Tuli pitkästä aikaa käytyä tyrkkäämässä kilpaa Kymiringillä männä viikonloppuna. Tarkotus olisi kirjoitella raporttia jahka ehtii, mutta tässä alkumaistiaisina kisavideot molemmilta päiviltä. Mut se pitää todeta, että olihan taas ihan motorsporttia koko vkl, eikä harmeilta vältytty, joten saa olla tyytyväinen sijoihin 5 ja 4.
Laitellaas ulkomuistin varassa vähän Kymiltäkin tarinaa:
Ennen viikonloppua sääennusteet lupailivat melko sekalaista keliä. Itsellä oli sateella/kostealla ajamisesta kokemusta ennen Kymin viikonloppua n. 30-40 kierrosta, joten pikku paniikissa tuli haalittua lainaksi. Kolmas vannesetti ja yhdet uudet sateiset, että renkaat varmasti piisaa.
Perjantain treenit alkoivatkin kosteana, mutta ei riittävän märkänä sateisille. Päätin kuitenkin käydä yhdet jo ehtoopuolella olevat sateiset tuhoamassa radalla, että saa vähän tuntumaa ja näkee mitkä paikat radasta kuivuvat hitaiten. Semmosta köröttelyähän se oli, mutta tulipahan käytyä. Loppupäivästä päästiin ajamaan kuivallakin ja kulkukin oli ihan kohtuullista.
Lauantaina alkoikin sitten motorsport. Pyörä oli edellisen illan jäljiltä valmis aika-ajoon ja tein ensimmäisen lämmityskäytön normaalisti n. 1,5h ennen aika-ajoa. Puoli tuntia myöhemmin toista lämmityskäyttöä yrittäessä startti kyllä pyöritti moottoria, mutta pyörä ei edes luvannut käyntiin. Tässä kohtaa epäilys kohdistui huonoon akkuun, joten laturi kiinni ja odottelemaan. Vartti ennen aika-ajoa uutta yritystä samalla lopputuloksella ja vähän meinasi jo epätoivo iskeä. Kiskoin kuitenkin ajokamat päälle jos tähtien asennot vielä muuttuisivat ja pyörä suostuisi käynnistymään. 5 minuuttia ennen aika-ajon alkua vielä uutta yritystä ja edelleen pyörittää, mutta ei lupaa. Ei muuta kuin huutelemaan ympäriltä porukkaa työntöharjoituksiin. Työntämällä pyörä lupasi, mutta ei käynnistynyt. Mopoa tyrkittiin pilttuulta portilla, takaisin pilttuulle ja vielä kerta portille samalla lopputulemalla. Tässä kohtaa taisi olla jo portti auki ja mopoja lappoi radalle aika-ajoon. Kuskilla meinasi pikkasen epätoivo iskeä ja liekö otsolohkoon sarvikin jo vähän noussut. Ihan kokeeksi yritin vielä yhden kerran painaa starttianappia ja mopo pamahtikin kerrasta tulille. Tässä kohtaa tietysti moottori oli täysin kylmä, joten portin vieressä pikaisesti edes nesteet lämpimäksi ennen radalle tyrkkäämistä. Pikkaisen meinasi koskea moottorimiehen sieluun raapaista Kymin pitkä suora kylmillä öljyillä kaasu auki. Renkaatkin oli tietysti tässä välissä ehtineet jonkin verran jäähtyä, joten ainut riittävän lämpöisenä käyvä asia tässä kohtaa oli kuskin mielenmaisema. Onneksi keli oli suhteellisen kesäinen, joten renkaat sai lämppäkierroksella ihan mukavasti takaisin lämpöihin. Jäi siinä tohinassa kamerakin pistämättä päälle ja omatkin muistikuvat on aika-ajosta melko hatarat. Ilmeisesti ajoin riittävän monta kierrosta ja ainakin yhden sen verran ripeästi, että sain eturivin lähtöruudun kisaan Valtosen ja Lehtirannan takaa.
Aika-ajon jälkeen koko tiimi (lue kuski) laittoi hanskat heilumaan vianetsintähommiin. Pikaisen analyysin perusteella vika kohdistui nokanasentoanturin johtosarjaan ja sille leivottiin pikaisesti tukea. Mopo jopa saatiin "varmasti" käyntiin johtosarjaa startatessa roplaamalla. Sen verran pikaisesti kävi imuboksi pöydällä, että varikon varikon toisesta päästä vian etsintää hämmästelemään tullut Pomren ehti nähdä vain jo kasaan menneen pyörän. Osaatte varmaan arvata, että lähtikö pyörä käyntiin kisaan samalla tavalla helposti? Taas tehtiin vähän työntöharjoituksia ja lopulta mopo napista käymään. Ei ihan paras keskittyminen kisaan.
Lauantain kisa olikin sitten niin märkä kuin voi olla, joten renkaita ei paljon tarvinnut arpoa. Alle uutta sateista ja kolme tutustumiskierrosta aikaa ihmetellä miten niillä pitäisi ajaa. Leikki meinasi kyllä loppua jo ekalla tutustumiskiekalla radan loppuosan vasemmalle kääntyvään neulansilmään, kun takanen lähti moottorijarrulla luistelemaan. Onneksi rengas koppasi pidon takaisin ja hommasta selvittiin säikähdyksellä. Muuten kisatapahtumat näkyvät videolla parhaiten...tai ainakin suurinpiirtein samalla tapaa, kun kuskikin näki kisassa...eli lähinnä harmaata suttua jonka ympärillä on vihertävää suttua. Koko kisan pyörän päällä oli tunne, että nyt ei ole mitään hajua mitä oon tekemässä. Kisan lopussa pit limiter päällä startannut Valtonen vielä näytti Ducatin voimaa pitkällä suoralla, joten lopputuloksena viides sija.
Sunnuntain kisa päästiin ajamaan kuivalla ja jo tutuksi tulleet käynnistysongelmat jatkuivat. Aamun lämmittely jäi tuosta syystä ajamatta. Varuiksi varikolle oli tilattu uusi akkukin, josko vika johtuisi kuitenkin siitä, mutta samaa showta se oli edelleen. Mopo saatiin kuitenkin taas käyntiin ja kisaan edellisen päivän kierrosaikojen perusteella ruudusta 5. Sen verran tekniikkamurheet vaikuttivat ajamiseen, että keskittyminen kisaan oli vähän heikkoa ja ajo meni vähän puristamiseksi alusta asti.
Starttia varten olin miettinyt suunnitelman, että Lehtiranta, Virtanen & Valtonen kolmikon perään olisi päästävä. Eli kolmosruudusta starttaava Collin olisi poimittava viimeistään pitkällä suoralla ekalla kiekalla. Warm upille lähtiessä jäin tarkoituksella Collinin taakse, että näen pyörien kulkueron pitkällä suoralla. Siinä totesin, että pystyn aika kevyesti tulemaan voimalla ainakin rinnalle jos en ohikin ennen jarrua. Startti kisaan kuitenkin onnistui sen verran hyvin, että sain poimittua Collinin jo siinä ja neljäntenä ensimmäisiin mutkiin. Ekalla kierroksella otin pitkän suoran jarrun vähän varman päälle, ettei tule liian ahdasta jarrussa. Kokemuksen puutetta ryhmässä ajamisesta tuollaiseen paikkaan. Radan loppupuoliskolla kärkikolmikko oli minua jonkun verran nopeampi, mutta eivät nyt ihan totaalisesti karkuun päässeet.
Toisella kierroksella pitkän suoran jarrussa sitten kostautui aamun warm upin väliin jääminen. Tuulen suunta oli nimittäin muuttunut launtain aika-ajosta sen verran, että lauantain jarrumerkki ei enää pitänyt vaan jarru meni pitkäksi kanttareiden väärälle puolelle ja tipahdin edellä menevistä parin sekan päähän. Kukaan ei kuitenkaan ehtinyt ohi vaan ehdin Koivuniemen eteen takaisin radalle. Jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt laskea Mika tuossa edelle, koska hänellä olisi ehkä ollut se puolisen sekuntia kierroksella enempi kulkua, jonka avulla olisi saatu ajettua edellä ajanut Virtanen kiinni. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan loppukisan olin Mikan edessä tulppana, mutta ei sieltä ohikaan tultu. Maalissa neljäs sija, eli ihan ok kauden avaus teknisistä ongelmista huolimatta.
Niin ja se tuulen suunta. Sen verran vaikutusta sillä on, että lauantaina aika-ajossa parhaalla kierroksella suoran huiput oli 287km/h. Kisassa nopeudet pyöri 292-296 välissä. (Tuosta 296 kyydistä ei enää siis pysähtynyt).
Käynnistysongelmat muuten selvisivät lopulta kotona pyörää ihmetellessä. Kampiakselin asentoanturille oli tullut kilometrit täyteen. Onneks oli ottaa semmoinen tuosta toisesta moottorista. Joku jampin valopääinsinööri on nimittäin naittanut sen anturin yhteen staattorin kanssa eikä anturia saa erillisenä varaosana. Ns. markan anturi siis maksaa useamman satasen jos semmoisen marmorilta käy tilaamassa.
