudinaalinen komponentti:
sqrt ( mu^2 - ( tan ( a )) ^2 )

Eli oisko toi niinq erotusvektori?

Ja sitten, kun vielä lisää tuohon sen, että pitokerroin on kuormituksen ja muutaman muun muuttujan funtio niin saadaan tarkkuutta lisää. ;)
 
scuuba sanoi:
Kokonaispidosta vähennetään lateraalikomponentti, niin saadaan longitudinaalinen komponentti:
sqrt ( mu^2 - ( tan ( a )) ^2 )

Eli oisko toi niinq erotusvektori?

Just näin. Minulla tosin oli suoraan (prosentteina plottaamasi) suhteellinen jarru, eli

SeaMonster = scuuba / mu.
 
Nitrous sanoi:
Ja sitten, kun vielä lisää tuohon sen, että pitokerroin on kuormituksen ja muutaman muun muuttujan funtio niin saadaan tarkkuutta lisää. ;)
Njoo, kyllähän tuossa aiheessa pääsee ihan niin syvälle kuseen kuin vain haluaa sukeltaa. Onnea vaan halukkaille.

Pointti nyt lähinnä oli vaan ton käppyrän muoto, joka pääsi pahasti yllättämään. Vaikka 14 vuotta on datoja tullut käpisteltyä, ja jonkunnäkönen ajatus siitä epälineaarisuudesta on ollut koko ajan takaraivossa, niin eipä tullu mieleen että se vaikuttaa Noinnnn paljon.
 
PrivateeR sanoi:
Tallentaako muuten Qstarzin mokkula tota kallistuskulmaa?

Ei tallenna, mutta sen pystyy periaatteessa laskemaan sivuttaikiihtyvyydestä, joka taasen sitten on vähän kyseenalainen suure, koska se on laskettu 10Hz datasta, joten kohinaa on jonkin verran. Riippuu ihan siitä mitä tarkkuutta hakee, että onko se käyttökelposta vai ei.
 
Nitrous sanoi:
Ei tallenna, mutta sen pystyy periaatteessa laskemaan sivuttaikiihtyvyydestä, joka taasen sitten on vähän kyseenalainen suure, koska se on laskettu 10Hz datasta, joten kohinaa on jonkin verran. Riippuu ihan siitä mitä tarkkuutta hakee, että onko se käyttökelposta vai ei.
Mitä GPS mokkuloita markkinoilla on jotka sen mittais? (onks RaceDACissa sisäänrakennettuna?)
Toi on sellanen asia jossa mieluummi haluis konkreettisia lukuja ku se pitää sit rinnastaa käytettyyn jarruun suoraan.
 
Nitrous sanoi:
Ei tallenna, mutta sen pystyy periaatteessa laskemaan sivuttaikiihtyvyydestä, joka taasen sitten on vähän kyseenalainen suure, koska se on laskettu 10Hz datasta, joten kohinaa on jonkin verran. Riippuu ihan siitä mitä tarkkuutta hakee, että onko se käyttökelposta vai ei.

Optimiolosuhteissa 10hz näytteenottotaajuudella saadaan 50km/h eli 13,8/ms nopeudella yksi näyte/1,38m ja kun gps:n tarkkuus lienee n.2-3 m (olisiko jollain parempaa tietoa?) ei tuolla datalla voi mielestäni optimiolosuhteissakaan laskea vauhdin hidastumista ja sivuttaiskiihtyvyyksiä riittävän tarkasti mutkan eri kohdissa.
Suodatus ja keskiarvoistus saa datan näyttämään paljon tarkemmalta kuin mitä se on...
 
okvp sanoi:
Optimiolosuhteissa 10hz näytteenottotaajuudella saadaan 50km/h eli 13,8/ms nopeudella yksi näyte/1,38m ja kun gps:n tarkkuus lienee n.2-3 m (olisiko jollain parempaa tietoa?) ei tuolla datalla voi mielestäni optimiolosuhteissakaan laskea vauhdin hidastumista ja sivuttaiskiihtyvyyksiä riittävän tarkasti mutkan eri kohdissa.
Suodatus ja keskiarvoistus saa datan näyttämään paljon tarkemmalta kuin mitä se on...

Tässä sama data (sivuttaiskiihtyvyys) circuit toolsista acceleration smoothingilla 0 ja 10.
 

Liitetiedostot

  • Kiihtyvyydet.JPG
    Kiihtyvyydet.JPG
    83,4 KB · Katselut: 43
Nitrous sanoi:
Tässä sama data (sivuttaiskiihtyvyys) circuit toolsista acceleration smoothingilla 0 ja 10.

Mikäs aikayksikkö tuossa x-akselilla on, datan määrästä päätellen eivät oikein voi olla millisekunteja, jos 10Hz mokkula käytössä? Onko muuten itse mokkulassa, jotain käsittelyä datalle?
 
okvp sanoi:
Mikäs aikayksikkö tuossa x-akselilla on, datan määrästä päätellen eivät oikein voi olla millisekunteja, jos 10Hz mokkula käytössä? Onko muuten itse mokkulassa, jotain käsittelyä datalle?

Aa....sori, se ei ole aika vaan position index. Eli oisko toi nyt sitten normalisoitu paikka Suomeksi.

Edit. Ja nimellisesti tuo on 10Hz dataa, käytännössä taitaa olla jotain 7-9Hz väliin.
 
Nitrous sanoi:
Aa....sori, se ei ole aika vaan position index. Eli oisko toi nyt sitten normalisoitu paikka Suomeksi.

Edit. Ja nimellisesti tuo on 10Hz dataa, käytännössä taitaa olla jotain 7-9Hz väliin.

Position index? paikkadatan indeksi? Ei kyllä sano ainakaan minulle mitään.
Mutta aika heppoiselta tuntuu tuolla datalla lähteä laskemaan kohtuullisen pieniä sivuttaiskiihtyvyksien eroja osamutkissa varsinkin nopean ryhmän kuskeilla, kun kuskien ero mutkissa on keskim max n. 1 sekunti, sisältäen suhteellisen pitkän jarrun ja avauksen, pitäisi saada tarkkaa 10Hz dataa, mutta jos gps antaa todellisuudessa 2-3 m absoluuttisen paikan (paljonkohan on suhteellinen) ja ei pääse aina täyteen 10hz niin...
 
okvp sanoi:
Position index? paikkadatan indeksi? Ei kyllä sano ainakaan minulle mitään.
Mutta aika heppoiselta tuntuu tuolla datalla lähteä laskemaan kohtuullisen pieniä sivuttaiskiihtyvyksien eroja osamutkissa varsinkin nopean ryhmän kuskeilla, kun kuskien ero mutkissa on keskim max n. 1 sekunti, sisältäen suhteellisen pitkän jarrun ja avauksen, pitäisi saada tarkkaa 10Hz dataa, mutta jos gps antaa todellisuudessa 2-3 m absoluuttisen paikan (paljonkohan on suhteellinen) ja ei pääse aina täyteen 10hz niin...

Tuo position index siis normalisoi paikan eri pituisten (ajallisesti ja matkallisesti) kierrosten välillä. Käytännössä siis saat mäpättyä ajallisesti eri pituiset kierrokset niin, että paikka tahikka yleisemmin nopeuskäyrät tulee päällekkäin. Samoin, jos ajolinjassa on paljon eroja, saa tuon erotuksen "korjattua". Jos X-akselille mäppää ajan, alkaa eri pituisilla kierroksilla nuo nopeuskäyrät porrastamaan. Liitteenä pari kuvaa selventämään. Noilla kierroksilla ei ole kuin pari sekkaa eroa (Ruudusta lähtö vs. lähdön oma nopein). Vielä paremmin havainnollistas jos olis esim. 5-10sekkaa eroa kierroksella.
 

Liitetiedostot

  • Nopeus_aika.JPG
    Nopeus_aika.JPG
    273,9 KB · Katselut: 28
  • Nopeus_Distance.JPG
    Nopeus_Distance.JPG
    225,9 KB · Katselut: 25
  • Nopeus_positionindex.JPG
    Nopeus_positionindex.JPG
    278 KB · Katselut: 28
Nitrous sanoi:
Tuo position index siis normalisoi paikan eri pituisten (ajallisesti ja matkallisesti) kierrosten välillä. Käytännössä siis saat mäpättyä ajallisesti eri pituiset kierrokset niin, että paikka tahikka yleisemmin nopeuskäyrät tulee päällekkäin. Samoin, jos ajolinjassa on paljon eroja, saa tuon erotuksen "korjattua". Jos X-akselille mäppää ajan, alkaa eri pituisilla kierroksilla nuo nopeuskäyrät porrastamaan. Liitteenä pari kuvaa selventämään. Noilla kierroksilla ei ole kuin pari sekkaa eroa (Ruudusta lähtö vs. lähdön oma nopein). Vielä paremmin havainnollistas jos olis esim. 5-10sekkaa eroa kierroksella.

Juu, hyvä työkalu näyttäisi olevan ja tuossa 3km skaalassa data näyttää siistille. Toki jos katsoo noita apeksien muotoja, niin onhan joissakin melkoisesti heittoa, mutta niistä tiedä sitten onko joku muu häiriö esim. hitaampi edessä...
 
okvp sanoi:
Mutta aika heppoiselta tuntuu tuolla datalla lähteä laskemaan kohtuullisen pieniä sivuttaiskiihtyvyksien eroja osamutkissa varsinkin nopean ryhmän kuskeilla, kun kuskien ero mutkissa on keskim max n. 1 sekunti, sisältäen suhteellisen pitkän jarrun ja avauksen, pitäisi saada tarkkaa 10Hz dataa, mutta jos gps antaa todellisuudessa 2-3 m absoluuttisen paikan (paljonkohan on suhteellinen) ja ei pääse aina täyteen 10hz niin...
No juu, heppoista tuo onkin. Töissä katsellut inertia-dataa niin semmoinen 50hz alkaa olla ihan jees frekvenssi datapisteille. Ja tämä siis ihan oikeasta inertia-sensorista, eikä gepsillä tuotetusta pseudo-datasta.

Hiha-arvioni perus kuluttaja-gepsin tarkkuudesta on että pienen ajan sisällä paikan suhteellinen tarkkuus lienee metrin tai enemmän... absoluuttinen 5+... Vaikea edes sanoa tuosta suhteellisesta kun se varmaan menee jonkun prosessin läpi mokkulassa. Tämä perustuen oikeiden laitteistojen tarkkuusmittauksiin staattisella antennilla, muutaman sekunnin sisällä driftiä on joka suuntaan kymmeniä senttejä.

hyvin mountatusta puhelimen kiihtyvyysantureista ja gyrosta saanee jotain irti jos osaa vähän laskea.

10hz nönnönnöö gepsin millä-lie-algoritmilla tuotetusta datasta kallistuksen laskeminen menee harrastuksena, mutta siinä on ihan liikaa muuttujia todelliseen ulosmittaukseen. Saati sen soveltamisessa siihen kun laitetaan kypärä päähän, mutta se nyt onkin toinen juttu vielä. Pessimisti toki olen, mutta raudan rajoitteet tulee vaan vastaan.
 
okvp sanoi:
Juu, hyvä työkalu näyttäisi olevan ja tuossa 3km skaalassa data näyttää siistille. Toki jos katsoo noita apeksien muotoja, niin onhan joissakin melkoisesti heittoa, mutta niistä tiedä sitten onko joku muu häiriö esim. hitaampi edessä...

Toi nopeuskäyrä toki näyttää aina siistimmältä kuin kiihtyvyys, mutta on tuossakin ihan selkeetä GPS virhettä paikkapaikoin. Toki myös koko lähtö tiukkaa kilvanajoa ja noissa molemmissa kierroksissa jahdistettiin edellä menevää tappituntumalla. Esim. punasen käyrän kiekan lopussa on joutunu nostamaan normaalia aiemmin, kun olis muuten ollu jarrussa liian lähellä, mennyt edellä ajavan perään, kun ei ehtinykään ohi. Samaa näkyy vähän siellä täällä.

Edit. Ja sinisessä käyrässä näkyy yks haikkarin poikanen aika selkeesti.
 
okvp sanoi:
Optimiolosuhteissa 10hz näytteenottotaajuudella saadaan 50km/h eli 13,8/ms nopeudella yksi näyte/1,38m ja kun gps:n tarkkuus lienee n.2-3 m (olisiko jollain parempaa tietoa?) ei tuolla datalla voi mielestäni optimiolosuhteissakaan laskea vauhdin hidastumista ja sivuttaiskiihtyvyyksiä riittävän tarkasti mutkan eri kohdissa.
Suodatus ja keskiarvoistus saa datan näyttämään paljon tarkemmalta kuin mitä se on...
Tota voi katsoa myös siitä näkökulmasta, että suodatus ja keskiarvoistus saa datan näyttämään paljon todellisemmalta kuin mitä ne yksittäiset mittaukset on.
Ja varsinkin jos pistää esim Circuit Toolssissa 5 kierrosta päällekkän, niin kyllä se 10 hertsinenkin data aika pitkälle riittää, ts kun keskiarvoistaa sitä dataa vielä lisää, ja suodattaa omalla öögalla.

Mutta siinä kyllä olet ihan oikeassa että jos ottaa yhden yksittäisen absoluuttisen mittausarvon, niin sillä ei välttämättä tee hevon vittuakaan/ ihan säkästä riippuen.

Oishan se nättii kun esim Alastarossa ois DGPS lähetin, ja mopossa 100 Hz DGPS vastaanotin. Eikä noi ees mitään ihan hirveitä summia maksais. Sit pääsis esinahan venyttelyssä aika suureen tarkkuuteen.
 
Back
Ylös