GuessWho
Mopoton ja veneetön mies
suzukai sanoi:Melkein samaa mieltä, mutta.. Jos lapsi ei opi nuorempana liikkumaan ja hikoilemaan, ei se sitä osaa aikuisenakaan tehdä. Aivan sama mikä sen lapsen laji on, pääasia että liikkuu. Koulujen liikuntatunteja on vähennetty ja vastaavasti taas lasten ruokailutottumukset on päin metsää nykyään. Lopputuloksena on kasa pulskia ED-jonneja ja nuoria jotka eivät osaa edes juosta.
Aivan totta. Siksi en olekkaan sitä mieltä että lasten ja nuorten urheiluharrastamisen mahdollisuuksia tulisi rajoittaa. Mutta oman (mahdollisesti puutteellisen) tietämykseni mukaan harrastepaikkoja on jo vähintään riittävästi ainakin suuremmissa kasvukeskuksissa. Jos taas haluaisi kärjistäen tiirailla aihetta, niin kumpi on kansantaloudelle raskaampi asia: Lapsi joka liikkuu ja pelaa lapsena ja lopettaa liikkumisen teini-ikäisenä, vai aikuinen joka alkaa huolehtia fysiikastaan ja psyykkeestään varhaisaikuisiässä ? Kummassakin on riskinsä ja kulunsa. Niinpä lähtisinkin laajentamaan asiaa käsittelemään oopperalippujen järjettömiin hintatukiaisiin, apurahajazziin, performanssitaiteen tukemiseen ja muuhun vastaavaan, jotka nokkivat loppuviimein samaa rehukaukaloa. Tähän lisäisin vielä kotikasvatuksen merkityksen virikkeiden antajana ja opastajana terveellisten elämäntapojen tielle...