Mikä tässä on muka kivaa?

[Pikkuhannu]

Onhan noissa pyörissä kalliit vakuutukset mutta pitää nauttia elämästä eikä nuukailla, jos varaa on!

Nojaa, autossa vakuutus, autovero ja katsastus yli 1000€ vuodessa, Jawassa 100€ ympärivuotinen vakuutus, talvellakin ajellaan.
Yamahassakin alle 200€, kummalla sitten ajaakaan, ei kallista.

Mopon osat halpoja, helppo korjata itse. Koitapa nykyautolle tehdä jotain...

Eri asia sitten niillä muoviluotikyykkybusseilla...

 

[Boom Driver]

1) Pyörä on käytännöllisempi
2) Pyörän suorituskyky on parempi.

1) omassa tapauksessa totta, Helsingin keskustan tuntumassa paljon pyörineenä alkoi ärsyttämään se, että parkkipaikkoja ei ole missään, varsinkaan ilmaisia. Kiva jättää auto jonnekkin kisahallin parkkipaikalle ja kävellä siitä sitten loput 1-3km sinne mihin oli menossa. Prätkän saa sen sijaan mihin tahansa parkkiin ilmaiseksi ja helposti ihan ydin keskustassakin. Lisäksi autolla joutuu jonottamaan ruuhkissa, luonnollisesti prätkällä ei joudu.

2) totta, ei ole järkevää vertailla prätkiä ferrareihin yms. koska harvalla sellaiseen on varaa. Jollain 10 000€ on kuitenkin vaikea hankkia autoa millä pärjää prätkälle sekä suoritustehossa että luotettavuudessa.


Edit: Lisäksi autot on valtion rakkain lypsylehmä joten veroihin ja katsastuksiin saa lapata hirveitä summia vuosittain.

 

[Anu.nukka]

Ai te ihan oikeasti rupesitte miettimään onko mopoilu mukavaa

Helppoo ei oo mikään, jos ei tykkää. Miettikääs basehyppyyjän harrastamista. Sillä sitä kamaa vasta onkin raahattavana ja niitä hyppymestojakaan ei ole joka nurkalla, useimmiten toisessa maassa. Ja sitten kun kuukausien suunnittelun, kolmen vuorokauden matkustamisen ja kamojen roudaamisen jälkeen mestoilla ja alkaa sataan. Sitten istuu kaks päivää miniteltassa ja odottaa aurinkoa. Ja sitten kun paistaa vihdoinkin ja pääsee hyppäämään. On se vaan hienoo sen mielestä, kaiken sen kymmenen minuuttia minkä se kesti. Sit vaan taas kamat kasaan ja ylhäältä hakeen loput ja kotia kohti, sit joskus taas uusiksi ... Ja silti se tyyppi sitä harrastaa.

Ja siis mulla ei ole basesta mitään kokemusta, että en oikeasti tiedä miten noi kuviot menee, mut äkki´seltään ajoasun valinta aamulla aika paljon vähemmän vaivalloiselta ... eikä sitä kotilookaan voi alasti ajaa ... naiset ainakin joutuu miettiin mitkä vaatteet voi laittaa , et sopii pyyhkijöihin jos poliisi vaikka pysäyttää ja joutuu nouseen autosta ulos.


Sen verran vielä että, menkääs kotilo intoilijat tonne kehälle ajeleen, pääsen kohta töistä ja ois kiva et siel ois jotain minkä ohi splittaa

 

[valuvika]

niin ja sitten käy basessa vielä näin:
http://www.tout-bon.com/il-filme-son-dernier-saut/

 

[wellu_76]

Mä olen itse miettinyt monesti "uretaanivessojen" tai "koukkumökkeilyn" järkevyyttä. Tuolla tienpäällä nämä tien tukot menenvät juuri sen 70 km/h piiitkää letkaa vetäen kun siinä alitehoisessa 1.9diesel-Ducatossa kuski kiihyy enemmän kuin koko kottero. Jos hyvin käy tällä kotterolla on päässyt johonkin paikkaan, jossa ziljoona muuta vastaavaa kopperoa ja siellä ovat kuin munat korissa. Tässä vaiheessa kun ulkona on se +30C, on siellä uretaanilevykyhäelmän sisällä lämmintä ainakin tuplat, kun se loppuun rääkätty, alitehoinen mylly alkaa luovuttamaan lämpöä. P....lle pitää mennä sellaiseen minikokoiseen hyysikkään, joka kätevästi toimii samalla suihkuna ja joka paikka on märkänä. Keittiössä saa sitten lämmitellä räjähdysherkällä kaasuliedellä jotain pöperöä ja lämpö lisääntyy. Nukkuminen hoituu, kun on ensiksi siirtänyt pöydän sivuun ja soffasta kääntämällä tulee sängynkorvike. Tässä vaiheessa ilta-aurinko on korvautunut uhkaavasti lähestyvillä ukkospilvillä. Kun on päästy sänkyyn, ekat pisarat alkavat hakkaamaan kattoon. Tässä vaiheessa huomataan, että kottero vähän kallellaan ja nukkuminen ei onnistu. Ei muutakuin ulos kasvavaan vesisateeseen säätämään niitä jalkoja joilla kottero saadaan suoraan. Ja takaisin märkänä sänkyyn ja unen päästä kiinni. Sade ulkona yltyy ja heräät seuraavaksi johonkin märkään tunteeseen. Uretaanilevyjen välinen sauma on avautunut katossa viime syksyn rallikisojen jälkeen, kun osa porukasta istui katolla ja kuvasi rallia . Sitten yritetään nukkua veden tippuessa naamalle. Aamulla kun pitäsi lähteä liikkeelle, leirintäalueen nurmikko on ihan märkä ja kerrakin alitehoisen ducaton pinnatut baarumit lyövät tyhjää ja koko kottero jää kiinni velliin.

En ole ikinä käyttänyt ym. majoitusvälineitä, ja kertomus pohjautuu omiin puolueellisiin mielipiteisiin ja TopGearin jaksoon, jossa kaverukset lähti Hyundai Getz:llä vetämään koukkumökkiä pitkin sumuisen saaren tiestöä

 

[Anu.nukka]

niin ja sitten käy basessa vielä näin:
http://www.tout-bon.com/il-filme-son-dernier-saut/

no justiinsa ... kauheen vaarallista toi base, paree vaan pysyä mopoilussa

 

[jaket]

itse tykkään ajella kaikenlaisilla vehkeillä. Eniten autolla, sitten pyörällä, maastopyörällä, välillä mönkijällä, joskus mopolla.

Olen pitänyt itseäni motoristina henkeen ja vereen, ja en pyörää kyllä myy ja aina joku pyörä on, mutta ei mua kiinnosta ajaa huonolla säällä. Olen kokeillut sen jo enkä pitänyt. Ajelen hyvällä säällä, kun ei ole liian kuuma eikä liian kylmä ja on kuiva. Harrastaahan moni ihminen hiihtoakin ja veneilyä, mutta ei se niillä yritä mennä töihin tai kauppaan tai tuuriin shoppailemaan.

jos olisi rahaa, niin ostaisin urheiluauton taittoavokatolla. Mutta pitäisin pyörän silti niitä pyöräajeluja varten.

Aika monella pyörän osto on alunperin johtunut siitä suorituskyvystä jota suomessa ei ole saanut muuta kuin pyörissä. autot ovat olleet tavoittamattomissa noissa teholuokissa.

JT

 

[Eddie]

Tää yllä oleva wellu_76:n kirjoitus karavaanareista tuo esiin olennaisia yhtäläisyyksiä mp reissuun teltan kanssa..
Molemmat muodot tuovat esiin omalla tasollaan retkelle lähtijöiden masokistisuuden. Mikä olen, jos omistan fiat ducato 1.9 tdi louskun ja olen karavaanari raahaten kusihuussia, sekä motoristi?
Mikä on minun masokistisuuden aste? Molemmat harrasteet tuovat hyviä muistoja, joiksi pahatkin muuttuvat ajan myötä.

Aloittajan viesti oli erinomainen kirjoitus, mikä toi omia muistoja mieleen menneiltä vuosilta. Kiitos tästä omasta puolestani, hymy naamalla tätä kirjoitan!
Se tässä pyöräilyssä onkin mukavaa, että siitä saa fiiliksiä myös silloin, kun et itse ole satulassa. Moni on varmasti ajaessaan autolla muistanut jonkun hetken mp ajoreissuiltaan vuosien varrelta. Maisemassa voi olla jokin pieni yksityiskohta, mikä nostaa muistoja pintaan.
Olen monesti ollut lopettamassa ajohommat, kun nuo nurkka-ajelut eivät vain enää sytytä ja näin pyörä saattaa seistä ajanpuutteen vuoksi kauankin.
En vain malta lopettaa, koska haluan lisää muistoja mukavilta harvoilta reissuilta Suomen korpimaisemissa!

 

[Tuurihaukka]

Muutama päivä taaksepäin lähdin ajelulle nahkatakissa ja mp-farkuissa. Kuinka ollakaan, sään herra päätti että aika oli sopiva paikalliselle kaatosateelle. Odottelin risteyksessä valojen vaihtumista kääntyville, kun viereisellä kaistailla Audi-sankari ajaa keskeltä tulvivaa ajouraa niin, että aalto iskee olkapäille asti... Minuuttia myöhemmin Teboilin katoksen alla jo naurattaa, kyllä Suomen kesä on kaunis ...kele. Ei tätä vaihtais mihinkään

 

[siki]

Juu, niin ja se luonnon lannotteiden tuoksu, joka tunkee nenään aina johonkin aikaan vuodesta, kun nuo ruokapuolen alkutuottajat koittavat lannoittaa peltojaan. Sitä en vaihtais pois. Ah, on tää niin mukavaa.

 

[wellu_76]

Tää yllä oleva wellu_76:n kirjoitus karavaanareista tuo esiin olennaisia yhtäläisyyksiä mp reissuun teltan kanssa..
Molemmat muodot tuovat esiin omalla tasollaan retkelle lähtijöiden masokistisuuden. Mikä olen, jos omistan fiat ducato 1.9 tdi louskun ja olen karavaanari raahaten kusihuussia, sekä motoristi?
Mikä on minun masokistisuuden aste? Molemmat harrasteet tuovat hyviä muistoja, joiksi pahatkin muuttuvat ajan myötä.

Mä kai olen senverran kermaperse, että mp-reissuilla minimi majoitusvaatimuksena on kova katto ja kiinteät seinät ympärillä, eli vähintään mökki tai vast. Telttailusta on ollut keskustelua ja eräs kaveri (joka itse on 6 viikkoa Norjassa munia myöden kylmässä vedessä kaloja narraamassa) sanoi, että hyvän teltan hinnalla pystyy yöpymään monta yötä esim mökissä.

Kyllähän parhaat fiilikset ajoreissuilla tulee, kun maaseudulla oikein haistaa kesän. Ja tämä ei tarkoita ruokaketjun alkupään hajuja, vaan ihan luonnon omat tuoksut. Autoillessa ei näitä pysty aistimaan, kun auton sisään tuleva ilma taitaa olla nykyään aktiivihiilellä puhdistettua.
Samaten hyvät fiilikset tulee, kun vilja alkaa olla puintikunnossa ja tuoksuu hyvälle elokuun kosteassa illallassa auringon paistaessa ja ensimmäiset syksyn tummat pilvet alkavat näkymään. Jotenkin tulee hyvät fiilikset
Näitä on sitten talvella hyvä muistella kun pakkasta on -30 ja räntää sataa vaakatasossa

 

[WDW]

Tässä on kyllä topicin kysymys paikallaan. Ite oon tällanen tissiposki että kun nahat päästää veden läpi ni ei oo kellään enää kivaa ja ajamisesta tulee tuskaa. Tällasena kesänä varsinkin ku alle pitää repiä ties mitä austeita että tarkenee ajaa töihin. Oikeestaan siinä että lähden kotoa, kävelen 50m tallille jossa mulla on ajokamat ja kaikki, vaihdan siellä kamat niskaan ja poltan tupakan samalla kun käynnistelen vehettä niin on olisin autola jo melkein töissä. Ja sitten kun loputon yövuoro joskus päättyy niin huomaat että säätiedotus ei tiennyt mistää mitään ja aurinkoa ei näy, on kylmä ja sateista. Siinä ei meinaan tahdo saada kypärää enää ängettyä päähän kun kyrpä ottassa on sen verran suuri.

Noh nää on näitä kun käyttää pyörää työmatkoihin ja sillon ei tosiaan voi ees kelejä pahemmin valita.

Mutta en tiedä mikä siinä on sitten että koko touhu on kuitenkin niin mukavaa. Kyllä mä mietin usein että miks mä maksan itteni kipeeks pyöränpidosta et onks se sit niin hienoa. Mutta ku pääsee taas ajamaan niin kyllä se on.

 

[jamas]

itse tykkään ajella kaikenlaisilla vehkeillä. Eniten autolla, sitten pyörällä, maastopyörällä, välillä mönkijällä, joskus mopolla.
Olen pitänyt itseäni motoristina henkeen ja vereen, ja en pyörää kyllä myy ja aina joku pyörä on, mutta ei mua kiinnosta ajaa huonolla säällä. Olen kokeillut sen jo enkä pitänyt. Ajelen hyvällä säällä, kun ei ole liian kuuma eikä liian kylmä ja on kuiva. Harrastaahan moni ihminen hiihtoakin ja veneilyä, mutta ei se niillä yritä mennä töihin tai kauppaan tai tuuriin shoppailemaan.

Jep täysin samat ajatukset, tosin en nyt itseäni pidä juurikaan motoristina (miten se sitten määritelläänkään).
10v aikana ajanut sateella 2krt. (pakosta) ja alle +10 lämmössä muutamia kertoja alkuinnostuksen aikaan joka sekin karisi aika äkkiä kun huomasi, että lämmin auto on huomattavasti mukavampi kulkine. Nyt sitten on tullut mukaan jo liian kuumat säät eli ei helteillä viitsi niitä ajokuteita alkaa veivaamaan otsa hiessä päälle kun voi hypätä ilmastoituun autoonkin (kylillä voi mopoilla T-paidassa kuumallakin).

Edit. Tosin tietysti pieni sadekuuro yllättänyt kymmeniä kertoja (niitä pysty välttämään edes Juha Föhr ), mutta sateella sateella pitkää matkaa 2krt. (hirveän tylsiä kokemuksia)

 

[road runner]

Otsikossa oleva kysymys heräsi itselläkin kun kiskoi helsingborgista kohti tukholmaa aamulautalle...vettä satoi, kengät ja sukat oli kastuneet läpi jo saksassa, lämmintä oli alle 10 astetta...no asiaan piti vaan suhtautua tyyneydellä ja mietiskellä niitä mukavia hetkiä ja ajatella että ei ole huonoja ilmoja, on vaan vääriä varusteita tai puutteellinen huumorintaju. Ei kai tätä millään järjellä voi perustella.....fiilispohjalla mennään. Tietysti siinä on vielä se juttu että kun laittaa kypärän päähä ja lähtee jollekin pikkutielle vetämään niin ei tule työ ym. jutut mieleen, saa keskittyä ajamiseen ihan täysillä.
Kyllä siinä omat kiksinsä saa kun jonkun hiusneulan jälkeen näkeen 100m suoran ylämäkeen tyhjänä ja pari henkilöautoa edessä...hanaa, jarrua ja taitto seuraavaan mutkaan Ne alottajan kertomat shoppailutkin sai unohtaa ihan suosiolla kun rouvalla laitoin FJR:n sivulaukun sisäkassin ja kerroin että tuohon ota mitä tarvitset, enempää ei mukaan mahdu(se tankkilaukkukin oli jo käytössä). Hyvin mahtui ja yhdet kengät oli ylimääräisenäkin....summasummarum, kyllä tämä kivaa on

 

[Lauri12]

Tuli tuossa mieleen sellainenkin harrastus kuin moottorikelkkailu!!!

itse olen sitä harrastanut useamman vuoden ja joka vuosi vähintään kerran kävi niin että kävellen tultiin kotiin....ja varaosien kans takasin kelkan luo....pisimmillään melkein 20km huonoa kelkkauraa pitkin reippain askelin....! ja sekö on mukavaa??? ei todellakaan mutta aina piti päästä kelkkaileen.

mut hienot on talviset maisemat jossakin taivalkoski-kuusamo seudulla kun yksin kävelet kelkkaa korjaamaan jonnekkin erämaahan....

niin sitä vain että helppoa tää motoristin elämä on kuitenki....aina on joku ohi kulkija tai joku hakee kotiin mut ei hakenu kukaan jos olit jossakin 10km päässä lähimmästä autotiestä.

 

[sähköorava]

Juu, niin ja se luonnon lannotteiden tuoksu, joka tunkee nenään aina johonkin aikaan vuodesta, kun nuo ruokapuolen alkutuottajat koittavat lannoittaa peltojaan. Sitä en vaihtais pois. Ah, on tää niin mukavaa.

"Kakka on hyvää ja tissi on iloinen asia" totesi työtoverini aikoinaan. Hassu juttu, muuten, tuo scheißen tuoksu. Eihän se hyvältä haise edes moottoripyörän selässä, mutta jotakin hienoa siinäkin kokemuksessa on, kun ajaa juuri lannoitetun peltomaiseman läpi. Tietää elävänsä, ainakin.

Toinen upea kokemus on ajaa myöhäiskesän peltomaiseman läpi, kun aurinko on jo laskenut, ja värjää punaisellaan pelloilta kohoavan sumun.

Ja onhan siinäkin oma riemunsa vetää pellemiljoonaa mutkateillä, tietäen, että jos ryssit ja kapsahtaa, niin sommoro; ei tartte enää miettiä halvaantumisia.

Oma hienoutensa on siinäkin, kun ajat niin paksussa syyssumussa, ettet voi pitää visiiriä kiinni. Yhtäkkiä plus kolmeen laskenut lämpötilakin saa ajamisen tuntumaan selviytymistaistelulta ajoviiman vihmoessa silmiin. Useammin kuin kerran laittanut kuvaillunkaltainen tilanne naurattamaan...

Niin monella tavoin saa moottoripyöräily ihmisen pälliä kavennettua. Kaikessa näennäisessä epämukavuudessaan hieno harraste, joka saa kokemaan maailman väkevästi.

 

[rellonen]

Mä en ole koskaan käyttänyt pyörää kuin satunnaisesti työmatkoihin,enkä käytä.Moottoripyöräily on minulle harrastus,henkireikä jossa touhutaan silloin kun siltä tuntuu.Ei väliä sataako tai onko poutaa,kyse on vai siitä fiiliksestä että nyt vois lähtee.Hienoimpia poikkeuksia ovat olleet rajuilmoihin osuneet kurapyöräkeikat sora/metsäautoteillä.Ajan myös joka kesä yhden keikan läpi yön kun sää on hyvä ja on valoisaa juhannuksen aikoihin.Perinteisiin kuuluu myös pari keikkaa vuodessa kaverin kanssa,aloitettiin kauan sitten yhdessä ja asumme vielä 600 km päässä toisistamme.
Hieno on myös se kaverien ja tuttavien joukko vuosien varrelta,kaikenlaisia persoonia mahtuu tähän porukkaan.Niin kauan kun pyörän päälle pääsen ajaminen jatkuu.

 

[cool´eri]

Vaikka moottoripyöräilyn mukavuutta ja järkevyyttä kyseenalaistinkin ja närää siinäkin aiheutin niin pakko muistella omakohtaisia "mukavia" hetkiä joita mm. ovat olleet ne kun motarilla on pari kolme kilometriä ajanut 250 - 300km/h-luokan nopeutta ja jostain normaaliajossa huomaamattomasta pompusta etupää ottaa sellaisen tapista tappiin-tyylisen ohjaustangon hakkaamisen puolelta toiselle,ohjausiskarista huolimatta, niin sen jälkeen kun ohjaustanko lopettaa liikkeensä ja matka jatkuu taas omassa hallinnassa niin onhan siinä taas sekuntti pari koettu tilannetta jota vain harvaa pääsee kokeilemaan. Jotkut toki päässeet kokemaan mutta se on jäänyt viimeiseksi "hauskaksi" kokemukeksi. Noissa tilanteissa on se hengenlähtö kyllä jokseenkin lähellä jos olisikin käynyt niin ettei ohjaustangon oma-aloitteinen liike olisikaan loppunut vaan koko pyörä olisi aloittanut täysmittaisen voblaamisen. No näin ei ole itselle vielä käynyt,kiitos suurten hyrrävoimien!!

 

[Oula]

Kun hankkii sellaiset varusteet ja pyörän että voipi ajella kelistä riippumatta niin ei ole kustannus verrattavissa kummosenkaa auton hankintahintaa.
Jos se karvasteloo jossain ,pyörällä ajo niin mitäpä sitä sitte ,hommaa siihen tautiin jotain lääkettä.
Toisilla se voipi olle että tauvit ja kolotukset helepottaa ajellessa ,niinku mullaki .
Selitäppä tuota toiselle ko viimme talavikin piti ajella ja voi ruojake ettoli mahtava vejellä pitkin korpiteitä.
Nyt pitää jo välillä laittaa virta-avaimet hukkaan ettei myötäänsä ois tienpäällä .

 

[Roark]

Kaikkea kaunista moottoripyöräilystä on jo sanottu, enkä toista enää samoja juttuja omasta suusta, mutta pari sanaa urheiluautoista vähäisen kokemukseni pohjalta.

Ensinnäkin budjetin salliessa tietty harrastaisin kaikkia mahdollisia värkkejä, jotka muuttavat hiilivetyjä endorfiiniksi, mutta näin keskituloisena asuntovelkaisena pitää joku kohtuus säilyttää.
Hyvän tuurin ja tilapäisten mielenhäiriöiden kautta olen kuitenkin päässyt käskyttämään muutamia vähän ripeämpiä autoja, kuten mm. uudehkoa Corvettea, 911 Turboa, F430 Spideria ja V8-koneista kilpa-vakioautoa.

Varsinkin tuon Ferrarin ajaminen oli jokseenkin hermoja raastavaa hommaa, kun auto oli Maranellon keskustasta vuokrattu lyhytaikaiseen ilotteluun ja ajo tapahtui paikallisessa iltapäiväruuhkassa. Auton mälläämisestä olisi saanut maksaa kymppitonnin, ja vanteen naarmuttamisestakin omavastuu oli 5000 e. Noilla rahoilla saa jo varsin hauskan pyörän vähän käytettynä. Eivät summat tietenkään estäneet tilaisuuden tullen ottamasta kaikkea irti V8:n suorituskyvystä ja laitteen käsittämättömästä sivuttaispidosta, mutta jatkuva pelko perseessä sai olla, ettei jostain singahda paikallinen isäntä traktorilla tai carabinieri hyppää tutkan kanssa pensaan takaa.
Se uniikki lisäkiksi Ferrarissa kaikkeen muuhun verrattuna kuitenkin oli, että sitä jumaloitiin sikäläisessä liikenteessä. Uudet Mersut vetivät kaistan oikeaan laitaan, Fiatit antoivat mennä ensin risteyksissä ja kaikkialla nousi peukkuja ja bella macchina-huutelua. Suomalainen farkkuvolvokoski toki mitä todennäköisimmin yrittäisi edelleen blokata ja kiihdyttää ohitetuksi tullessaan

Jostain syystä kaksipyöräiset eivät herätä suomalaisissa samanlaista kateutta kuin nelipyöräiset, päällimmäiset tunteet, silloin kuin niitä ilmenee, tuntuvat ennemminkin olevan lähinnä mielikuviin perustuvaa pelkoa tai ihailua ja kiinnostusta.

Jos jonkun eksoottisen superauton omistaisin, en uskaltaisi pysäköidä sitä minnekään ihmisten ilmoille. Pitäisi palkata oma Securitas-hyypiö seisomaan sen vieressä kun käy jossain, etteivät kateelliset naarmuta, potki peilejä tai viillä renkaita. Tai viereisestä Yaris Versosta hyppäävä Tiina-Viljami 5v lyö ovella. Huollot ja vakuutukset maksavat monin verroin enemmän kuin pyörissä, ja varsinkin noiden supereksoottisten kanssa ajokausi on vielä rajoittuneempi. Jos tulostaso olisi toisella tasolla, tallissa olisikin todennäköisesti jotain käytännönläheisempää mutta silti hauskaa, kuten uusi GT-R tai R8.

Niin ja loppupointtina; Ferrarilla ajaessa olisi aika pitkät välit ystävällisten lajitoverimorotusten välillä, eikä heikäläisten nettifoorumillakaan taida olla ihan näin vilkasta