Kun nyt sattuneesta syystä asia pyörii mielessä, niin herkesin miettimään kuka on kuullut autojen ABS-yksiköiden häiriöistä? Silti BMW-pyörissä, joissa tuo ABS on hyvinkin vanhaa tekniikkaa 90-luvun alusta, aina ajoittain kuulee näitä pirun kalliita tarinoita. Selitykseksi on tarjottu mm. jarrunesteiden vaihtamattomuutta. En oikein usko tuohon ainoana selittäjänä. Uskon jopa, että Mopoihin vaihdetaan jarrunesteet keskimäärin useammin kuin autoihin. Minulla on vakaa mielipide siitä kuinka usein autojen määräaikaishuolloissa vaihtavat jarrunesteitä. Kokemukseni mukaan korkeintaan kysyvät "vaihdetaanko?" ja kun se maksaa rahaa, ei sitä oikein kukaan koe tarpeelliseksi.
Järkevämpänä vaihtoehtona pitäisin EHKÄ käytön puutetta. Kaikki tietävät, että autoissa ABS käy aika herkästi ja paljon. Talviaika on varsinainen ABS:n kestotesti.
Syy ei mielestäni oikeen voi myöskään olla MP-käytön paino- tai kokovaatimukset ja sen aiheuttama keveämpi tai huonompi tekniikka. Tuijottelin Accordin ABS-yksikköä, eikä se kooltaan (tai varmaan painoltaan) näytä yhtään Puimurin ABSII-yksikköä kummemmalta.
Lueskellessani eilen tuota hydro-yksikön avausraporttia ja juteltuani tuon jälkeen Pozon kanssa asiasta, tuli mieleen että voisiko syy olla (paitsi liian herkän diagnostiikan ja vikatilaan pistämisen) yksinkertaisesti käytön puutteessa? Taitaa normi-mopoilijalla (ainakin minulla) ABS aika harvoin surrata käynnistyksen jälkeisiä testejä lukuunottamatta. Tuo yhdistyneenä harvahkoon jarrunesteiden vaihtoon ja hydrauliyksikön pieniin kanaviin, venttiileihin ja mäntiin voisi herkän diagnostiikan kanssa helposti johtaa diagnostiikan tulkitsemiin toimintahäiriöihin ja vikatilaan siirtoihin.
Kuulopuhe myös kertoo, että jotkut ovat onnistuneet toipumaan noista "Piston failure"-tilanteista runsaalla uuden jarrunesteen läpi-uittamisella ja vikatilanteen toistuvalla resetoinnilla ja ABS:n rankalla käytöllä. Eli on pistetty se töihin (ja huuhdeltu systeemi) oikeen kunnolla. Ongelmahan tietty on, että heti kun elektroniikka analysoi ABS:n toimivan viallisesti, sulkee se koko ABS-toiminnan ja sytyttää sen varoitusvalojen viidakon kojelautaan. Tämä on tietty ymmärrettävää tuotevastuun kannalta. Normimopoilijalle kuitenkin tuo on vian omatoimikorjausta ajatellen hankalaa. Pitää olla vempele vikakoodien resetoinnille. Toisissa Bemareissa tuo vikakoodien nollaus on erinomaisen helppoa. LT:ssä kuitenkin omatoimi-kuittausmahdollisuuden rakennus vaatii heavy-duty purkua ja jopa määrättyjen osien rusikointia.
Eli mikä hyvänsä kone käytön puutteessa pikeentyy... Itse ainakin jatkossa (kunhan tuo nyt tavalla sun kolmannella saadaan kuntoon) aion jatkossa pitää ABS'ää kiireisenä tietoisilla, usein toistuvilla testeillä. Noitahan on helppo tehdä kohtuullisillakin nopeuksilla pitkään esimerkiksi hiekkateillä.
Tiedä sitten miten noi servot vanhetessaan? Onko koko toimintalogiikka niin erilainen, että noissa tuota ongelmaa ei ole?
No joo. Tää nyt oli tällaista spekulointia paremman tekemisen puutteessa. Ehkäpä Pekkavee kertoo asiasta lisää päästyään purkamaan tuota yhtä hänelle matkalla olevaa vainajaa.
Järkevämpänä vaihtoehtona pitäisin EHKÄ käytön puutetta. Kaikki tietävät, että autoissa ABS käy aika herkästi ja paljon. Talviaika on varsinainen ABS:n kestotesti.
Syy ei mielestäni oikeen voi myöskään olla MP-käytön paino- tai kokovaatimukset ja sen aiheuttama keveämpi tai huonompi tekniikka. Tuijottelin Accordin ABS-yksikköä, eikä se kooltaan (tai varmaan painoltaan) näytä yhtään Puimurin ABSII-yksikköä kummemmalta.
Lueskellessani eilen tuota hydro-yksikön avausraporttia ja juteltuani tuon jälkeen Pozon kanssa asiasta, tuli mieleen että voisiko syy olla (paitsi liian herkän diagnostiikan ja vikatilaan pistämisen) yksinkertaisesti käytön puutteessa? Taitaa normi-mopoilijalla (ainakin minulla) ABS aika harvoin surrata käynnistyksen jälkeisiä testejä lukuunottamatta. Tuo yhdistyneenä harvahkoon jarrunesteiden vaihtoon ja hydrauliyksikön pieniin kanaviin, venttiileihin ja mäntiin voisi herkän diagnostiikan kanssa helposti johtaa diagnostiikan tulkitsemiin toimintahäiriöihin ja vikatilaan siirtoihin.
Kuulopuhe myös kertoo, että jotkut ovat onnistuneet toipumaan noista "Piston failure"-tilanteista runsaalla uuden jarrunesteen läpi-uittamisella ja vikatilanteen toistuvalla resetoinnilla ja ABS:n rankalla käytöllä. Eli on pistetty se töihin (ja huuhdeltu systeemi) oikeen kunnolla. Ongelmahan tietty on, että heti kun elektroniikka analysoi ABS:n toimivan viallisesti, sulkee se koko ABS-toiminnan ja sytyttää sen varoitusvalojen viidakon kojelautaan. Tämä on tietty ymmärrettävää tuotevastuun kannalta. Normimopoilijalle kuitenkin tuo on vian omatoimikorjausta ajatellen hankalaa. Pitää olla vempele vikakoodien resetoinnille. Toisissa Bemareissa tuo vikakoodien nollaus on erinomaisen helppoa. LT:ssä kuitenkin omatoimi-kuittausmahdollisuuden rakennus vaatii heavy-duty purkua ja jopa määrättyjen osien rusikointia.
Eli mikä hyvänsä kone käytön puutteessa pikeentyy... Itse ainakin jatkossa (kunhan tuo nyt tavalla sun kolmannella saadaan kuntoon) aion jatkossa pitää ABS'ää kiireisenä tietoisilla, usein toistuvilla testeillä. Noitahan on helppo tehdä kohtuullisillakin nopeuksilla pitkään esimerkiksi hiekkateillä.
Tiedä sitten miten noi servot vanhetessaan? Onko koko toimintalogiikka niin erilainen, että noissa tuota ongelmaa ei ole?
No joo. Tää nyt oli tällaista spekulointia paremman tekemisen puutteessa. Ehkäpä Pekkavee kertoo asiasta lisää päästyään purkamaan tuota yhtä hänelle matkalla olevaa vainajaa.
