-
Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.
moottorin äänen vaikutus ihmiseen
- Keskustelun aloittaja evahelena
- Aloituspäivä
SiisReps.
Kyllähän normaalissa 4-tahti moottorissa työtahti on joka toisella kierroksella per sylinteri.
45 astetta HD:ssa tekee sen äänen vielä "Big Bangimmaksi" HD:ssa. .
Tässä vähän lisää kuivan insinöörin tietoa aaltojen summautumisesta ja interferenssistä.
Itse en tiedä, mitään ääniaaltojen vaikutuksesta, mutta hyvin tuotetun musiikin tahdissa se kyllä aiheuttaa punttiin pieniä heilahteluja...
Mutta asiaan.
Nyt täytyy ymmärtää hivenen enemän aaltoliikkeiden dynamiikkaa, olipa ne sitten ääntä, radio tai valoa. Niillä on jokin ominainen taajuusalueellaan ilmenevä vaste, spektri. Spektrillä voidaan kuvata niitä kaikkia, esim HD:n tuottamia äänen aaltoliikkeen komponentteja, joista kuuluu sille ominainen äänen sävy. HD:n moottori, kuten muutkin pyörät ei yksistään tuota juuri sen pyörimisnopeudella tapahtuvaa taajuutta, vaan sieltä tulee muutakin. Sieltä moottorista tulee myös sen pyörintänopeuden harmooniset äänet 1., 3., 5., jne. komponentit.
Nyt jos sattuukin olemaan niin, että jossain kohtaa moottoria tai vaikka viereisen moottoripyörän aiheuttamat äänet ja niiden taajuudet sattuu olemaan hivenen eri taajuuksilla. Esimerkkinä kaksi HD:ia, jotka papattavat paikallaan, niiden äänet summautuu keskenään siten, että niiden 1. kertaluvun harmooninen ääni, eli pyörimisnopeuksien äänet summautuvat siten, että ne tuottaa ylempiä ja alempia summataajuuksia, eli niinsanottuja aliharmoonisia taajuuksia. Tämä samainen aliharmoonisten äänten huojunta on löydettävissä selvänä kaksi tai useampi moottorisessa lentokoneessa, jossa alkaa kuulumaan sellainen inhottava kaikenkattava huojuva ääni.
Tämmöinen aliharmooninen ääni on teholtaan yllättävän suuri, varsinkin, jos niiden moottoreiden käyntinopeuksien ero ei ole suuri.
Minä uskon, että sellainen aliharmooninen ääni saattaa tehdä hyvinkin ilkeän tunteen, jos se sattuu olemaan sellaisella taajuudella, että korva yrittää aistia jotain muuta. Ne matalat äänet on lisäksi sellaisia, että ne kuuluu kauas, koska ne ei juurikaan vaimene ilmassa ja esim. talojen rakenteissa.
-M
Itse en tiedä, mitään ääniaaltojen vaikutuksesta, mutta hyvin tuotetun musiikin tahdissa se kyllä aiheuttaa punttiin pieniä heilahteluja...
Mutta asiaan.
Nyt täytyy ymmärtää hivenen enemän aaltoliikkeiden dynamiikkaa, olipa ne sitten ääntä, radio tai valoa. Niillä on jokin ominainen taajuusalueellaan ilmenevä vaste, spektri. Spektrillä voidaan kuvata niitä kaikkia, esim HD:n tuottamia äänen aaltoliikkeen komponentteja, joista kuuluu sille ominainen äänen sävy. HD:n moottori, kuten muutkin pyörät ei yksistään tuota juuri sen pyörimisnopeudella tapahtuvaa taajuutta, vaan sieltä tulee muutakin. Sieltä moottorista tulee myös sen pyörintänopeuden harmooniset äänet 1., 3., 5., jne. komponentit.
Nyt jos sattuukin olemaan niin, että jossain kohtaa moottoria tai vaikka viereisen moottoripyörän aiheuttamat äänet ja niiden taajuudet sattuu olemaan hivenen eri taajuuksilla. Esimerkkinä kaksi HD:ia, jotka papattavat paikallaan, niiden äänet summautuu keskenään siten, että niiden 1. kertaluvun harmooninen ääni, eli pyörimisnopeuksien äänet summautuvat siten, että ne tuottaa ylempiä ja alempia summataajuuksia, eli niinsanottuja aliharmoonisia taajuuksia. Tämä samainen aliharmoonisten äänten huojunta on löydettävissä selvänä kaksi tai useampi moottorisessa lentokoneessa, jossa alkaa kuulumaan sellainen inhottava kaikenkattava huojuva ääni.
Tämmöinen aliharmooninen ääni on teholtaan yllättävän suuri, varsinkin, jos niiden moottoreiden käyntinopeuksien ero ei ole suuri.
Minä uskon, että sellainen aliharmooninen ääni saattaa tehdä hyvinkin ilkeän tunteen, jos se sattuu olemaan sellaisella taajuudella, että korva yrittää aistia jotain muuta. Ne matalat äänet on lisäksi sellaisia, että ne kuuluu kauas, koska ne ei juurikaan vaimene ilmassa ja esim. talojen rakenteissa.
-M
friikein aihe foorumilla pitkään aikaan.
hifistit puhuvat et kun kaikuttimien bassotoisto ulottuu riittävän alas niin ja kun syötettävä signaali on riittävän matalaa, niin tuloksen paremminkin tuntee kuin kuulee.
mopon äänet toki vaikuttavat. esmes hd:n ääntä on verrattu (en muista mihin) brasilialaiseen musiikkiin, missä orkan yksi jäsen on koko ajan tasan puoli tahtia muuta porukkaa perässä.
mutta pystytäänkö erottamaan toisistaan äänen tulkinnan aiheuttamat "henkiset" reaktiot/mielleyhtymät pelkästä värähdysliikkeen "ruummiillisesta" kokemisesta. ainakin mopon kuljettajan pitää olla melkoinen fakiiri jos tähän pystyy. varsinkin kun moottorin tärinä on uskoakseni energialtaan huomattavasti äänen energiaa suurempaa. HD:n moottorin lay-out on tärinöiden kannalta haasteellinen ja eroaa monesta muusta nykydesignista, 1. ja 2. kertaluvun massavoimia ei kumpiakaan saada kumottua ilman tasapainoakseleita. ja vaikka oliskin teoriassa "tärinätön" design, niin vähintäänkin valmistuksen epätarkkuuksista johtuen jotain värinää aina on . varsinkin jos tutkaajana on henkilö joka pystyy nyt puheene olvan tarkkuusluokan havaintoihin.
kyse onkin ilmeisesti tuosta kehoon vaikuttavasta värähtelystä, jonka tietyt frekvenssit saavat aikaan
voit tietysti dissata aiheeni friiikiksi mutta epäilenpä, että friikit löytyy aivan muualta
olen kerännyt ison määrän aspekteja ja teorioita eri suunnista ja kunhan ehdin koostaa ne rajallisen järjenkäyttöni suppeissa puitteissa kohtuullisen validiksi kokonaisuudeksi, saatan hengentuotteen tiedoksenne
mutta , mieluisasti lisää näkökulmia, tietoa ja ajatuksia vaan framille, jos löytyy
p.s.
appropos,
ihmettelen tuota Suzuki PV tituleerausta mun nickin alla...
Onko täällä monikin ajanu Route 66:n street bobilla Chicagosta Santa Monicaan?
Kyllä kohtuudella voisi ylläpito kohentaa titteliäni asianmukaisempaan kuosiin, perkele! : nyt vaan vi**ttaa:
voit tietysti dissata aiheeni friiikiksi mutta epäilenpä, että friikit löytyy aivan muualta
olen kerännyt ison määrän aspekteja ja teorioita eri suunnista ja kunhan ehdin koostaa ne rajallisen järjenkäyttöni suppeissa puitteissa kohtuullisen validiksi kokonaisuudeksi, saatan hengentuotteen tiedoksenne
mutta , mieluisasti lisää näkökulmia, tietoa ja ajatuksia vaan framille, jos löytyy
p.s.
appropos,
ihmettelen tuota Suzuki PV tituleerausta mun nickin alla...
Onko täällä monikin ajanu Route 66:n street bobilla Chicagosta Santa Monicaan?
Kyllä kohtuudella voisi ylläpito kohentaa titteliäni asianmukaisempaan kuosiin, perkele! : nyt vaan vi**ttaa:
Ei tuosta nickin alla olevasta statuksesta kannata hernettä nenään viedä.
Italowestern
ReliaTec Shoppiuggeli
Muistaakseni sadasta postauksesta tänne foorumille pääset kirjoittamaan siihen mitä haluat. Se on vaan siis sellainen aloittavan foorumilaisen tunnus.
Ääniaalloista on tosiaan itsellänikin kaikenlaista kokemusta. Sekä niiden tuottamisesta erilaisilla soittimilla ja äänentoistolaitteilla sekä moottoreilla.
Olen jostain aikanaan lukenut, että kuuloaistiin ja mahdollisiin korvan vammautumisiin liian suuresta äänenpaineesta johtuen tulee merkittävää eroa siitä, pitääkö kyseisestä äänestä vai kokeeko sen häiritsevänä. Esim. mielimusiikki vs. tippuva hana.
Miellyttävä ääni ei aiheuta kuulovauriota läheskään niin nopeasti kuin häiritsevä ääni. Kyseessä on ilmeisesti alitajuisesti säätyvä korvan sisäinen verenpaine, joka noustessaan herkistää melulle ja laskiessaan vähentää vaurioriskiä. Ilmiön voi huomata myös stressaavan päivän jälkeen kun koettaa rentoutua.
Juuri ennen rentoutumista tuntuu kuin kaikki äänet voimistuisivat ja sitten melu vaimenee ja lakkaa. Toisinsanoen korvien sisäinen verenpaine nousee venytellessä tai jännitettäessä huippuunsa, jolloin kuuluu voimakasta kohinaa ja muutkin äänet vahvistuvat. Kun rentoutuminen tapahtuu, melu vaimenee ja tuolloin ihminen monesti helpommin voi nukahtaa.
Miksi sisäkorva toimii häiritseville äänille vahvistavasti eli epäloogisesti, voi johtua ihmisen alitajuisesta itsesuojeluun liittyvästä havainnoinnista juontuen jo satoja tuhansia vuosia sitten selviytymisvaiston kehityksestä.
Tietyt äänet korostuivat ja nostivat adrenaliinitasoa yms, jolloin kuullessaan "vaaran äänet" herkemmin, pystyi nopeammin päättämään paetako vai taistella sekä toimia sen mukaan tehokkaasti.
Ajallisesti pitkävaikutteinen melu aiheuttaa lähes aina ko. taajuudella tai taajuusaluella kuulon herkkyyden vaimenemista, joka johtuu korvan kuuloelinten "arpeutumisesta". Siksi liian iso meteli ei ole hyvästä, vaikka sen laadusta pitäisikin.
Aiheeseen liittyvä MP:n moottorin luoma ns. subsoninen eli ihmisen kuulokynnyksen alapuolella oleva taajuuskomponentti todellakin vaikuttaa tehokkaasti tuntemuksia luoden esim. keuhkojen kautta, jotka myös resonoivat eli vahvistavat värähtelyä ja siten vahvistavat tuntemusta.
Resonanssitaajuus vaihtelee hengityksen aikana, koska keuhkojen dynaaminen tilavuus vaihtelee jatkuvasti ilmatäytöksen mukaan, muuttaen näin seisovan aallon pituutta.
Hyvä musiikin bassotoisto aiheuttaa usein alitajuista nautintoa, joka johtunee tästä matalataajuisen ilmanpainevaihtelun oikeanlaisesta hierovasta vaikutuksesta.
Sama efekti esim. HD:ssa ja isossa V8:ssa kunhan putket on riittävän hengittävät ja ääni miellyttävän pehmeä. Very GGood!
Räjähdyksen aiheuttamassa isossa ilmanpainevaihtelussa voi keuhkoista lähteä ns. ilmat pihalle, jolloin hapen otto saattaa hetkeksi kokonaankin lamaantua. Erittäin voimakas moottorin ääni voi tehdä lähes saman ilmiön. Not good. Rajansa kaikella siinäkin nautinnossa.
Siksi käytän moottoriurheilua seuratessani samoja HiFi-korvatulppia kuin rock-konserteissakin. Muuten olisivat kivat MP:lläkin ajaessa, mutta eivät mahdu kunnolla kypärään vaan jäävät painamaan.
Keuhkojen resonoinnista vielä sen verran, että ne sijaitsevat lähellä sydäntä, joten äänen vaikutus johtuu myös sydämen hermostoon ja muihinkin sisäelimiin. Se voi kuulemma myös hetkellisesti tihentää tai harventaa sydämen lyöntiä eli aiheuttaa rytmihäiriötä.
Uskon todellakin, että äänellä on voimakkaitakin vaikutuksia elimistöön. Musiikista ja hyvistä MP-äänistä haetaan niitä positiivisia vaikutuksia.
näin se on. sata viestiäkö piti olla ja sai mulukata sen tekstin haluamakseen, vaikka parkinsonismioireita helpottava tutina.
olen kawoilla kans huomannut, että matala mörinä ja epätasainen rynkytys vaeltelevalla tyhjäkäynnillä tuntuu kivalta.
ju 87 stukissa oli sireenit pelotevaikutuksen vuoksi, koska pommikuorma oli kuitenkin suhteellisen vähäinen, niin ajatus aatulla oli, että: "säikytetään ne edes, zum teufel!"
ww2 sodan alkuvaiheessa stuka oli hyvin merkittävä täsmäpommittaja ja kannaksen ratkaisuissa 1944 osasto kuhlmey antoi suurta apua suomelle tuhoamalla tankkeja, tykistöä, kuljetusta, tiestöä ym. ryssän höökiessä väellä ja voimalla täysillä.
olen kawoilla kans huomannut, että matala mörinä ja epätasainen rynkytys vaeltelevalla tyhjäkäynnillä tuntuu kivalta.
ju 87 stukissa oli sireenit pelotevaikutuksen vuoksi, koska pommikuorma oli kuitenkin suhteellisen vähäinen, niin ajatus aatulla oli, että: "säikytetään ne edes, zum teufel!"
ww2 sodan alkuvaiheessa stuka oli hyvin merkittävä täsmäpommittaja ja kannaksen ratkaisuissa 1944 osasto kuhlmey antoi suurta apua suomelle tuhoamalla tankkeja, tykistöä, kuljetusta, tiestöä ym. ryssän höökiessä väellä ja voimalla täysillä.
Italo puhui asiaa.
Tukaanilla huomasi sen, että seinän ja pyörän välissä seistessä käyntiääni tuntui sisuskaluissa, joten kyllähän noista ääniä lähtee. Samoin varashälyttimet pärähteli soimaan lähistön autoista silloin tällöin. Kyseessä siis V2 ja Termarin hiilaripöntöt ilman mitään killereitä.
Teollisuudessahan äänien vaikutusta ihmisen työterveyteen on tutkittu enemmänkin ja sieltä voisi löytyä graduja, diplomitöitä ja väitöskirjoja aiheesta. Esimerkiksi jossain vaiheessa sellutehtaiden kuorimoilla oli koekäytössä meluliivit ja melukypärät, sillä puiden kolahtelu kuorintarummussa ja kuljettimilla aiheuttaa matalia, mutta äänenpaineeltaan suuria ääniä. Muistikuvani mukaan nämä infraäänet "imeytyvät" ihmiskehoon lähinnä rintakehän ja otsan kautta. Edelleen muistelisin että jossain tutkimuksessa ihmiskorvalle kuulumattomat infraäänet (luokkaa 2-15 Hz) voivat yhdessä vuorotyön kanssa lyhentää elinajanennustetta huomattavastikin.
Tosin en tiedä onko ko. tutkimuksessa huomioitu (ainakin paperi ja sellumiesten) rajummat elämäntavat kuten 6 päivän ränni joka toinen viikko...
Niin ja nopeampikin tapa päästä muokkaamaan omaa "selitettäsi" kun liityt .orgin jäseneksi.
Tukaanilla huomasi sen, että seinän ja pyörän välissä seistessä käyntiääni tuntui sisuskaluissa, joten kyllähän noista ääniä lähtee. Samoin varashälyttimet pärähteli soimaan lähistön autoista silloin tällöin. Kyseessä siis V2 ja Termarin hiilaripöntöt ilman mitään killereitä.
Teollisuudessahan äänien vaikutusta ihmisen työterveyteen on tutkittu enemmänkin ja sieltä voisi löytyä graduja, diplomitöitä ja väitöskirjoja aiheesta. Esimerkiksi jossain vaiheessa sellutehtaiden kuorimoilla oli koekäytössä meluliivit ja melukypärät, sillä puiden kolahtelu kuorintarummussa ja kuljettimilla aiheuttaa matalia, mutta äänenpaineeltaan suuria ääniä. Muistikuvani mukaan nämä infraäänet "imeytyvät" ihmiskehoon lähinnä rintakehän ja otsan kautta. Edelleen muistelisin että jossain tutkimuksessa ihmiskorvalle kuulumattomat infraäänet (luokkaa 2-15 Hz) voivat yhdessä vuorotyön kanssa lyhentää elinajanennustetta huomattavastikin.
Tosin en tiedä onko ko. tutkimuksessa huomioitu (ainakin paperi ja sellumiesten) rajummat elämäntavat kuten 6 päivän ränni joka toinen viikko...
Niin ja nopeampikin tapa päästä muokkaamaan omaa "selitettäsi" kun liityt .orgin jäseneksi.
"Minä uskon, että sellainen aliharmooninen ääni saattaa tehdä hyvinkin ilkeän tunteen, jos se sattuu olemaan sellaisella taajuudella, että korva yrittää aistia jotain muuta. Ne matalat äänet on lisäksi sellaisia, että ne kuuluu kauas, koska ne ei juurikaan vaimene ilmassa ja esim. talojen rakenteissa."
pojallani on subwooh (?) kaiutinlatikko , josta lähtee liki 20 hertsin urinaa
sen kokee talon runkovärinänä
mutta mielenkiintoista on, että edesmennyt, silloin sairas äitini, sai joka kerta pahoinvointikohtauksen tuosta äänestä
pojallani on subwooh (?) kaiutinlatikko , josta lähtee liki 20 hertsin urinaa
sen kokee talon runkovärinänä
mutta mielenkiintoista on, että edesmennyt, silloin sairas äitini, sai joka kerta pahoinvointikohtauksen tuosta äänestä
Sen ajan koneissa parhaimmillaan max 1800kg:n lastia ei voi pitää "suhteellisen vähäisenä", esim Ju-88:n maksimi kuorma oli vain parisataa kiloa enemmän.
Rüdelin kirjoittama "Stuka Pilot" on muuten kaiken kaikkiaan hyvää luettavaa.
Hitto jos Junkers tekisi moottoripyöriä voisi vaihtaa merkkiä...
Rollarit Stadionilla vuonna 200? -siis edellisellä kerralla.
Olin paikalla henk.koht. omiin korviini valmistetut Elacin -korvatulpat korvissa. Vaimennus -20 db. Etäisyys lavasta n. 40 - 50 m.
Fyysisesti oli täysin mahdollista 'kokea' musiikki. Bassot (bassorumpu & bassokitara) tuli melkoisella paineella keskivartaloon.
Noin tunti ja kolme varttia, niin omakohtainen rytmihäiriö sai allekirjoittaneen melko veteläksi.
Olihan kokemus. Ei ennen tätä eikä sen jälkeen uudestaan.
Olen varma, että äänellä saa aikaan fyysisiä reaktioita.
-jami
P.S. 'subwooh' lienee sub woofer...
Pari huomiota asiasta:
Ensinnäkin ihmisen kuulon taajuusvaste ei valitettavasti ole suora.
Ts. samalla äänenpaineella toistetut eritaajuuksiset äänet aistitaan eri voimakkuuksisiksi vaikka asia ei näin todellisuudessa ole.
Käyrä löytyy vaikka mistä mutta esim. MAOLista.
Herkiten aistittiin muistaakseni 3-5KHz ääniä.
Tästä seuraa sivuvaikutus että koska matalat äänet vaativat suuren intensiteetin jotta ne kuulostaisivat voimakkailta ihmiset usein altistavat itsensä moisille asiaa paljon ajattelematta.
(Vrt. umppa umppa musiikkia subbareistaan huudattava corollateini tai vaikka ilman tulppia ajava motoristi jota kypärän ohi virtaavan ilman matala ääni ei häritse ennenkuin illalla korvat humisevat.)
Toinen havainto on se että kaikenlaisissa standardeissa, kai alkaen DINistä, joissa on määritelty raja-arvoja erilaisille työolosuhteille on määritelty ainankin suuntaa antavat maksimit erilaisille värähtelyille ja äänille sekä sallittavia altistusaikoja.
Kuten aiemmin sanottiin on työsuojelusta, tämänkin suhteen, tehty ihan väikkäreitäkin joten niistä ilmennee mitä vaikutusmekanismeista tiedetään.
Ihan varmaa on ainankin että muutaman hertsin värähtelystä ylöspäin, päätyi se kehoon jonkin kappaleen kautta johon ollaan kosketuksissa, tai ilman välityksellä, ei yleensä edistä mitään hyvää.
(Vrt. muutaman hertsin huojunnan aiheuttama "meritauti" => vanhojen moottorisahojen korkeampitaajuuksisen tärinän aiheuttama metsurien valkosormitauti.)
Ensinnäkin ihmisen kuulon taajuusvaste ei valitettavasti ole suora.
Ts. samalla äänenpaineella toistetut eritaajuuksiset äänet aistitaan eri voimakkuuksisiksi vaikka asia ei näin todellisuudessa ole.
Käyrä löytyy vaikka mistä mutta esim. MAOLista.
Herkiten aistittiin muistaakseni 3-5KHz ääniä.
Tästä seuraa sivuvaikutus että koska matalat äänet vaativat suuren intensiteetin jotta ne kuulostaisivat voimakkailta ihmiset usein altistavat itsensä moisille asiaa paljon ajattelematta.
(Vrt. umppa umppa musiikkia subbareistaan huudattava corollateini tai vaikka ilman tulppia ajava motoristi jota kypärän ohi virtaavan ilman matala ääni ei häritse ennenkuin illalla korvat humisevat.)
Toinen havainto on se että kaikenlaisissa standardeissa, kai alkaen DINistä, joissa on määritelty raja-arvoja erilaisille työolosuhteille on määritelty ainankin suuntaa antavat maksimit erilaisille värähtelyille ja äänille sekä sallittavia altistusaikoja.
Kuten aiemmin sanottiin on työsuojelusta, tämänkin suhteen, tehty ihan väikkäreitäkin joten niistä ilmennee mitä vaikutusmekanismeista tiedetään.
Ihan varmaa on ainankin että muutaman hertsin värähtelystä ylöspäin, päätyi se kehoon jonkin kappaleen kautta johon ollaan kosketuksissa, tai ilman välityksellä, ei yleensä edistä mitään hyvää.
(Vrt. muutaman hertsin huojunnan aiheuttama "meritauti" => vanhojen moottorisahojen korkeampitaajuuksisen tärinän aiheuttama metsurien valkosormitauti.)
Taisivat jopa mythbusterit aikoinaan etsiä "brown note" taajuutta, jolla saadaan kuuntelijalle lurahtamaan p:t housuun. Koe onnistui sikäli, että sopivalla taajuudella koehenkilölle saatiin aiheutettua erittäin heikko olo, mutta epäonnistui varsinaisessa tarkoituksessaan, eli housujen sotkemisessa.