Kun pyörä/muu tavara "lähtee", niin siinähän se konkretisoituu sanan varsinaisessa merkityksessä
tuo ongelma.
Sehän ratkeaa sitten siihen, miten helposti sen tavaran saa fyysisesti lähtemään, eli haitan
määrän ja laadun lisääntymisen suhteessa vähenee jo into tavaran luvattomaan siirtämiseenkin.
Mopojen kanssa tässä "turvallisuudessa" mennään turhan paljon samalla linjalla kuin
rakennuksissakin.
Mummolle myydään porstuan puolimätään oveen kolmella tonnilla "rautaa ja turvallisuutta",
mutta 30 senttiä näistä sivuun on jo valmiiksi haljennut, yksinkertainen ikkunaruutu

.
Reissuilla ja satunnaisissa säilytyspaikoissa realiteettien huomioiminen ja hyvät ratkaisut ovat
joskus aika vaikeita, joskus on mentävä hyvistä yrityksistä huolimatta hieman tuurillakin.
Kotinurkissa/vakisäilytyksessä asiaa voi lähestyä jo paljon innovatiivisemmin ja laajemmalla
keinovalikoimalla. "Hyvät" ratkaisut ovat usein niitä ei ilmeisiä ja löytyvät ns. laatikon ulkopuolelta.
Avainasia on kuitenkin AINA "lähtemisen vaikeus".
Pahimmassa tapauksessa ne vehkeet lähtee keskellä kylää, keskellä päivää, silmien alla
ja pakusta ulos kaivamalla

.
Tuossakin olisivat mitä todennäköisimmin säilyneet tallella, jos ne olisi esim. "keihästetty" tukevalla,
lukitulla poikkitangolla autoon.
Useimmissa tapauksissa, ennalta hieman suunnitelluissakin, "peliaika" on se ratkaiseva tekijä,
joka ratkaisee tavaran lähtemisen/jäämisen.
"Tuolta ne tuli, tolleen ne otti vehkeet.... ja tonne ne lähti

.
Kiva sitä on jälkeenpäin kelailla uusiksi tallenteista.... vaikka hidastettuna

.....
ja taivastella miten nopeasti ne lähtikin

...... ja vielä häläri huutaen ja valot vilkkuen......
vaikka oli kolmet levylukot ja kaikki....

.