Miten tehdään "hallittu" kaato?

[Terhi]

Sitä on vaikea uskoa, kuinka se kaato tapahtuu reaktioajan ulkopuolella. Vauhtiakaan ei tarvi olla kuin 30 km/h ja et kerkeä kuin tajuta olevasi kylellään maassa pyöräsi kanssa

Kokemusta on.

Näinkin. Mutta.. Toisaalta taas siinä pienessä ajassa ajatus taas tuntuu luistavan käsittämättömän nopeasti. Niiden sekunnin murto-osien aikana kun kerkeää kelata kaikki vaihtoehdot seurauksineen, ja ehtii vielä tämän päälle vielä ehtii valita sen parhaaksi katsomansa tavan.

Itekin oon kerran joutunut arpomaan kesken tiukan mutkan (tai mopon suoristamisen jälkeen, kun auto tuli mun kaistalla vastaan), että hyppäänkö mopon päältä pois kun mennään ojan puolelle puita päin kylki edellä, vai miten on. Ehdinpä onneksi myös kelata, että sainpa kuitenkin sen verran vauhtia jo pois, että katon loppuun. Ojan kautta takaisin tielle.. Ja sydän hakkasi varmaan kahtasataa!!
Eikä tossa ois voinut enää kunnolla kallistaakaan, koska tien oikeassa laidassa oli noin puolen metrin leveydellä reippaasti soraa.

 

[mikko73h]

totta et harvemmin aikaa ei oo paljoa ylimääräistä,mut asenteella "kuiteskaan ei mitään ei ehdi" ei kannata olla.tärkeintä et yrittää jotain.se jää sit nähtävästi mikä hyöty oli.
Ja niinku jannep tos sanoi,se suora törmäys on kaikkein huonoin vaihtoehto.
Mitään supertaitoja tarvi.ihmismieli o jänskä.todella tiukas paikas tekee yllättävän tarkkoja tilannearviointeja ja jää viel aikaa toimia.jälkeen päin ku kysyy kuinka ton teit,ei välttämätä osaa enää kertoa.

Tekstistäni voi lukea että väistöt ja jarrutukset ovat siinä mukana mutta nämä supermies asennot hirven ylittämisessä/alittamisessa ovat huuhaata.
Meillä oli joskus koulussa opettaja joka väitti lehmän tulleen alamäessä eteen niin hänen piti hypätä sen yli ettei olisi vahinkoa sattunut. Lisäksi hänen moponsa meni lehmän alitse niin ilmalennosta hän putosi suoraan satulaan ja matka jatku ilmalennon jälkeen.

Sekunnin sadasosissa et kerkee mitään ajatella mutta oikeasti nämä mietityt hetket ovat laskettavissa sekunneissa. Olen kaatuillut monesti crossilla ym. laitteilla niin ei siinä useasti juolahda mieleen kuin "NYT MENNÄÄN".

 

[GoSpel]

Meillä oli joskus koulussa opettaja joka väitti lehmän tulleen alamäessä eteen niin hänen piti hypätä sen yli ettei olisi vahinkoa sattunut. Lisäksi hänen moponsa meni lehmän alitse niin ilmalennosta hän putosi suoraan satulaan ja matka jatku ilmalennon jälkeen.  

Normitoimintaa meilla pain safareilla. Kirahvi onkin sitten jo hankalampi, saa ponnistaa ihan tosissaan.

 

[iku1]

Taitaa olla puuttellinen mielikuvitus meikäläisellä, kun ei ole koskaan tullut mieleen kaataa pyörää, nousta seisomaan tai hypätä pyörän päältä pois.

Ehkä tilanteet eivät ole olleet riittävän tiukkoja. Toivotaan ettei tulekaan.

Iku

 

[Tuppervaari]

totta et harvemmin aikaa ei oo paljoa ylimääräistä,mut asenteella "kuiteskaan ei mitään ei ehdi" ei kannata olla.tärkeintä et yrittää jotain.se jää sit nähtävästi mikä hyöty oli.
Ja niinku jannep tos sanoi,se suora törmäys on kaikkein huonoin vaihtoehto.
Mitään supertaitoja tarvi.ihmismieli o jänskä.todella tiukas paikas tekee yllättävän tarkkoja tilannearviointeja ja jää viel aikaa toimia.jälkeen päin ku kysyy kuinka ton teit,ei välttämätä osaa enää kertoa.

Tekstistäni voi lukea että väistöt ja jarrutukset ovat siinä mukana mutta nämä supermies asennot hirven ylittämisessä/alittamisessa ovat huuhaata.
Meillä oli joskus koulussa opettaja joka väitti lehmän tulleen alamäessä eteen niin hänen piti hypätä sen yli ettei olisi vahinkoa sattunut. Lisäksi hänen moponsa meni lehmän alitse niin ilmalennosta hän putosi suoraan satulaan ja matka jatku ilmalennon jälkeen.  

Sekunnin sadasosissa et kerkee mitään ajatella mutta oikeasti nämä mietityt hetket ovat laskettavissa sekunneissa. Olen kaatuillut monesti crossilla ym. laitteilla niin ei siinä useasti juolahda mieleen kuin "NYT MENNÄÄN".

no ei siinä mitää.sama mulle vaik tapeilla seisten.
Mainittakoon et tälläkin foorumilla kirjoittelee kaveri joka selvisi melko roimalla vaudilla tehdystä pususta hirven kans.
Kysees oli eräänlainen altasujahtaminen,vaikkeikaan ns.hallittu kaato.
Eikä näil leveysasteil asu supermiehiä.yleensä kyysees o aitosuomalainen vituixmän

 

[GoSpel]

Eikä näil leveysasteil asu supermiehiä.

 

[JOLLI]

siinä on kyllä oman elämänsä supersankari

Olis muuten hieno olla ämpäritehtaalla töissä se joka laittaa niitä sankoja(sanka)paikalleen!ammattinimi olis sankari

 

[uijui]

totta et harvemmin aikaa ei oo paljoa ylimääräistä,mut asenteella "kuiteskaan ei mitään ei ehdi" ei kannata olla.tärkeintä et yrittää jotain.se jää sit nähtävästi mikä hyöty oli.
Ja niinku jannep tos sanoi,se suora törmäys on kaikkein huonoin vaihtoehto.
Mitään supertaitoja tarvi.ihmismieli o jänskä.todella tiukas paikas tekee yllättävän tarkkoja tilannearviointeja ja jää viel aikaa toimia.jälkeen päin ku kysyy kuinka ton teit,ei välttämätä osaa enää kertoa.

Tekstistäni voi lukea että väistöt ja jarrutukset ovat siinä mukana mutta nämä supermies asennot hirven ylittämisessä/alittamisessa ovat huuhaata.
Meillä oli joskus koulussa opettaja joka väitti lehmän tulleen alamäessä eteen niin hänen piti hypätä sen yli ettei olisi vahinkoa sattunut. Lisäksi hänen moponsa meni lehmän alitse niin ilmalennosta hän putosi suoraan satulaan ja matka jatku ilmalennon jälkeen.  

Sekunnin sadasosissa et kerkee mitään ajatella mutta oikeasti nämä mietityt hetket ovat laskettavissa sekunneissa. Olen kaatuillut monesti crossilla ym. laitteilla niin ei siinä useasti juolahda mieleen kuin "NYT MENNÄÄN".

Ei oikein tuo "tahallinen" kaatuminen onnistu iteltä, kun kilvanajotouhussa yritetään pysyä pystyssä viimeiseen asti, vaikka osumaa tulisi. Monta kertaa on pystyssä pysytty jollain hullun tuurilla ja pyhällä hengellä.

Tosin muistan tilanteita, jossa edessä on ollut pyörä pysähdyksissä paikallaan ja olen väistänyt sitä ajaen itse penkkaan lentäen tangon yli

Ikinä ei muuten kannata pistää silmiä kiinni ja kirkua päästäen kädet irti tangosta. Sorry akat

 

[jaulis]

Sitä on vaikea uskoa, kuinka se kaato tapahtuu reaktioajan ulkopuolella. Vauhtiakaan ei tarvi olla kuin 30 km/h ja et kerkeä kuin tajuta olevasi kylellään maassa pyöräsi kanssa

Kokemusta on.

Näinkin. Mutta.. Toisaalta taas siinä pienessä ajassa ajatus taas tuntuu luistavan käsittämättömän nopeasti. Niiden sekunnin murto-osien aikana kun kerkeää kelata kaikki vaihtoehdot seurauksineen, ja ehtii vielä tämän päälle vielä ehtii valita sen parhaaksi katsomansa tavan.

Itekin oon kerran joutunut arpomaan kesken tiukan mutkan (tai mopon suoristamisen jälkeen, kun auto tuli mun kaistalla vastaan), että hyppäänkö mopon päältä pois kun mennään ojan puolelle puita päin kylki edellä, vai miten on. Ehdinpä onneksi myös kelata, että sainpa kuitenkin sen verran vauhtia jo pois, että katon loppuun. Ojan kautta takaisin tielle.. Ja sydän hakkasi varmaan kahtasataa!!
Eikä tossa ois voinut enää kunnolla kallistaakaan, koska tien oikeassa laidassa oli noin puolen metrin leveydellä reippaasti soraa.

Niinpä. Ei kannata sekoittaa mopon varoittamatta hanskasta lipsahtamista todelliseen äkkitilanteeseen, esim. mummon eteen hyppäämiseen. Ne sekunnit/kymmenykset on pitkiä... Kokemusta on. Olisi kieltämättä melkoinen supermies jos voisi valjastaa käyttöön sen kapasiteetin mitä aivoista löytyy todellisessa äkkitilanteessa. Aina se "tilanne" ei tule varoittamatta sivusta kylkeen vaan ilmestyy siihen eteen. Silloin on hyvä olla mopo/auto hanskassa, voi vaikka selvitä säikähdyksellä jos lihasmuistista tulee hallinta. Aina sekään ei vaan auta.

Nimimerkki. Mummojen kaataja

 

[sky]

Sitä on vaikea uskoa, kuinka se kaato tapahtuu reaktioajan ulkopuolella. Vauhtiakaan ei tarvi olla kuin 30 km/h ja et kerkeä kuin tajuta olevasi kylellään maassa pyöräsi kanssa

Kokemusta on.

Näinkin. Mutta.. Toisaalta taas siinä pienessä ajassa ajatus taas tuntuu luistavan käsittämättömän nopeasti. Niiden sekunnin murto-osien aikana kun kerkeää kelata kaikki vaihtoehdot seurauksineen, ja ehtii vielä tämän päälle vielä ehtii valita sen parhaaksi katsomansa tavan.

Itekin oon kerran joutunut arpomaan kesken tiukan mutkan (tai mopon suoristamisen jälkeen, kun auto tuli mun kaistalla vastaan), että hyppäänkö mopon päältä pois kun mennään ojan puolelle puita päin kylki edellä, vai miten on. Ehdinpä onneksi myös kelata, että sainpa kuitenkin sen verran vauhtia jo pois, että katon loppuun. Ojan kautta takaisin tielle.. Ja sydän hakkasi varmaan kahtasataa!!
Eikä tossa ois voinut enää kunnolla kallistaakaan, koska tien oikeassa laidassa oli noin puolen metrin leveydellä reippaasti soraa.

Niinpä. Ei kannata sekoittaa mopon varoittamatta hanskasta lipsahtamista todelliseen äkkitilanteeseen, esim. mummon eteen hyppäämiseen. Ne sekunnit/kymmenykset on pitkiä... Kokemusta on. Olisi kieltämättä melkoinen supermies jos voisi valjastaa käyttöön sen kapasiteetin mitä aivoista löytyy todellisessa äkkitilanteessa. Aina se "tilanne" ei tule varoittamatta sivusta kylkeen vaan ilmestyy siihen eteen. Silloin on hyvä olla mopo/auto hanskassa, voi vaikka selvitä säikähdyksellä jos lihasmuistista tulee hallinta. Aina sekään ei vaan auta.

Nimimerkki. Mummojen kaataja

Voin kertoa että minulla oli kyseessä äkkitilanne, jossa eteen ilmestyi äiti kahden lapsen ja irtonaisen koiran kanssa vastaan yksikaistaisella "kuulalaakeritiellä". Etusen lukkoon meneminen ei ollut se suurin ongelma vaan SELKÄRANGASTA tullut vastaohjausliike. Asfaltilla etunen ei olisi mennyt jarrun hipaisusta lukkoon ja vastaohjausliike ei olisi kaatanut pyörää nurin.

Olen kerran vetässyt etusen lukkoo märällä asfaltilla ja pyörä taisi liukua etunen lukossa 3 m ennenkuin rengas lähti taas pyörimään, kun olin vapauttanut etujarrun ja juossut jaloilla pyörän tukena

Aika voi tosiaan tuntua niin lyhyeltä, että "nyt sattuu" tai sitten niin nopea että kerkeät kelata kaiken läpi.

Eilen ahvenistollakin yks sälli vetäs 10r:nsä ulos ja ihmetteli mitä ihmettä tapahtui. Sinänsä tapahtumasarja taisi olla aivan päivän selvä. Mutta henkilöllä itsellään ei ollut minkään laista mielikuvaa. Vastaavasti minä tunsin kuinka nopeilla kierroksilla perä luisteli koko ajan. Sen kaiken kerkee havaita vaikka etenemisvauhti on hitaassakin kurvissa liki 20 m/s Ja se pyörä ei tosiaan luista siinä kurvissa 20 m:ä.

Välillä tosiaankin on kumminkin näin.

 

[JukiW]

Meillä oli joskus koulussa opettaja joka väitti lehmän tulleen alamäessä eteen niin hänen piti hypätä sen yli ettei olisi vahinkoa sattunut. Lisäksi hänen moponsa meni lehmän alitse niin ilmalennosta hän putosi suoraan satulaan ja matka jatku ilmalennon jälkeen.  

Pitää olla tosi pitkäjalkainen lehmä, että mopo mahtuu alta...