• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Miten tehdään hyvä kiihdytys paikaltaan?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja mp71
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Savuaa tai keittää öljyt aika äkkiä jos luistaa. Ajatellaan vaikka esimerkiksi 50 kW pyörää. Kuulostaa mopolta mutta ajatellaanpa pidemmälle. Jos kytkin luistaa pidempään, se kuumenee ja se 50 kW muuttuukin suureksi osaksi lämmöksi eikä siirry vaihteistosta takapyörään muuttumaan savuksi siellä. Mikä sen lämmön ottaa vastaan?. Ilma tai  muutama litra öljyä.  Oletko koettanut mitä tapahtuu muutamalle litralle öljyä 50 kW punaisena hehkuvalla kiukaalla...?. Normaali saunan 3 kW:kin täysillä kiehauttaa ölpät karstaksi tai liekkeihin alle 15s, saati se 50 kW.

Eli kytkin mahdollisimman pienellä luistolla kiinni. Ja muilla keinoin (mitä sitten lienevät) keuliminen kuriin.
Ei tuo 50 kW kokonaisuudessaan lämmöksi muutu, koska suurin osa energiasta menee kuitenkin pyörän kiihdyttämiseen. Tilanne olisi pahempi, jos pyörä olisi pultattu penkkiin ja kytkintä luistatettaisiin siinä.
Muuten olen samoilla linjoilla ainakin kilokyykkyä käytettäessä, eli ensimmäisen sekunnin aikana kytkimen käytöllä on jotain merkitystä, mutta sen jälkeen pyörä joka tapauksessa antaa tehoja enemmän kuin mitä se voi keulimatta vastaanottaa.

Joku vakavarainen kytkinkauppias voisi suorittaa kokeiluja..
 
Naapurin katukiihdyttelyä harrastanut heppu vastasi parvekekyselyyn näin: kierrokset pidettävä sen verran ylhäällä, jotta lähdössä ne putoaa mahdollisimman liki parasta vääntöä, eturengas nousee kämmenen leveyden ja pysyy siillä korkeudella, takarengas pyörii siinä 105 - 110 % nopeudella eli luistaa vähän. Toteutus on sitten täysin riippuvainen pyörästä ja päättymättömän keskustelun alku kun tapoja ja mahdollisuuksia on kaikille omansa.
Juu, noin se menee.

Aika monta erityyppistä pyörää oli viikonloppuna Kiikalassa kokeilemassa ja kaikille ominaista oli, että toi edellä kuvattu tehdään kaikissa niissä luistattamalla kytkintä ja tosiaan pitämällä ne kierrokset hiukan siinä vääntömomentin huipun paremmalla puolen. Suuria eroja ei lähtötekniikassa ole, ainoastaan pieniä nyansseja kierroalueen laajuuden, vääntöhuipun kierrosluvun ja 1. tai 2. vaihteen välityksen sanelemana.

Jos kytkimen päästää hiukan liian nopeasti, niin joko sulaa takarengas tai eturengas säästyy.

Ja yhtään kytkintä en nähnyt sulavan, joku auto haisi kyllä kytkimeltä.

Ja tämä oli tietysti teoria, sit kun sen osaa tehdä oikein, niin ei käy n ä i n. Ihan hyvin se silti meni ylipainoisella, alitehoisella, vuoden -85 konseptin touring-mallilla (lähde: moottoripyörä.org)  
biggrin.gif
 
Naapurin katukiihdyttelyä harrastanut heppu vastasi parvekekyselyyn näin: kierrokset pidettävä sen verran ylhäällä, jotta lähdössä ne putoaa mahdollisimman liki parasta vääntöä, eturengas nousee kämmenen leveyden ja pysyy siillä korkeudella, takarengas pyörii siinä 105 - 110 % nopeudella eli luistaa vähän. Toteutus on sitten täysin riippuvainen pyörästä ja päättymättömän keskustelun alku kun tapoja ja mahdollisuuksia on kaikille omansa.
oon tänä vuonna onnisutunut starteissa ihan vaikka en ole vääntöhuippua koskaan startissa käyttänyt eikä rengas ole koskaan luistanut. Edes sateella.

eli oma toimintani on tämä:
Kun punaiset valot palaa käännän kaasun täysin auki. Valojen sammuessa potkaisen pyörää eteenpäin ja alan päästää kytkintä. kaasu on edelleen kokoajan täysin auki ja yritän vain pitää eturenkaan muuteman sentin ilmassa ja kierrokset koko ajan siellä missä on eniten tehoa eli lähes täysillä. Päästän kytkimestä kokonaan yleensä vasta hetken ennen kun vaihdan ensimmäisen kerran vaihdetta. Sen jälkeen vaan pää tankkiin ja täysillä.

Tämä siis kaksitahtisella ja kuivakytkimellä. tavallinen märkäkytkin kestää luistattamista paremmin kun öljy jäähdyttää sitä, mutta tehoa kuussatkuissa ja tonnisissa on niin paljon että kytkin varmaan kuitenkin palaa helpommin kuin minulla(n. 80hv).
 
Ihan mielenkiinnosta: montako metriä menee kilokyykyllä 0 -100 km/h saavuttamiseen?. Parikymmentä?. Aikaahan siihen tuhrautunee joku 3 +/-0,5 sekuntia.
 
Ihan mielenkiinnosta: montako metriä menee kilokyykyllä 0 -100 km/h saavuttamiseen?. Parikymmentä?. Aikaahan siihen tuhrautunee joku 3 +/-0,5 sekuntia.
Noin 35-45 m (renkaan pito & keuliminen rajoittaa). Eli linja-autopysäkillä saa vauhdin yli 100 km/h tauluun ja voi liittyä turvallisesti liikennevirtaan. Sekunnin jälkeen vauhtia on noin 40 km/h, jolloin kierroksia on niin paljon, ettei kytkimen luistattamista enää tarvita. Tosin se voi helpottaa tehon säätelyä.
 
Ihan mielenkiinnosta: montako metriä menee kilokyykyllä 0 -100 km/h saavuttamiseen?. Parikymmentä?. Aikaahan siihen tuhrautunee joku 3 +/-0,5 sekuntia.
Noin 35-45 m (renkaan pito & keuliminen rajoittaa). Eli linja-autopysäkillä saa vauhdin yli 100 km/h tauluun ja voi liittyä turvallisesti liikennevirtaan. Sekunnin jälkeen vauhtia on noin 40 km/h, jolloin kierroksia on niin paljon, ettei kytkimen luistattamista enää tarvita. Tosin se voi helpottaa tehon säätelyä.
Tämä avaakin uuden ajatushaaran takapyörän ja varsinkin renkaan käyttäytymiseen, sehän ei ehdi pyörähtää kuin siinä 40 - 50 kierrosta ennen polkasua isommalle vaihteelle.
Siispä soffalle pitkäkseen ja tuumailemaan.  
biggrin.gif

Mutta en mä mitään simulaattoria ala tietokoneelle tekemään.  
033102beer_1_prv.gif
 
-mallisuoritus zetorilla-
muokx..semmonen tarttu tosta silmään..et onko hyötyä kun ainakion tuossa etujousien esijännite on vedetty aivan tappiin..silti laskematta yhtään keulaa?
Liekkö sitte vain harrastuskäytös..
Periaatteessa paras on kun esijännitys on löysimmällä ja pyörä mahdollisimman matala. Saavutettava madallus on kuitenkin hyvin marginaalinen. Paluuvaimennus kovimmalle ja siinä on mielestäni ainut mitä keulan säädöille kiihdytellessä kannattaa vakiokorkuisena tehdä.

Tuo videon lähtö on ainakin kierrolukumittarin perusteella esimerkillinen.

Ite en ole vakavarainen kytkinkauppias, mutta sen verran on kokemusperäistä tietoa että alle kymmenessä lähdössä jossa luistatetaan kytkintä koko ykkösen läpi kytkin kyllä jo palaa iloisesti. Setti on aina about 300 euroa että siitä voi laskea miten paljon tahtoo niille viimeisille sadasosille laittaa painoarvoa
tounge.gif


Helpompaa se rengas on pitää pari senttiä maasta irti kytkintä luistattean kuin luistattamatta kaasulla säädellen, mutta suhteellisen hintavaa tavalliselle kuolevaiselle...
 
Ihan mielenkiinnosta: montako metriä menee kilokyykyllä 0 -100 km/h saavuttamiseen?. Parikymmentä?. Aikaahan siihen tuhrautunee joku 3 +/-0,5 sekuntia.
Noin 35-45 m (renkaan pito & keuliminen rajoittaa). Eli linja-autopysäkillä saa vauhdin yli 100 km/h tauluun ja voi liittyä turvallisesti liikennevirtaan. Sekunnin jälkeen vauhtia on noin 40 km/h, jolloin kierroksia on niin paljon, ettei kytkimen luistattamista enää tarvita. Tosin se voi helpottaa tehon säätelyä.
Tämä avaakin uuden ajatushaaran takapyörän ja varsinkin renkaan käyttäytymiseen, sehän ei ehdi pyörähtää kuin siinä 40 - 50 kierrosta ennen polkasua isommalle vaihteelle.
Siispä soffalle pitkäkseen ja tuumailemaan.  
biggrin.gif

Mutta en mä mitään simulaattoria ala tietokoneelle tekemään.  
033102beer_1_prv.gif
Takarenkaan kehä on baut pari metrii, joten eihä se ehi pyörähttämään ku baut 20 kertaa, ellei nyt sit sudi ihan eniten.



Kusiaisella oon ollu lähtötreeneissä mukana neljä kertaa, ja jos lämmittelylähdöt lasketaan niin 1/8 onnistunu. Loput 7/8 keulinu/stumpannu baut 50-50%.

Ainoossa onnistuneessa lähdössä; kierrokset kymppitonnissa, valot syttyy, kytkin tuntumalle, valot sammuu, kytkintä ylös sen verran ett lähtee nopeesti liikkeelle (jos nostaa liian nopeesti niin keulii tai stumppaa) ja samalla aavistus kaasua jotta kierrokset pysyy kymppitonnissa (jos pistää liikaa niin keulii), kytkimen pito siinä luistokohdassa niin kauan että tuntuu kun kiihtyvyys aavistuksen laskee, sit kytkin kokonaan ylös (jos päästää liian aikasin niin stumppaa) ja kaasu pohjaan, ja baut saman tien kakkosta pesään.

Reaktioista; yhden kerran muistan ihmetelleeni lähdössä "punaset sammu, miks kukaan ei tee mitään..??" ja vasta kun muut lähti (parin-muutaman kymmenyksen viiveellä), niin itsekkin lähdin.
Eli ei kannata edes alitajuisesti ajatella/odottaa niitä muita.

Refleksilähtö on baut 0,1s, ts karrikoiden käskytys menee suoraan silmästä kytkinkäteen.
Reaktiolähtö 0,4s, ts käskytys menee silmästä aivoihin "ahaa, valo sammu" ja sit vasta kytkinkäteen.
Eli jos pystyy lähtemään reflexeillä (mistä taas tulis sanktioo stripillä, ts lähtee keltavaloilla) niin siin voittaa baut ainakin sen 0,3s.
 
Ihan mielenkiinnosta: montako metriä menee kilokyykyllä 0 -100 km/h saavuttamiseen?. Parikymmentä?. Aikaahan siihen tuhrautunee joku 3 +/-0,5 sekuntia.
Noin 35-45 m (renkaan pito & keuliminen rajoittaa). Eli linja-autopysäkillä saa vauhdin yli 100 km/h tauluun ja voi liittyä turvallisesti liikennevirtaan. Sekunnin jälkeen vauhtia on noin 40 km/h, jolloin kierroksia on niin paljon, ettei kytkimen luistattamista enää tarvita. Tosin se voi helpottaa tehon säätelyä.
Tämä avaakin uuden ajatushaaran takapyörän ja varsinkin renkaan käyttäytymiseen, sehän ei ehdi pyörähtää kuin siinä 40 - 50 kierrosta ennen polkasua isommalle vaihteelle.
Siispä soffalle pitkäkseen ja tuumailemaan.  
biggrin.gif

Mutta en mä mitään simulaattoria ala tietokoneelle tekemään.  
033102beer_1_prv.gif
Takarenkaan kehä on baut pari metrii, joten eihä se ehi pyörähttämään ku baut 20 kertaa, ellei nyt sit sudi ihan eniten.
Eiks tossa nyt puhuttu siitä että millon potkastaan isommalle vaihteelle.. Jos vaihto tapahtuukin jossain 130-150kmh nopeudessa niin kyllä siellä vähän enemmän kierroksia on jo menty kun 20.

Omassa rukissa on matkaa mennyt about 100m kun on ton 150 vauhtia.

Nojoo.. ehkä 600 koon välitykset ei ihan tonne asti riitä.
 
lähdössä ne putoaa mahdollisimman liki parasta vääntöä,
Näinhän se menee  
smile_org.gif

Lyhemmästi: tuppi nurin ja kytkimellä säädellään lentokorkeutta  
cool.gif
Kun täällä on paljon vääntöä ja hevosvoimia, niin vielä selvennykseksi, että vääntö ja teho eivät ole toisistaan riippumattomia, vastakohdista puhumattakaan:

1. Hevosvoimilla ja kilowateilla mitataan moottorin antamaa tehoa (W,kW,hp,hv). Teho on työ ajanyksikössä (Työ (J) on voimaXmatka). Teho siis käytännössä kuvaa tehtyä mekaanista työtä tai kulutettua energiaa tietyssä ajanyksikössä. Esimerkiksi kottikärryn työntämiseen nopeasti tarvitaan enemmän tehoa (kulutetaan enemmän energiaa), kuin kottikärryn liikuttamiseen hitaasti sama matka  normaaliolosuhteiden, kuten kitkan, väliainevastuksen ja painovoiman vallitessa. Metrinen hevosvoima on n. 735 wattia.

2. Väännöllä (Nm) mitataan vääntövoimaa tai kiertomomenttia (vääntövaikutusta, riippuu voimasta ja vipuvarresta). Käytännössä kuvaa esimerkiksi kiertokankea pyörittävää voimaa tai vaikka vipuvarren antamaa voimaa, kuten rautakangen käyttöä. Moottoriajoneuvoissa käytetään kuvaamaan rengasta pyörittävää voimaa. "vääntävä" moottori on yleensä matalalla kierrosalueella hyvin vääntävä moottori, kuten monet dieselkoneet.

3. Kiihtyvyys on kappaleen nopeuden muutos tietyssä ajassa. Kiihtyvyyden aiheuttaa kappaleeseen kohdistuva voima. Moottoripyörien tapauksessa sen aikaansaa takarenkaan pyöriminen alustaa vasten (siten että pito säilyy). Takarenkaan pyöriminen saavutetaan muuttamalla moottorin mekaaninen energia (kampiakselin pyöriminen mäntien liikkeen voimasta) voimansiirron kautta takarenkaan akselille, joka tämän vääntömomentin ja kierrosten voimasta pyörittää rengasta. Voimansiirtoon kuulu vaihteisto ja vetävän pyörän pyörimisnopeus ja vääntömomentti (pyörää kiihdyttävä voima) riippuu yksinkertaistettuna moottorin kierrosluvusta, väännöstä ja välityssuhteesta voimansiirrossa. Samaan kiihtyvyyteen voidaan päästä suurella tai pienellä määrällä vääntöä kierroksia muuttamalla. Pienillä kierroksilla (esim. 3000 rpm, välitys 1:1) saadaan tietty määrä vääntöä ja pyörähdyksiä taka-akselille. Pienemmällä vaihteella moottorilta tarvittava kierrosluku kasvaa (esim. 6000 rpm, välitys 2:1), mutta vääntöä tarvitaan vain puolet, koska rengasta pyöritetään eri välityksillä (esim. hammasrattaat) - renkaan pyörimisnopeus ja vääntö on sama kummassakin tapauksessa.

4. Käytännössä suurin moottorista saatava teho (hp, kW) ja suurin moottorista saatava vääntö (nM) ovat riippuvaisia moottorin kierrosluvusta (rpm). Kaikki suureet nivoutuvat yhteen (vääntö oli rengasta pyörittävä voima tai kiertomomentti, teho taas (voima x matka)/aika). Ja kuten edellä todettiin, niin vetävän pyörän pyörimisnopeus riippuu myös voiman välityssuhteista (vaihteisto, joka muuttaa moottorin antaman pyörimisliikkeen taka-akselin pyörimisliikkeeksi välityssuhteilla). Kokonaistehoa (sitä takarenkaan tehoa) voidaan saada kiertämällä moottoria korkeilla kierroksilla, tai siten, että se tuottaa paljon vääntöä matalammilla kierroksilla - tätä kokonaistehoa säädetään vain välityksillä vetäville renkaille. Formulan moottori vain ei käy hyvin kuorma-autoihin, koska se on liian kallis eikä kestä korkeilla kierroksilla yhtä kauan kuin vääntävä suuri moottori. Rekan moottori on puolestaan liian iso ja painava busaan, vaikka vääntöä ja tehoa oliskin.

Moottorin teho voidaan laskea teoreettisena sylintereistä tai esim. mitata kampiakselilta. Tai koko pyörän teho mitata dynossa takarenkaalta.  Takarenkaalta mitattuna tietenkin laitteen liikkeeseen vaikuttava teho saadaan parhaiten selville kaikkine pyörään sisältyvine muuttujineen eri kierrosalueilla. Se kuuluisa dynokäyrä/tehokäyrä. Suurin jäljelle jäävä kysymys lienee kiihdytyksessä käytettävä kierrosalue ja ennen kaikkea renkaan pito, eli saadaanko takarenkaan tehot muutettua kiihdytykseksi.

Vääntöhuiput ja tehohuiput ovat polttomoottoreissa yleensä eri kierrosalueella. Jos pelkällä optimaalisella vääntöalueella kiihdytettäisiin, niin se tapahtuisi loppuun saakka matalammilla kierroksilla kuin se käytännössä tapahtuu. Kuitenkin kiihdytyksissä suorite on käytännössä usein lähellä niitä moottoritehon maksimeja yläkierroksilla (pidosta riippuen). Kiihdytettäessä tehokkaasti moottoria käytetään tavallisesti korkeilla kierroksilla (esimerkkinä ohitettaessa maantienopeuksissa pienempää sisään jne.), jotta paras tehoalue on käytössä. Kiihtyvyys riippuu siis myös käytettävissä olevasta tehosta ja kiihdytykseen käytettävästä kierrosalueesta. Tällöin tullaankin siihen miten kiihdytysajoneuvoissa optimoidaan suorituskykyä kiihdytykseen käytettävällä kierrosalueella riippuen voimansiirron välityksistä.
Siitä on muita topikkeja ja asiantuntemusta tälläkin foorumilla.

Lyhyesti, kiihdytyksessä pitää antaa mahdollisimman paljon voimaa mahd. vähässä ajassa moottorista takapyörälle siten, ettei takanen luista tai etunen nouse liikaa. Alkuperäinen viesti taisi koskea tämän suoritteen teknistä toteutusta ja kytkimen ja vaihteiden käyttöä, mutta siinä minusta ei ole apua - kokeneet voi neuvoa. Veikkaisin, että myös harjoittelu auttaa.

Disclaimerina myös, että lähdettäessä paikaltaan kiihdytykseen optimaaliset kierrokset voivat hyvinkin olla (pyörästä riippuen) käytännössä lähellä parhaan väännön aluetta, kuten asiaa paremmin tuntevat ovat täällä sanoneet. Minä en yritä väittää mitään - en varmasti pääse muita nopeammin liikkeelle, kun en ole koskaan yrittänyt. Termejä vain vähän valotin (toivottavasti meni suunnilleen oikein).

grr
 
Ihan mielenkiinnosta: montako metriä menee kilokyykyllä 0 -100 km/h saavuttamiseen?. Parikymmentä?. Aikaahan siihen tuhrautunee joku 3 +/-0,5 sekuntia.
Päissään ei tarvitse osata laskea, mutta joskus se helpottaa. Mietipä menisikö pikajuoksijalla (vaikkapa herra Usain) 3,5 sek ensimmäiseen 20 metriin ja mahtaisiko vauhti olla sillä kohti 100 km/h. Oletettavaa lienee, että Jamaican herran huiput ovat siellä 45 km/h paikkeilla (scootterimopo-taso) ja kiihdytykseen hälläkin tovi menee.

R1:llä 0-400 m ja loppunopeus on todellista n. 200 km/h, joillakin 20 yli, toisilla sen verran ali. Aika lussu olisi, jos 380 m menisi tuon toisen 100 km/h kelaamiseen.

Ei muuten, mutta kun noita ohjeita ja kaavoja tuli, joista en mitään tajunnut ja niiden perusteella päättelin, että asiantuntija on kertomaan saatu (keulin 8,5 cm eturengas ilmassa -hymiö)

Jukka
 
Minä en yritä väittää mitään - en varmasti pääse muita nopeammin liikkeelle, kun en ole koskaan yrittänyt. Termejä vain vähän valotin (toivottavasti meni suunnilleen oikein).
Usein ihmiset, jotka osaavat asiat teoriassa parhaiten, osaavat ne vain teoriassa ja taas ne jotka osaavat ne käytännössä, eivät osaa edes kirjoittaa sanaa joka on aihetta käsittelevän problematiikan perustermistöä. (Hymiö, missä Matti Nykänen etsii olutta Scuuban kanssa jääkaapista joka on peräkärryssä jonka eteen Mervi on sammunut.)

Jukka

P.S. Motoparkissa on sähköä, minäkin pääsin virtuaalimaailmaan, jei!
 
Ihan mielenkiinnosta: montako metriä menee kilokyykyllä 0 -100 km/h saavuttamiseen?. Parikymmentä?. Aikaahan siihen tuhrautunee joku 3 +/-0,5 sekuntia.
Päissään ei tarvitse osata laskea, mutta joskus se helpottaa. Mietipä menisikö pikajuoksijalla (vaikkapa herra Usain) 3,5 sek ensimmäiseen 20 metriin ja mahtaisiko vauhti olla sillä kohti 100 km/h. Oletettavaa lienee, että Jamaican herran huiput ovat siellä 45 km/h paikkeilla (scootterimopo-taso) ja kiihdytykseen hälläkin tovi menee.

R1:llä 0-400 m ja loppunopeus on todellista n. 200 km/h, joillakin 20 yli, toisilla sen verran ali. Aika lussu olisi, jos 380 m menisi tuon toisen 100 km/h kelaamiseen.

Ei muuten, mutta kun noita ohjeita ja kaavoja tuli, joista en mitään tajunnut ja niiden perusteella päättelin, että asiantuntija on kertomaan saatu (keulin 8,5 cm eturengas ilmassa -hymiö)

Jukka
Mr. Bolt kiihdyttää ja saavuttaa huippunopeuden (esim viime MM kisat) ensimmäiset 20 metriä, juoksee tasanopeutta 60 metriä ja hyytyy hieman lopuilla 20 metrillä kun ei viitsi (toistaiseksi) juosta loppuun täysillä. Huippu on siinä sen 45+ km/h. Vauhti ei siis kiihdy koko ajan kuten autoissa ja moottoripyörissä. Eli ensimmäisiin 20 metriin saattaa hyvinkin mennä se 2,5sek, 60m vie 5sek viimeiset 20m 2sek tuloksena 9,5 sek / 100m.

Samaan tapaan lähtö rivakasti, tasanopeutta ja lopulta ehkä himmaten systeemiä käytetään dragin yhdessä luokassa. Tavoiteena kiinteä 9,9s / 402m. Yli tai ali niin häviö.
(Jos dragia sovellettaisiin ihmisiin, niin juostava matka olisi ehkä 25m. Eihän se tasanopeus ketään kiinnosta vaan kiihtyvyys).

Se 0 - 100 km/h ei toteudu Mr. Boltilla ikinä koska huippu ei ole edes puoltakaan tuosta. Edes viestin lentävässä lähdössä.
 
"R1:llä 0-400 m ja loppunopeus on todellista n. 200 km/h, joillakin 20 yli, toisilla sen verran ali. Aika lussu olisi, jos 380 m menisi tuon toisen 100 km/h kelaamiseen".

Jos 0 - 100 km/h vie 50m, lopuille 100 - 200 km/h jää 350m, joten lussu lienee silloinkin?. Aikaahan nyt ei oteta, ainoastaan metrejä. Jekku lieneekin siinä että a) ilmanvastus kasvaa rajusti kun nopeus nousee eli onko kiihtyvyys kuitenkin lineaarista, voima ei lopu kyllä kesken ja b) nopeus nousee keskimäärin x km/h sekunnissa, jokainen käytetty sekunti tuottaa koko ajan enemmän metrejä / s eli matka loppuu kesken. Sen jälkeenhän nopeus kasvaa vielä sinne 280 km/h ja yli jos baanaa riittää mutta siitä ei ollut kysymys.
 
Voisitko vielä tarkentaa kohtaa, kuinka pyörää hallitaan startissa?
Voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat pyörän hallinnalla startissa?
Juu juuri sitä miten se laite pysyy sulla käytännössä hallinnassa lähtökiihdytyksen ja startin aikana niin ettei stumppaa ei keuli ei sudi turhaan jne.
Refleksilähdöllä ja selkärangasta tulevalla kaasukäden käsittelyllä ilmeisesti pääsee jo niin paljon nopeammin liikkeelle ettei varsinaisesta kiihdytystekniikasta tarvitsekaan juuri välittää? ®ykkösellä vaan liikkeelle?

/z
 
Voisitko vielä tarkentaa kohtaa, kuinka pyörää hallitaan startissa?
Voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat pyörän hallinnalla startissa?
Juu juuri sitä miten se laite pysyy sulla käytännössä hallinnassa lähtökiihdytyksen ja startin aikana niin ettei stumppaa ei keuli ei sudi turhaan jne.
Refleksilähdöllä ja selkärangasta tulevalla kaasukäden käsittelyllä ilmeisesti pääsee jo niin paljon nopeammin liikkeelle ettei varsinaisesta kiihdytystekniikasta tarvitsekaan juuri välittää? ®ykkösellä vaan liikkeelle?

/z
No ei se sentään mitään rakettitiedettä ihmeempää se lähteminen kuitenkaan ole. Tiukka etukeno pleksin taakse ja yrität saada mahdollisimman paljon painoa eturenkaalle. Vedät itsesi tietenkin niin kiinni tankkiin kuin vaan pääset. Stumppaamista hallitset sitten sillä kellosepän tarkalla kytkimen ja kaasun yhteistyöllä. Sopivalla pienellä keulimisella eteenpäin ja kun keula alkaa vähänkin laskemaan niin lopuksi urku kokonaan auki.

Ei se pyörä hypi, pompi eikä vaapu mihinkään jos saat sen pehmeästi kytkimellä lähtemään ja olet tasapainoisesti pyörän päällä. Se on sitten enemmän sitä pyörän hallintaa sitten kun lähtö mennyt vituiksi ja keula pomsahtanut ylös ja sivulle. Sen jälkeen alkaa kaikenmaailman ohjelma ja korjailu ja kytkimen kanssa remppaaminen ja kaasun säätely ja jalkojen vaappuminen ja voblaus ja toisten töniminen...
biggrin.gif
 
Voisitko vielä tarkentaa kohtaa, kuinka pyörää hallitaan startissa?
Voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat pyörän hallinnalla startissa?
Juu juuri sitä miten se laite pysyy sulla käytännössä hallinnassa lähtökiihdytyksen ja startin aikana niin ettei stumppaa ei keuli ei sudi turhaan jne.
Refleksilähdöllä ja selkärangasta tulevalla kaasukäden käsittelyllä ilmeisesti pääsee jo niin paljon nopeammin liikkeelle ettei varsinaisesta kiihdytystekniikasta tarvitsekaan juuri välittää? ®ykkösellä vaan liikkeelle?

/z
No ei se sentään mitään rakettitiedettä ihmeempää se lähteminen kuitenkaan ole. Tiukka etukeno pleksin taakse ja yrität saada mahdollisimman paljon painoa eturenkaalle. Vedät itsesi tietenkin niin kiinni tankkiin kuin vaan pääset. Stumppaamista hallitset sitten sillä kellosepän tarkalla kytkimen ja kaasun yhteistyöllä. Sopivalla pienellä keulimisella eteenpäin ja kun keula alkaa vähänkin laskemaan niin lopuksi urku kokonaan auki.

Ei se pyörä hypi, pompi eikä vaapu mihinkään jos saat sen pehmeästi kytkimellä lähtemään ja olet tasapainoisesti pyörän päällä. Se on sitten enemmän sitä pyörän hallintaa sitten kun lähtö mennyt vituiksi ja keula pomsahtanut ylös ja sivulle. Sen jälkeen alkaa kaikenmaailman ohjelma ja korjailu ja kytkimen kanssa remppaaminen ja kaasun säätely ja jalkojen vaappuminen ja voblaus ja toisten töniminen...  
biggrin.gif
Ei pitäs kai olla ei, lähinnä koetin Jukalta lypsää sen salaisuutta miksi se on niin ylivoimaisenkäsittämättömänkovalähtijä, muun kuin 23v harjoittelun takia ja luonnonlahjattomuuttaan, lähtee kuin pupu pusikosta niin ajattelin et jos kuulis jonku käytännön selityksen? Jos sellainen on niin se taitaa kuulua kilpailusalaisuuden piiriin? /z
 
Voisitko vielä tarkentaa kohtaa, kuinka pyörää hallitaan startissa?
Voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat pyörän hallinnalla startissa?
Juu juuri sitä miten se laite pysyy sulla käytännössä hallinnassa lähtökiihdytyksen ja startin aikana niin ettei stumppaa ei keuli ei sudi turhaan jne.
Refleksilähdöllä ja selkärangasta tulevalla kaasukäden käsittelyllä ilmeisesti pääsee jo niin paljon nopeammin liikkeelle ettei varsinaisesta kiihdytystekniikasta tarvitsekaan juuri välittää? ®ykkösellä vaan liikkeelle?

/z
No ei se sentään mitään rakettitiedettä ihmeempää se lähteminen kuitenkaan ole. Tiukka etukeno pleksin taakse ja yrität saada mahdollisimman paljon painoa eturenkaalle. Vedät itsesi tietenkin niin kiinni tankkiin kuin vaan pääset. Stumppaamista hallitset sitten sillä kellosepän tarkalla kytkimen ja kaasun yhteistyöllä. Sopivalla pienellä keulimisella eteenpäin ja kun keula alkaa vähänkin laskemaan niin lopuksi urku kokonaan auki.

Ei se pyörä hypi, pompi eikä vaapu mihinkään jos saat sen pehmeästi kytkimellä lähtemään ja olet tasapainoisesti pyörän päällä. Se on sitten enemmän sitä pyörän hallintaa sitten kun lähtö mennyt vituiksi ja keula pomsahtanut ylös ja sivulle. Sen jälkeen alkaa kaikenmaailman ohjelma ja korjailu ja kytkimen kanssa remppaaminen ja kaasun säätely ja jalkojen vaappuminen ja voblaus ja toisten töniminen...  
biggrin.gif
Ei pitäs kai olla ei, lähinnä koetin Jukalta lypsää sen salaisuutta miksi se on niin ylivoimaisenkäsittämättömänkovalähtijä, muun kuin 23v harjoittelun takia ja luonnonlahjattomuuttaan, lähtee kuin pupu pusikosta niin ajattelin et jos kuulis jonku käytännön selityksen? Jos sellainen on niin se taitaa kuulua kilpailusalaisuuden piiriin? /z
No eihän se nyt niin ylivoimainen ole... Ei tullut Kemorassakaan elokuun lähdössä ohi. Taisi jopa jäädä, ainakin videon mukaan
cool.gif


(ihan pientä provoilua)
062802moto_prv.gif
 
Back
Ylös