kun liikenteessä näkee oudosti liikkuvan kotilon niin nainenhan sieltä ratista löytyy.
...että ajetaan epärytmissä muuhun liikenteeseen nähden, hortoillaan kaistalla, jarrutellaan epäloogisissa paikoissa, yleisesti ottaen meno on epävarman tuntuista
Pitäisi varmaan ymmärtää olla sekaantumatta asiaan, mutta kun ei malta. Keksin nimittäin juuri kiehtovan teorian. Ystävällisesti huomautan, että kyseessä on nimenomaan teoria, enkä väitä mitään
Usein kun näen edellä kuvatulla tavalla ajavan naisen, hänellä on joko:
a) kännykkä korvalla tai muuten käsillä
b) yksi tai useampi lastenistuimellinen jälkikasvua
c) ystävätär kyydissä
d) jotain muuta vastaavaa tai yhdistelmä edellisistä
Teoriani liittyy läheisesti toiseen "teoriaan" tai yleisesti tunnettuun stereotypiaan. Eli että miehillä on "putkiaivot" ja naiset pystyvät "moniajoon".
Olen usein itsekin kuullut naisten kehuskelevan sillä, miten voivat tehdä x^y asiaa samaan aikaan. Kun sitten olen tätä toimintaa tarkastellut miehisen kovilla mittareilla, on vaikuttanut siltä että mitattavaa tulosta ei juuri synny, mutta naiselle tulee tunne että hän saa paljon aikaiseksi ja on tosi tehokas.
(Juu, ehkä nämä yksilöt olivat poikkeuksellisia ja kaikki muut naiset ovat parempia moniajossa. Otos on kieltämättä pieni ja tutkimustapa epätieteellinen).
Heräsi ajatus, että kenties (jotkut) naiset soveltavat liian innokkaasti tätä moniajokykyään liikenteessä, ja sen takia huomiokykyä jaetaan liikaa epäolennaisiin asioihin kuten juoruamiseen (anteeksi, tarkoitin sosiaaliseen verkottumiseen) puhelimessa, sinappitehtaan huoltamiseen ja meikin kohentamiseen. Ajaminen on niin helppoa, että sehän menee siinä sivussa kuin itsestään.
Moottoripyörällä ajaessa mahdollisuudet moniajon harrastamiseen ovat huomattavasti vähäisemmät, joten huomiokyky keskittyy paremman puutteessa enemmän liikenteeseen ja ajamiseen.
Mitä miehiin tulee, omasta puolestani voin sanoa, että autolla ajaessani liikenteen seuraaminen ja auton ajaminen ovat ehdottomasti ensi sijalla, ja kuuntelen vieruskaverin höpinöitä juuri tasan sen verran kun ehdin, ja tarvittaessa pyydän toistamaan. En puhu puhelimeen ajaessa, koska siitä ei tahdo tulla mitään kun keskityn ajamiseen (eikä kukaan koskaan soita minulle
).
Jos jostain käsittämättömästä syystä minulla olisi takapenkillä hinaajan lailla huutava ihmistaimi, kuuntelisin sitä kuin mies sen aikaa että saisin pysäytettyä auton, ennen kuin alkaisin hamuilla tuttia takajalkatilasta. Kenties jonkin biologisen imperatiivin takia vastaava itsehillintä ei ole (joillekin) naisille mahdollista, vaan jälkeläisen "hätään" on reagoitava alle sekunnissa oltiin sitten motarin kiihdytyskaistalla eli ei. En tiedä, voin vain spekuloida.
Tai ehkäpä vika on miehisessä macho-liikennekulttuurissa, jossa painotetaan liikaa vääriä asioita? Naistutkimuksella olisi varmaan paljon sanottavaa aiheesta.
No, eiköhän tässä ollut tarpeeksi tyhjänpäiväistä länkytystä ja kyseenalaista arvailua.
Lopuksi haluaisin huomauttaa, että naiset ovat ihania. Etenkin moottoripyöräilevät
