kyse onkin ilmeisesti tuosta kehoon vaikuttavasta värähtelystä, jonka tietyt frekvenssit saavat aikaan
voit tietysti dissata aiheeni friiikiksi mutta epäilenpä, että friikit löytyy aivan muualta
olen kerännyt ison määrän aspekteja ja teorioita eri suunnista ja kunhan ehdin koostaa ne rajallisen järjenkäyttöni suppeissa puitteissa kohtuullisen validiksi kokonaisuudeksi, saatan hengentuotteen tiedoksenne
mutta , mieluisasti lisää näkökulmia, tietoa ja ajatuksia vaan framille, jos löytyy
p.s.
appropos,
ihmettelen tuota Suzuki PV tituleerausta mun nickin alla...
Onko täällä monikin ajanu Route 66:n street bobilla Chicagosta Santa Monicaan?
Kyllä kohtuudella voisi ylläpito kohentaa titteliäni asianmukaisempaan kuosiin, perkele! : nyt vaan vi**ttaa:
Muistaakseni sadasta postauksesta tänne foorumille pääset kirjoittamaan siihen mitä haluat. Se on vaan siis sellainen aloittavan foorumilaisen tunnus.
Ääniaalloista on tosiaan itsellänikin kaikenlaista kokemusta. Sekä niiden tuottamisesta erilaisilla soittimilla ja äänentoistolaitteilla sekä moottoreilla.
Olen jostain aikanaan lukenut, että kuuloaistiin ja mahdollisiin korvan vammautumisiin liian suuresta äänenpaineesta johtuen tulee merkittävää eroa siitä, pitääkö kyseisestä äänestä vai kokeeko sen häiritsevänä. Esim. mielimusiikki vs. tippuva hana.
Miellyttävä ääni ei aiheuta kuulovauriota läheskään niin nopeasti kuin häiritsevä ääni. Kyseessä on ilmeisesti alitajuisesti säätyvä korvan sisäinen verenpaine, joka noustessaan herkistää melulle ja laskiessaan vähentää vaurioriskiä. Ilmiön voi huomata myös stressaavan päivän jälkeen kun koettaa rentoutua.
Juuri ennen rentoutumista tuntuu kuin kaikki äänet voimistuisivat ja sitten melu vaimenee ja lakkaa. Toisinsanoen korvien sisäinen verenpaine nousee venytellessä tai jännitettäessä huippuunsa, jolloin kuuluu voimakasta kohinaa ja muutkin äänet vahvistuvat. Kun rentoutuminen tapahtuu, melu vaimenee ja tuolloin ihminen monesti helpommin voi nukahtaa.
Miksi sisäkorva toimii häiritseville äänille vahvistavasti eli epäloogisesti, voi johtua ihmisen alitajuisesta itsesuojeluun liittyvästä havainnoinnista juontuen jo satoja tuhansia vuosia sitten selviytymisvaiston kehityksestä.
Tietyt äänet korostuivat ja nostivat adrenaliinitasoa yms, jolloin kuullessaan "vaaran äänet" herkemmin, pystyi nopeammin päättämään paetako vai taistella sekä toimia sen mukaan tehokkaasti.
Ajallisesti pitkävaikutteinen melu aiheuttaa lähes aina ko. taajuudella tai taajuusaluella kuulon herkkyyden vaimenemista, joka johtuu korvan kuuloelinten "arpeutumisesta". Siksi liian iso meteli ei ole hyvästä, vaikka sen laadusta pitäisikin.
Aiheeseen liittyvä MP:n moottorin luoma ns. subsoninen eli ihmisen kuulokynnyksen alapuolella oleva taajuuskomponentti todellakin vaikuttaa tehokkaasti tuntemuksia luoden esim. keuhkojen kautta, jotka myös resonoivat eli vahvistavat värähtelyä ja siten vahvistavat tuntemusta.
Resonanssitaajuus vaihtelee hengityksen aikana, koska keuhkojen dynaaminen tilavuus vaihtelee jatkuvasti ilmatäytöksen mukaan, muuttaen näin seisovan aallon pituutta.
Hyvä musiikin bassotoisto aiheuttaa usein alitajuista nautintoa, joka johtunee tästä matalataajuisen ilmanpainevaihtelun oikeanlaisesta hierovasta vaikutuksesta.
Sama efekti esim. HD:ssa ja isossa V8:ssa kunhan putket on riittävän hengittävät ja ääni miellyttävän pehmeä. Very GGood!
Räjähdyksen aiheuttamassa isossa ilmanpainevaihtelussa voi keuhkoista lähteä ns. ilmat pihalle, jolloin hapen otto saattaa hetkeksi kokonaankin lamaantua. Erittäin voimakas moottorin ääni voi tehdä lähes saman ilmiön. Not good. Rajansa kaikella siinäkin nautinnossa.
Siksi käytän moottoriurheilua seuratessani samoja HiFi-korvatulppia kuin rock-konserteissakin. Muuten olisivat kivat MP:lläkin ajaessa, mutta eivät mahdu kunnolla kypärään vaan jäävät painamaan.
Keuhkojen resonoinnista vielä sen verran, että ne sijaitsevat lähellä sydäntä, joten äänen vaikutus johtuu myös sydämen hermostoon ja muihinkin sisäelimiin. Se voi kuulemma myös hetkellisesti tihentää tai harventaa sydämen lyöntiä eli aiheuttaa rytmihäiriötä.
Uskon todellakin, että äänellä on voimakkaitakin vaikutuksia elimistöön. Musiikista ja hyvistä MP-äänistä haetaan niitä positiivisia vaikutuksia.
