Moottoripyöräilyn aloitus

[sibius]

Olo oli itselläkin kuin olisi tänään ensimmäistä kertaa ajanut isompaa pyörää. Vaikka ei tässä ollut kuin talvi välissä mutta "uusi" pyörä ja tokihan se talvi ruostuttaa vähän ajotaitoja (eikä niitäkään ole kun nyt kolmatta kesää opeteltu vasta). Kättä kivistää kytkimen käyttö ja tuntuu ettei mitään enää osaa/uskalla. Mutta eiköhän se tästä, maltti on valttia ja hiljaa hyvä tulee  

Niin on isot pojat sanonu!

Että tsemppiä vaan ja paljon harjottelua, kyllä se siitä lähtee suttaantumaan ajan kanssa

 

[Kuusniemi]

Taskusta löytyy vanha AB-kortti, mutta ei ajokokemusta, edes mopolla.

Tutulta kuulostaa. Itellä täysin sama tilanne tasan vuosi sitten, mutta alla kaverien yllytyksestä talvella ostettu pyörä ja opettajina samat yllyttäjät.

Ensimmäinen kytkimen luistatus on vieläkin hyvin muistissa (kuulemma opettajalla myös) ja jokainen vituiks menny vaihteenvaihto samoten. Hitaasti ajaminen oli (on) myös yllättävän vaikeaa, samoin ton kikottimen tehokas pysäyttäminen.

No pikkuhiljaa siirryttiin yleisille teille ja sen jälkeen vaikeinta tuntu olevan vilkun käyttö jarrutuksen ja vaihteenvaihdon kanssa samaan aikaan?? Risteyksen jälkeen vilkku jäi aina päälle ja hartiat oli stongan puristamisesta jumissa varmaan koko kevään.

Vähitellen muiden kanssa päristellessä pyörä ja lähiseudun mutkatiet alkoivat tulla tutummiksi. Kesän mittaan vaihteet menivät jo oikeeseen suuntaan, eikä kavereitten tarvinut enää ihan joka risteyksessä rookieta odotella.

Joten ei muuta kun MALTTIA niiden kotiloiden seassa, kyllä se homman hauskuus sieltä vielä avautuu.
Kiitokset vielä omille kärsivällisille kavereille hienon harrastuksen pariin opastamisesta.

T.S 38v

 

[mikkokoo]

Usko meinaa loppua. Onko toi aloittaminen oikeasti noin hankalaa?

Kuulostaa ihan ekalta ajotunnilta... Eli ole ihan huoleti ja kohta sitten  

Just noin hikistä oli itsellänikin vaikka kovin olin kuvitellut, että osaisin ajaa. Kyl se siitä lähtee. Rennosti vaan!!!

 

[PDMF]

Toinen tunti meni tosiaan jo paljon paremmin. Hidasajo sujui jotenkuten ja käännyttyä tuli ihan kentän raameissa. Pari vaihtamistakin onnistui ilman töksähdystä. Voi sitä vauhdin hurmaa, kun päästelee peräti neljääkymppiä. Jarrutus tosta vauhdista oli ehdottomasti "helpointa" tähän mennessä. Pyörä siis ainakin pysähtyy, jos vaan pääsee vauhtiin.

Tästä voi tulla vielä aika v kivaa.

 

[hannutikkanen]

Itse aloitin reilut kolme vuotta sitten myös lahjakortilla (AB). Ajokokemusta oli vain kavereiden mopoilla ja kevareilla hiukan nuoruudessa. Koeajolla kävin kun oli ostamassa pyörää. Tiukka risteys oikealle ylämäkeen meinasi kyllä mennä pitkäksi. Ajotunteja en ottanut, vaikka ehkä olisi pitänyt, vaan harjoittelin jarrutuksia, väistöjä yms. suljetulla alueella ja jarrutuksia tilaisuuden tullen tiellä. Vieläkin keväällä pitää ajamiseen totutella. Itse aloitin kyllä peruspyörällä ja vasta nyt neljättä kautta aloittelen vähän tehokkaammalla. Tehokas pyörä ei kai ole varsinainen ongelma, vaan miten niitä tehoja käyttää. Kovin raskas ja vaikeasti hallittava pyörä heti alkuun tuskin on paras vaihtoehto. Itse en tarvitse mitään kilokyykkyä, vaan vakaa mutta kuitenkin tarpeeksi ketterä nakupyörä välttää riittää keski-iän kriisin lievitykseksi.

 

[Pohjanpoika]

Joulun alla tuli ostettua 12:n Wingi ja tänään eka kertaa 20 vuoteen baanalle ja koeajolle. Aamulla jännitti, pelotti ja paskatti, mutta sitten tunnin parkkipaikka pyörittelyn ja hidasajo harjoittelun jälkeen taajama pyörittely meni jo kohtalaisesti ja pian alkoi muistumaan vanhat asiat automaattisesti mieleen. Vastaohjauksia, väistöjä ja jarrutuksia pääsi treenailemaan hiljaisella mutkatiellä missä näkyvyyttä riitti joka suuntaan. Mukavaa kerrassaan pitkästä aikaa.
Harjoittelua tosin tarvitaan lisää ja paljon ennen kuin uskaltaa ottaa kyytiläisen matkaan, mutta kyllä se tästä.

 

[PDMF]

Hurja harrastus. Täällähän monella tuntuu polvet tärisevän ja ajamaan pitää silti päästä.

Autolla ajaessa en oo koskaan tullut tajunneeksi, miten vaikeaa toi moottoripyörällä ajaminen oikeastaan on. (oli kai se autoilukin 18v alussa vaikeaa)

Jokaisen autoilijan pitäisi ainakin kerran koittaa motollakin ajelua. Voisi asenteet liikenteessä muuttua.

 

[tsj]

Autolla ajaessa en oo koskaan tullut tajunneeksi, miten vaikeaa toi moottoripyörällä ajaminen oikeastaan on. (oli kai se autoilukin 18v alussa vaikeaa)

Jokaisen autoilijan pitäisi ainakin kerran koittaa motollakin ajelua. Voisi asenteet liikenteessä muuttua.

Se autoilu on helpompaa. On 18-v. ikäisenäkin. Se ei voi kaatua käytännössä, ainakaan autokoulussa tavoitettavissa nopeuksissa tai autokoulussa tarjotuilla malleilla.

Ja jooh, avartais liikennettä, jos kaikki kokeilisivat moottoripyöräilyä. Suositeltavaa olis myös valottoman suojatien ylittäminen mummon seurassa siten, että odottelee just niin kauan, kunnes mummo päättää mennä yli. Tai vaikka fillaroinnin kokeileminen, se on ihme, että jalankulkijoiden on aina mentävä laumailemaan fillarien väylälle ja laki kieltää tiellä ajamisen, jos samalla puolella on tarjolla pyörätie.

 

[psi-]

Aloitin kolmisen viikkoa sitten toisen kauteni.

Edelleen kun on lähdössä ajamaan (ja olen jokaisena työpäivänä mennyt pärrällä) niin on jonkinlaista perhostelua vatsassa. Myönnettäköön että on jo helpottanut oleellisen paljon ihan ensimmäisen viikon hermoiluista. Viime vuonna kesti paljon pidempään ennen kuin tottui lähtöihin. Tietenkin joskus tulee mietittyä ihan muuta kuin ajamista, jolloin vaan lähtee liikkeelle ilman pienintäkään hermoamista. Kaikki tämä katoaa pärrän päälle päästessä.

Mutta joka kerta kun tietää että lähtee tekemään jotain mitä ei ole ennen tehnyt (esim. niinkin pieni kuin Tampere-Eura siirtymä..) niin laukeaa jonkinlainen hermoaminen.

Pyörällä ajo on mun mielestä niin full-body experience kuin olla voi. Kumpikin jalka käytössä, kumpikin käsi, toisesta usein myös peukalo (vilkut), päänkin asentoa säätelee tarkemmin kuin autossa -- koska pyörä menee sinne minne katsot, istuma-asento vaikuttaa aika paljon. Mutta parhaiten kaikki toimii kun asiaa ei ajattele, katsoo tietä ja nauttii kyydistä.

(niinjoo, unohdin mainita hidas-ajosta, inssi huusi mulle aikanaan "pallit tankkiin" ja se muunmuassa helpotti juurikin sitä hidasajoa .

 

[PDMF]

Pallit tankkiin on paljon parempi ohje kuin reidet kiinni tankkiin! Sen tuntemus jää mieleen paremmin.

Pään pyörittäminenkin on aikamoista. Eihän sieltä tirkistysluukusta tosiaankaan näe ilman pyörittelyä. Tuntu, että nopeusmittarin vilkasukin vaati paljon.

Nyt huomasin hitaassa käännöksessä, että katse tosiaan auttaa kääntymistä ja varsinkin, kun käänty koko kropalla katsomaan. Ilmeistään paino siirty vähän ulos.

Tuntuis silti vielä hurjalta lähteä liikenteen sekaan. Oonkohan mä vaan chicken? (ei vaan järkevä)

 

[noutaja]

Pääsiäisen jälkeen sain alleni ensipyöräkseni Kawan Z750:n. Ja ikäähän minulla on 45. Kilometrejä on tullut sellainen viitisensataa. Alkuun oli eniten ongelmia hitaasti ajossa, mutta pikkuhiljaa sekin alkaa sujumaan. Nyt on keskustassa liikenteen seassa ajeleminenkin kivaa.

Eilen tosin eräästä pihasta tielle kääntyminen ei ollut mikään mallisuoritus. Oli sen verran jyrkkä ramppi. Samaan sattui siis mäkistartti, kääntyminen (vilkut, vaihteet, kaasu, kytkin, kääntöliike) ja kaiken kukkuraksi reilusti talven hiekkoja asfaltilla. No, ensi kerralla vastaavassa tilanteessa kääntymistä odotellessa vasen jalka maahan ja oikea jarrulle. Eilen pidin molemmat jalat maassa ja yritin pitää pyörää paikallaan niillä. Kun ei pystynyt, niin aloin temppuilemaan etujarrulla ja se taas sotki kaasun käyttöä....

 

[Makkewi]

Kuinka nopeasti MP-kortin voi ajaa? Pihalla odottelis jo pyörä valmiina ajoon

, mutta kun kortin kurssit vasta alkamassa.

 

[MrB]

Jos on B-kortti pohjalla, niin pyhätön viikko ja A-kortti on plakkarissa. Vaatii tosin jonkun verran aikataulujen passaamista. Miten autokoululta löytyy vapaita ja ennen kaikkea miten sattuu saamaan inssiaikoja.

 

[Trapezoid]

Pääsiäisen jälkeen sain alleni ensipyöräkseni Kawan Z750:n. Ja ikäähän minulla on 45. Kilometrejä on tullut sellainen viitisensataa. Alkuun oli eniten ongelmia hitaasti ajossa, mutta pikkuhiljaa sekin alkaa sujumaan. Nyt on keskustassa liikenteen seassa ajeleminenkin kivaa.

Eilen tosin eräästä pihasta tielle kääntyminen ei ollut mikään mallisuoritus. Oli sen verran jyrkkä ramppi. Samaan sattui siis mäkistartti, kääntyminen (vilkut, vaihteet, kaasu, kytkin, kääntöliike) ja kaiken kukkuraksi reilusti talven hiekkoja asfaltilla. No, ensi kerralla vastaavassa tilanteessa kääntymistä odotellessa vasen jalka maahan ja oikea jarrulle. Eilen pidin molemmat jalat maassa ja yritin pitää pyörää paikallaan niillä. Kun ei pystynyt, niin aloin temppuilemaan etujarrulla ja se taas sotki kaasun käyttöä....

Mun mielestä hitaassa ajossa (siis todella hitaassa) ei kannata käyttää etujarrua ollenkaan. Turhaan saa vain aikaiseksi painonsiirtymää pitkittäin, joka juuri haittaa kokonaistasapainoa.

Itselläni on tapana autokoulun oppien mukaan vetää toisioveto tiukalle just takajarrulla. Saa menon paljon tasaisemmaksi.

Kerran olen meinannut laittaa pyörän kyljelleen kun parkkiksella jarrutin etujarrulla käännöksessä liian hätäisesti, josta seurasi oman tasapainon menetys ja ripeämpi ote jarrukahvasta. Pyörä pysähtyi kuin seinään ja lähti kaatumaan "yli". Sain jalalla pidettyä paketin pystyssä. Tuon jälkeen olen yrittänyt juuri keskittyä takajarrun käyttöön hitaissa nopeuksissa.

Tarkennukseksi vielä, että etujarrulla se pyörä pysäytetään ajovauhdeista ja sen käyttö pitää olla selkärangassa. Tietenkin. Em. kommentti koski vain noita ryömintänopeuksia.

 

[Trapezoid]

Kuinka nopeasti MP-kortin voi ajaa? Pihalla odottelis jo pyörä valmiina ajoon

, mutta kun kortin kurssit vasta alkamassa.

Jos saat autokoulun kanssa sovittua niin kyllä viikossa pitäisi pystyä teoria ja ajotunnit hoitamaan. Hoida teoriakoe heti alta pois. Jos haluaa vauhdilla sen kortin niin oman kokemuksen mukaan pitää olla oma-aloitteisuutta.

Missä koulussa meinaat kortin ajaa?

 

[noutaja]

Pääsiäisen jälkeen sain alleni ensipyöräkseni Kawan Z750:n. Ja ikäähän minulla on 45. Kilometrejä on tullut sellainen viitisensataa. Alkuun oli eniten ongelmia hitaasti ajossa, mutta pikkuhiljaa sekin alkaa sujumaan. Nyt on keskustassa liikenteen seassa ajeleminenkin kivaa.

Eilen tosin eräästä pihasta tielle kääntyminen ei ollut mikään mallisuoritus. Oli sen verran jyrkkä ramppi. Samaan sattui siis mäkistartti, kääntyminen (vilkut, vaihteet, kaasu, kytkin, kääntöliike) ja kaiken kukkuraksi reilusti talven hiekkoja asfaltilla. No, ensi kerralla vastaavassa tilanteessa kääntymistä odotellessa vasen jalka maahan ja oikea jarrulle. Eilen pidin molemmat jalat maassa ja yritin pitää pyörää paikallaan niillä. Kun ei pystynyt, niin aloin temppuilemaan etujarrulla ja se taas sotki kaasun käyttöä....

Mun mielestä hitaassa ajossa (siis todella hitaassa) ei kannata käyttää etujarrua ollenkaan. Turhaan saa vain aikaiseksi painonsiirtymää pitkittäin, joka juuri haittaa kokonaistasapainoa.

Itselläni on tapana autokoulun oppien mukaan vetää toisioveto tiukalle just takajarrulla. Saa menon paljon tasaisemmaksi.

Kerran olen meinannut laittaa pyörän kyljelleen kun parkkiksella jarrutin etujarrulla käännöksessä liian hätäisesti, josta seurasi oman tasapainon menetys ja ripeämpi ote jarrukahvasta. Pyörä pysähtyi kuin seinään ja lähti kaatumaan "yli". Sain jalalla pidettyä paketin pystyssä. Tuon jälkeen olen yrittänyt juuri keskittyä takajarrun käyttöön hitaissa nopeuksissa.

Tarkennukseksi vielä, että etujarrulla se pyörä pysäytetään ajovauhdeista ja sen käyttö pitää olla selkärangassa. Tietenkin. Em. kommentti koski vain noita ryömintänopeuksia.

Kyse oli siitä, kumpaa jarrua käyttää mäkistartissa pyörän ollessa paikallaan, kun ylämäki on niin jyrkkä ettei maassa olevilla jaloilla saa pyörää pysymään paikallaan. Ei siis hiljaa ajettaessa.

 

[JeTi]

Pääsiäisen jälkeen sain alleni ensipyöräkseni Kawan Z750:n. Ja ikäähän minulla on 45. Kilometrejä on tullut sellainen viitisensataa. Alkuun oli eniten ongelmia hitaasti ajossa, mutta pikkuhiljaa sekin alkaa sujumaan. Nyt on keskustassa liikenteen seassa ajeleminenkin kivaa.

Eilen tosin eräästä pihasta tielle kääntyminen ei ollut mikään mallisuoritus. Oli sen verran jyrkkä ramppi. Samaan sattui siis mäkistartti, kääntyminen (vilkut, vaihteet, kaasu, kytkin, kääntöliike) ja kaiken kukkuraksi reilusti talven hiekkoja asfaltilla. No, ensi kerralla vastaavassa tilanteessa kääntymistä odotellessa vasen jalka maahan ja oikea jarrulle. Eilen pidin molemmat jalat maassa ja yritin pitää pyörää paikallaan niillä. Kun ei pystynyt, niin aloin temppuilemaan etujarrulla ja se taas sotki kaasun käyttöä....

Mun mielestä hitaassa ajossa (siis todella hitaassa) ei kannata käyttää etujarrua ollenkaan. Turhaan saa vain aikaiseksi painonsiirtymää pitkittäin, joka juuri haittaa kokonaistasapainoa.

Itselläni on tapana autokoulun oppien mukaan vetää toisioveto tiukalle just takajarrulla. Saa menon paljon tasaisemmaksi.

Kerran olen meinannut laittaa pyörän kyljelleen kun parkkiksella jarrutin etujarrulla käännöksessä liian hätäisesti, josta seurasi oman tasapainon menetys ja ripeämpi ote jarrukahvasta. Pyörä pysähtyi kuin seinään ja lähti kaatumaan "yli". Sain jalalla pidettyä paketin pystyssä. Tuon jälkeen olen yrittänyt juuri keskittyä takajarrun käyttöön hitaissa nopeuksissa.

Tarkennukseksi vielä, että etujarrulla se pyörä pysäytetään ajovauhdeista ja sen käyttö pitää olla selkärangassa. Tietenkin. Em. kommentti koski vain noita ryömintänopeuksia.

Kyse oli siitä, kumpaa jarrua käyttää mäkistartissa pyörän ollessa paikallaan, kun ylämäki on niin jyrkkä ettei maassa olevilla jaloilla saa pyörää pysymään paikallaan. Ei siis hiljaa ajettaessa.

Oon huomannu, että pienikämmenisen ihmisen on luultavemmin helpompi käyttää takajarrua ja jos on koura ku verokarhulla niin etujarrua on helppo painaa samalla kun kaasua antaa.

Tosin mä käytän vähän väliä toista jarrua, kuinka nyt sattuu huvittaan

 

[GoSpel]

Aiheeseen loytyy myos kirjallisuutta:

 

[Baxxter]

Onhan se hidasajo yllättävän hankalaa ensin alkuun, itselläkään ei ollut käyännössä minkäänlaista kokemusta kaksipyöräisestä ennen A-kortin suorittamista. Inssikin alkoi hyvin, kun pujottelu ja hidasajo meni peräkkäin persiilleen ja ajatuksissa jo kävi et näinköhän... Sen verran tuossa sisuuntui, että kaikki meni tuon jälkeen kerrasta läpi. Ja vielä sain kiitosta inssiajosta itsestään. Eli hankaluuksien kautta voittoon!

 

[jyke]

Mulla on kiikarissa kuussatanen kyykky. Vaikka Yamahan r6. Eiköhän se riitä. Sitä paitsi rahat riittää paremmin pari vuotta vanhaan kuussataseen.

Ilman tonnista pärjää, mutta keski-iän kriisiä ei peruspyörä helpota.

No mutta tuomoisen ilman muuta pistät sitten, kun kerta olet jo pohtinutkin asiaa.

Hyvin kerkiää ja ajamisen iloa tarjoaa, tuommoinen kusiainenkin, joten ei muuta ku ne perinteiset, kovan ajon toivotukset!

Ei tollasta kusiaista kannata ostaa ollenkaan. Turhaa rahanhaaskuuta kun sehän tuntuu pieneltä ja tehottomalta heti kolmen viikon jälkeen.

Ostaa vaan suoraan sen kilo kikserin tai vaikka turpo pusan, niin ei tarvii jälkikäteen harmitella.