Motoristit ja moraali

[Guest]

Kesän kokoontumisajot pyörivät täysillä ja kesä villiinnyttää niin pyörät kuin ajajatkin.  Meetingeissä relataan, tavataan tuttuja ja tuntemattomia ja pidetään hauskaa. Hieno homma! Mutta miten yleistä lienee kotiin jääneen puolison pettäminen näissä pippaloissa? En tarkoita satunnaista pussailua tai muutakaan satunnaista kähmintää, niuho en ole.  Mutta onko ihan tapana poimia porukasta joku "ystävä", jonka kanssa näitä ajoja kierrellään ja hengaillaan viikonlopusta toiseen kun puoliso on tarpeeksi kaukana?

Mulle nimittäin kävi just näin  

.  Joka viikonloppu ei pyörän selkään itse pääse, kun tenavistakin on pidettävä huoli. Niinpä suurena yllätyksenä heikkona hetkenään, eräästä meetingistä kotiuduttuaan ukko tunnusti, että hänellä on suhde naismotoristiin. Alkukesä oli jo ehditty kiertää ajoja, ja pariskunta toimii yhdessä erään MC:n hallituksessakin, joten yhteistä puuhastelua riittää.  15-vuotinen avioliitto sai melko kolauksen, koskaan ennen ei ole tullut mielen viereenkään että näinkin voisi käydä.

Nyt ukko väittää lopettaneensa suhteen jne. tiedättehän sen p-kan jauhamisen, mihin ei usko Erkkikään. Erohan tästä tulee, kun luottamus loppuu.  Erehtyminen on inhimillistä, mutta ihan suunnitelmallinen viikonloppusuhde ei ole enää erehtymistä. Totta kai pitää katsoa peiliin, missä olen itse tehnyt väärin.  Eihän se arki aina auvoista ole, mutta luottamaan pitäisi pystyä.

Olen toki itsekin mahdollisuuksien mukaan osallistunut kokoontumisajoihin sun muihin festareihin, ukon kanssa tai "tyttöjen" kesken, mutta en ole huomannut, että ne mitenkään erityisesti olisivat iskupaikkoja.  Vapaa riista tietysti näyttäytyy ja käyttäytyy joka paikassa yhtä provosoivasti.

Noh, kyllä tämä tästä.  Pyörä alle ja kohti maantietä.  Oliskohan taas ukon vuoro jäädä lapsia laskemaan..  

 

[xjrrrrräyh]

Meitä on niin monenlaisia. Aikoinaan, kun harrastin melontaa, moni kysyi heti, että "meetkö sitten kans Suomi-meloo-tapahtumaan?". No, siihen kun vastasi että tykkään kyllä melonnasta mutten minkäänsortin laumatapaamisista, niin ihmisten naama venähti. Ihan niinkuin kaikkien pitäisi olla laumasieluja.

Sama homma on moottoripyöräilyssä. Se on hieno harrastus, mutta sen perusjuttu tulee siitä, että saa tehdä sitä hommaa yksin.

Toiset tykkää istua leirinuotiolla, juoda kaljaa ja pitää toisia, tuntemattomia ystävinään. Mulla on ystävyydestäkin aivan toinen käsitys...

Älä silti huolehdi, se, mikä ei pysy, ei ole arvokasta.

 

[MagnaMan]

Tuskinpa pettäminen on motoristipiireissä sen yleisempää/vähäisempää kuin missään muussakaan kinkeripiirissä. Onhan tutkittu asia, että 90 % niin naisista kuin miehistäkin pettää kumppaniaan ennemmin tai myöhemmin ja enemmän tai vähemmän. Osa jää kiinni siitä ja osa ei.

Sellaista elämä on, turha siitä on pulttia vetää etukäteen. Miksi pitäisi kumppania katsella aamukahvilla ja miettiä, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä siinä istuu petturi. Mieti mieluummin mitä itse olet tehnyt.

Joten pidä mielikuvituksesi kurissa ja jatka onnellista elämää niin kauan kuin sitä kulloisenkin kumppanin kanssa sattuu kestämää

 

[Guest]

Sama homma on moottoripyöräilyssä. Se on hieno harrastus, mutta sen perusjuttu tulee siitä, että saa tehdä sitä hommaa yksin.

Toiset tykkää istua leirinuotiolla, juoda kaljaa ja pitää toisia, tuntemattomia ystävinään. Mulla on ystävyydestäkin aivan toinen käsitys...

Älä silti huolehdi, se, mikä ei pysy, ei ole arvokasta.

Helvetin hyvin sanottu.

 

[C-A-D]

Yksinään on hieman hankala pettää kumppania. Siellä missä on paljon samanhenkisiä koolla vapaamuotoisessa, rennossa hengessä, saattaa tietty riski olla hieman korkeampi...

 

[Guest]

En minäkään usko, että motorismilla on mitään tekemistä pettämisen kanssa.Ennemminkin se on niin, että minkä tahansa harrastuksen parissa voi tavata samanmielisiä ja mieleisiä ihmisiä.Niin työelämässäkin.
Heitä pois ajatus, että sinussa olisi jotain vikaa.Ei se sitä ole.
Avioliitossa vain asiat urautuvat ja jokapäiväistyvät ja ihminen kaipaa jotain pientä jännää.
Onkin sitten ihan eri asia kannattako "pienen jännän" vuoksi heittää menemään 15 vuoden hyvä suhde ja tehdä lapsista erolapsia.
Ukkos siinä höperö on, et sinä...
Mutta siltikin se on sitä elämää..

 

[duracl]

En mäkään usko että tuollainen vakinaisen salasuhteen hakeminen näistä porukoista on sen harvinaisempaa tai yleisempää kuin muissakaan harrastajaporukoissa. Inhottava ja riipaiseva tilanne, ei oikein lohdun sanoja löydy... mutta voisi olla ihan paikallaan että ukkos laskisi niitä lapsia useammankin viikonlopun, sillä kirjoituksestasi jäi vähän sellainen fiilis että se olet ollut voittopuolisesti sinä joka olet sitä kotia ylläpitänyt ukon huidellessa muualla...

 

[Guest]

Sellaista elämä on, turha siitä on pulttia vetää etukäteen. Miksi pitäisi kumppania katsella aamukahvilla ja miettiä, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä siinä istuu petturi. Mieti mieluummin mitä itse olet tehnyt.

Joten pidä mielikuvituksesi kurissa ja jatka onnellista elämää  niin kauan kuin sitä kulloisenkin kumppanin kanssa sattuu kestämää

Mikä on?
Varmasti se,jota on petetty on erittäin ilahtunut kirjoittamastasi tekstistä.Voi v##tu sanon minä.Kelaa nyt vähän miten se sattuu ja mitä sitä sen jälkeen miettii.
Uskomattoman kyynistä tekstiä *vedä käteen-hymppy hymiö*

 

[MagnaMan]

Mikä on?
Varmasti se,jota on petetty on erittäin ilahtunut kirjoittamastasi tekstistä.Voi v##tu sanon minä.Kelaa nyt vähän miten se sattuu ja mitä sitä sen jälkeen miettii.
Uskomattoman kyynistä tekstiä *vedä käteen-hymppy hymiö*

Niin, olihan se kylmää tekstiä elävästä elämästä. Ja totta joka sana, valitettavasti. Kyynisyyttäkin tekstini varmasti ilmensi ja siihenkin on syyt suoraan elävästä elämästä.

Mutta en toki tahtonut mieltä pahoittaa lisää enkä usko niin tapahtuneenkaan. Saattoi tietenkin pistää ajattelemaan, mutta näihin asioihin törmää suurin osa seurakunnasta joka tapauksessa. Hyvä asiaa on pohtia mielessään ja tiedostaa missä mennään.

Pointtini kumminkin oli, ettei motoristiyhteisö ole moraalittomampi kuin muukaan maailma.

 

[MattiR]

Niinpä - se on tuo luottamus aika kinkkinen asia.

Joku sanoi , että se on kuin neitsyys - sen voi menettää vain kerran.

Kun luottamus saa ruhjeen, niin sen palauttaminen on aika moinen juttu.

Kipeetä varmaan tekee - en epäile lainkaan.

Kunhan aikaa edes hieman kuluisi, niin asiat ikäänkuin näkee paremmin ja se pahin kuohu edes vähän tasoittuu.

Mitään ohjettahan tämmöiseen ei ole olemassakaan.

*huoh*

 

[XJ600]

Yritän ymmärtää tilannettasi, mutta jo viestisi otsikko "Motoristit ja moraali" on aikas provosoiva ja sanoisinkin jopa syyttävä.

Entäs "Työntekijät ja pikkujoulut"? Suhdeluku pettämisen kanssa on varmaan reilusti isompi kuin motoristien kesken.

En syytä, en puolla, mutta kolikolla on edelleen kaksi puolta.

Tuittuli: Pitääkö täällä paapoa ihmisiä vai kertoa oma mielipiteensä? Jos ensimmäinen, niin haloo!

 

[Guest]

Otsikko ei ole tarkoitettu provosoivaksi. Ihan niinkuin edellä on esitetty, kysymys on vain mielipiteestä. Tai niinkuin henkilökohtaisesti mun kohdalla, haen täältä(kin) vain lohtua murheeseen. Pärjäilen, mutta.. kyllä tilanne vähän vituttaa. Varmaan muitakin, joitten kohdalle se sattuu.

Mutta; suunta kaakkoon tai minne vain.. ei tämä ole kuolemaksi.

"Et voi aloittaa uutta, jos et ensin pääse vanhasta eroon." Niinpä. Pitäsköhän tuo valita allekirjoitukseksi.

 

[Guest]

Ja kiitos MattiR, olen samaa mieltä luottamuksesta ja neitsyydestä.

On totta että tätä tapahtuu missä vain.  Miksi tänne kirjoitan, koska olen motoristi. Von tietty kirjoittaa vaikka Saksanpaimenkoirapalstalle, kun sellainenkin on (koira siis), mutta se ei kai liity tähän?

 

[JIMJAK]

Paska homma. Mutta kaipa sitä pettämistä tapahtuu muissa ympyröissä (esim. työkavereiden kesken) enemmän kuin motoristikokkareissa. Näin ainakin olen itse tuuminut.
Motokokkareissa pääosissa on kuitenkin prätkät ja samanhenkisten kanssa iloinen ajanvietto. Ei hässiminen. Vaikka sitäkin kuulemma joskus on tapahtunu..

Äijälläsi on kuitenkin munaa sanoa sinulle että nyt mättää, pisteet siitä!

Jos haluatte kimpassa pysyä niin vuorottelusysteemi ei asiaa varmasti paranna, menkää yhdessä.
Eroon kasvaminen ja etäisyyden ottaminen toiseen on väärä tapa jos muuten menee ok.

Jokatapuksessa, Ride on.

 

[Jetro]

Ei motoristien keskuudessa olla sen moraalittomampia kuin muuallakaan eikä kokkareissa sen enempää tapahdu "syrjähyppyjä" kuin muissakaan tapahtumissa. Kyllä se on itsestä kiinni kaikki.
Sitten taas luottamuksen palautuminen on aika pitkäjänteinen asia palauttaa mikäli se koskaan onnistuu. Se on vain kylmä totuus. Mutta tekemättä mitään asialle ja antamalla sen hautautua syvälle tulee vielä ongelmia, se on käsiteltävä puhumalla ja niin pitkään kunnes itsestä tuntuu että oot valmis jättämään sen taakses tai muuten löydät sen edestäpäin nykyisessä suhteessa tai uudessakin...ja tää on vain omasta kokemuksesta ja mun mielipide.

 

[HarriS]

Oikeastaan itsekin osaksi vastasit kysymykseesi. Hyvä että olet itse käynyt niissä tapahtumissa ja kokemuksesi on, ettei petturuus sieltä sikiä. Itse en vielä ole tapahtumissa käynyt, joten en kirjoita niiden puolustamiseksi. Kyllä se petturi toimii missä vaan jos ei ymmärrä arvostaa kotijoukkojen merkitystä. Hyvää asennetta minusta kuvasi tuttavan lause (puoliso reissutöissä): "Mitä tuolla reissaamisella stressaamaan, se tekee sen vaikka roskapussin vientireissulla naapurin rouvan kanssa jos on tehdäkseen!"

Sympatiat sulle priscilla, 100 kilsaa pyörällä lievittää aina vähän aikaa! Itse tekisin samoin, ero vaan heti eikä mitään kulissikärsimystä. Lapsia se harvemmin auttaa ja paska ei paistamalla parane.

 

[veikko h]

En tiedä, mikä miehelläsi oli tarkoituksena tunnustaessaan tekosensa? Huono omatunto vai uuden suhteen vakinaistaminen (avioero). Mikäli se oli huonon omantunnon mukanaan tuoma tunnustus, luulen, että teillä on mahdollisuus saada suhteenne vielä kuntoon; se tosin vaatii työtä teiltä molemmilta. Kokoontumisajoissa en ole huomannut läheskään samanlaista suhdeviidakkoa kuin esim. ruskaretkillä, kevätretkillä tai laivoilla (=porauslautoilla). Totuus lienee kuitenkin sellainen, että mitä enemmän puolisot harrastavat yksinään, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu.

 

[Säätömies]

Sekin kannattaa pitää mielessä, että "yksi mätä omena ei AINA pilaa koko koria".

Siis se että joku yksilö onkin tietynlainen ei tarkoita sitä että kaikki ovat samanlaisia. Avoimin mielin kohti uusia seikkailuja ja ihmissuhteita.

Toinen hyvä sanonta, jota ainakin allekirjoittanut on yrittänyt noudattaa, on "virheitä saa tehdä kunhan niistä oppii". Toinen kerta on jo tapa...

 

[Karban]

 

[rg500]

Sympatiat sulle priscilla, 100 kilsaa pyörällä lievittää aina vähän aikaa! Itse tekisin samoin, ero vaan heti eikä mitään kulissikärsimystä.

Juurikin nain. Vakisin yhdessa oleminen synnyttaa vaan katkeruutta.

Ja mopo on hyva laake kaikkeen, mita huonommalla ilmalla ajaa, sita varmemmin saa ajatukset irti kaikesta paskasta. Toimii ainakin mulla.