• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Matkamoottoripyörien kehittyminen hidasta?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja sarkka
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Nössöilyt ja hipistelyt sikseen!

BossHoss isolohkolla ja "tankkikärry" perään :thumbup:

On voimaa ja vääntöä "hetii-nytee" ja jos ei vieläkään tunnu siltä, että
nyt on oikeesti jalkojen välissä jotain..... alkaa olla sillä kaverilla hypyn paikka :D

Toimintasäteen voi rakentaa mieleisekseen ihan vaan "tankin" tilavuudella.
Jaksaa kyllä hinata.... :D.

Hondista... ja niiden luonteesta :paikallatuulee: sen verran että....

Kisapelit on erikseen, mutta siviilipelit on kyllä kaikessa hienoudessaan sarjaa:

Niillä ajaa sellainen, joka kiihottuu myös Toyota Avensiksesta ja suurin
unelma on päästä deittailemaan " Ingalssin Lauraa" :grin:

Sori.... oli pakko :p
 
En itsekään ymmärä sitä, että moottoripyörässä pitää olla maamoottori. En väitä etteikö vääntö helpota elämää, mutta sitä vääntöä on, kun valitsee sopivan välityksen jalalla.

Tietysi sellainen 300kg vauhtipyörällä varustettu komero pyörillä, jossa kone pyörii vakiokierroksilla ja hihnalla valitaan välityssuhde/ajoneuvon nopeus sopisi monelle matka"motoristille" :grin:

Noh, eipähän tarvitsisi "vinguttaa" ja kierättää konetta :right:

Eihän noita nykyisiäkään tarvitse kierrättää, sen kun ajele rauhallisesti niinkuin matkailuun kuuluu. Kyllä ne vetää pienilläkin kierroksilla sen verran että pääsee muuta liikennettä nopeammin.
 
Ytsför sanoi:
Lisään tähän, että vaikka itse ajan fighterilla lähinnä pientä nurkka-ajoa, niin kyllä joku 1000 km tankkausväli olisi mustakin parempi. Eihän se, että haluaa pysähtyä, tarkoita, että haluaa tankata. Siinä menee kuitenkin helposti vartti aikaa, varsinkin, jos vähänkin joutuu mittarin perässä ajelemaan.

Toi on aivan totta. Viime keväänä kun tulin Madridista kotia FJR:n kanssa taisin tankata 7 kertaa päivän aikana, alkoi jo hiukan ketuttamaan toi jatkuva puljaaminen kun toisissa paikoissa maksettava vielä etukäteen että pumppu käynnistyy.
Hommaa ei yhtään helpottanut paska starttimoottori joka ei jaksanut pyörittää jos tuli huoltoasemalle ilman riittävää jäähdyttelyajoa (alle 120kmh) muutama kilometri ennen.

Mulle paras matkapyörä olis iso Zetori tai Busa jollain 30 litran tankilla.
 
OT:

En tiedä mp:tä. jossa määräaikaishuollossa ei olisi esim. venttiilien välysten tarkistus ja tarvittaessa säätö.
Onko niitä?

Kun taas en tiedä nykykotiloista ainuttakaan keskiverto Petterssonin vehjettä, missä ao. toimenpide olisi määräaikaishuollon toimenpiteenä. Onko niitä?
Olenkin ihmetellyt, että koska tuosta muinaisjäänteestä päästään prätkissäkin. (80-luvulla tarkistin ja tarvittaessa säädin itse silloisen Nissan-kotiloni ruuvi-mutteri keinuvarsi venttiiliennostajien välykset).

No laskettakoon tämä sitten merkittäväksi eroksi.

Saatettaneen moottoriin kuuluvan myös vaihteisto.

Moottori ja vaihteisto ovat kaksi erillistä asiaa. Piste. Moottoripyörän ja auton vaihteistot ovat erillaisia erilaisista rajoitteista ja tavoitteista johtuen ja niillä ei ole moottorin kanssa muuta tekemistä kuin välittää voima kampiakselilta renkaille.

Äkkiä ajatellen keskiverto Petterssonin keskivertokotilon moottorilla vaihteistoineen rykästään kevyesti 200 tkm ilman ajatustakaan minkäänmoisesta remontista, ja jos vähänkään paremmasta kotilosta on kyse, niin luku on 500 tkm.
Mitä olen mp-kolleegoiden kanssa keskustellut, niin harvassa ovat vehkeet, joissa 200 tkm kohdalla ei olisi jonkinmoista kookkaampaa remonttia tehty, tietääkö kukaan? Niitä on, ainakin sohva-puolella. Mielnkiinnosta, kuinka paljon tiedossa?

Voisiko tuo johtua mitenkää siitä, että prätkät ja autot on suunniteltu karvan verran erilaisille ajomäärille? Jos jokaisella pyörällä ajettaisiin järjestään yli 200tkm eliniän aikana, olisi suunnittelulähtökohta aika erilainen. Nykyisellään 100tkm ajettu mopo on ennen romuttamistaan jo suht harvinainen. Voisi sanoa, että 500tkm ajettu auto ja 100tkm ajettu prätkä ovat aikalailla samalla viivalla elinikänsä osalta. Molempia löytyy, mutta kumpaakaan en itselleni ostaisi.


Prätkiä on saatavissa useampaa uudenuutukaista merkkiä ilmajäähdytteisellä moottorilla.

Prätkiä saa muuten myös 2-tahtisina ja 1-sylinterisinä. Monessako autossa on sellainen moottori ja miksi ei? Tähän arvoitukseen ratkaisuna on kaksi sanaa:
1) Käyttötarkoitus
2) Päästömääräykset

Vaikka en olekaan moottoriasiantuntija, harrastelija vain, toteaisin kotiloiden ja prätkien moottoreissa olevan merkittäviä eroja - ja se puolestani siitä.


Ilmeisesti sitten osien koon ja laitteen eliniän ja käyttötarkoituksen muuttuminen tarkoittaa merkittävää eroa.
 
Itse olen ihmetellyt miksei matkapyöriin ole saatu selkeästi pienempää kulutusta ja päästöjä kuin nykyisin.
Jos nykyään perheauto saadaan menemään 4L/100km bensalla (E95) niin pyörän pitäisi mennä liki puoleen tuosta.
Joku varmaan tietänee mikä on suurinpiirtein moottoripyörän kokonaisilmanvastus (A*Cv) vrt. autoihin? Onko puolet?

Turbot yms. hitech tuo painoa enemmän kustannuksia, se varmaan selittää niiden vähyyttä toistaiseksi.
Jossain vaiheessa varmasti tulee pyöriin kuten nyt autoihin on tulleet.

Yksi idea olisi tuoda pyöriinkin se "sylinterien sammutus" ajettaessa osakuormalla. Joku valmistajahan (Audi?) oli tuomassa tuota nyt jo pieniinkin auton moottoreihin, eli pienellä osakuormalla ajettaessa voitaisiin osa sylintereistä pudottaa pois käytöstä: venttiilit auki jottei ole vastusta ja katkaistaan polttoaineen syöttö.

"Vääntöä" haluaville voisi olla ratkaisuna variaattorityyppiset tai muunlaiset automaattivaihteistot. Sitähän siinä ihan oikeasti halutaan, että kiihtyvyyttä on aina tarjolla ilman tarvetta vaihtaa (itse) pienemmälle vaihteelle.
Ei se matkapyörä ihan oikeasti tarvitse välttämättä sitä isoa moottoria ja isoa Nm lukemaa pienillä kierroksilla.
 
zpete sanoi:
Itse olen ihmetellyt miksei matkapyöriin ole saatu selkeästi pienempää kulutusta ja päästöjä kuin nykyisin.
Jos nykyään perheauto saadaan menemään 4L/100km bensalla (E95) niin pyörän pitäisi mennä liki puoleen tuosta.
Joku varmaan tietänee mikä on suurinpiirtein moottoripyörän kokonaisilmanvastus (A*Cv) vrt. autoihin? Onko puolet?

Taitaapi olla tuo kerroin toisinpäin. Moottoripyörän aeromystiikka on ylipäänsä aika heikkoa ja monesti ollaan lähellä tilannetta, että olisi helpompaa työntää eteenpäin poikittaista vanerilevyä kuin kuski-pyörä yhdistelmää. Tämä siis kärjistetysti sanottuna, mutta ilmanvastus on se syy, joka sitä polttoainetta syö.

zpete sanoi:
Yksi idea olisi tuoda pyöriinkin se "sylinterien sammutus" ajettaessa osakuormalla. Joku valmistajahan (Audi?) oli tuomassa tuota nyt jo pieniinkin auton moottoreihin, eli pienellä osakuormalla ajettaessa voitaisiin osa sylintereistä pudottaa pois käytöstä: venttiilit auki jottei ole vastusta ja katkaistaan polttoaineen syöttö.

Tuo on yksi tapa säästää vähän, mutta tuossakin jää kitkahäviöt syömään ylimääräistä ainetta. Polttoainetaloudellisinta on tosiaan ottaa pienestä moottorista kovilla ahtopaineilla se hetkittäin tarvittava teho ja pyrkiä muuten pysymään suht lähellä moottorin parhaan hyötysuhteen toiminta pistettä (tästä ollaan nykyisellään vielä pirun kaukana). Paras nykytekniikalla toteutettava autoa liikuttava voimanlähde olisi tod. näk. vakiokierrosdiesel-moottori, joka pyörittää generaattoria ja ajovoima otetaan sähkömoottorilta. Kaikkine häviöineenkin tuo hakkaisi nykyiset polttomoottorit hyötysuhteen osalta 6-0.
 
No ei sitä kyllä ilmanvastuksen piikkiin voi laittaa tuota kulutusta. Pystyssä ajellessakin moottoripyörän ilmanvastus on murto-osa henkilöauton ilmanvastuksesta. Tarvittava teho moottorista tasaisella nopeudella ja kiihdytettäessä on huomattavasti pienempi.

Itse en kyllä ole törmännyt yhteenkään bensiinikäyttöiseen henkilöautoon tai edes diesel, joka oikeasti menisi 4litralla 100kilometriä.

Niin siitä ilmanvastuksesta, paljonko on ison henkilöauton ja katetun moottoripyörän ero käytännössä? Omilla vehkeillä helppo verrata Saab9000 150hp todellinen huippunopeus tasaisella n.190km/h, entinen gsx-r 750 ~150hp(130rwhp), todellinen huippunopeus n.280km/h? Taitaa olla vähemmän kuin puolet Saabin ilmanvastuksesta.
 
Viimeksi muokattu:
Nitrous sanoi:
Taitaapi olla tuo kerroin toisinpäin. Moottoripyörän aeromystiikka on ylipäänsä aika heikkoa ja monesti ollaan lähellä tilannetta, että olisi helpompaa työntää eteenpäin poikittaista vanerilevyä kuin kuski-pyörä yhdistelmää. Tämä siis kärjistetysti sanottuna, mutta ilmanvastus on se syy, joka sitä polttoainetta syö.

Jostain muistelen, että moottoripyörän Cd-arvo olisi noin 0,8-1,0 ja siitä ylöspäin. Esim Priuksella ilmoitettu Cd-kerroin on 0,25 ja kokonais CdA= 0.580 m2. Tuo vastaisi noin metrin korkeaa ja puolimetriä leveää moottoripyörää kokonaisarvoltaan. -> CdA arvot on varmaankin aika lähelle samalla tontilla autojen kanssa silloin, kun ollaan aivan kyyryssä ja maataan tankin päällä. Jos istutaan kuin kirkossa ja reidet irti tankista, niin autolla on huomattavasti pienempi kokonaisilmanvastus kuin pyörällä.
 
Nitrous sanoi:
Polttoainetaloudellisinta on tosiaan ottaa pienestä moottorista kovilla ahtopaineilla se hetkittäin tarvittava teho ja pyrkiä muuten pysymään suht lähellä moottorin parhaan hyötysuhteen toiminta pistettä (tästä ollaan nykyisellään vielä pirun kaukana).
Tuo lienee eräs suurimmista ongelmista: normaaliajossa pyörän nopeus on aivan väärällä sataluvulla, että oltaisiin edes lähellä parhaimman ominaiskulutuksen aluetta.
 
Hayabusan Cd-arvo kuskeineen on 0,5 paikkeilla kaikki katuhärpäkkeet kiinni. Autoilla tuulitunnelitesteissä 0,3-0,4 välissä.

1 Cd arvolla tuon entisen 750 gixerin ilmanvastuksen voittamiseen 280 nopeudessa olisi tarvittu +180hp työntövoima, siihen kun summattaisiin vierintävastus niin oltaisi 200hp luokassa takarengastehossa. Eli ei ihan kohdilleen osunut nuo Cd arvailut.

Sportriderin testissä 0,565 katuvarusteiselle hayabusalle kuskeineen.
 
Viimeksi muokattu:
SMRacing sanoi:
No ei sitä kyllä ilmanvastuksen piikkiin voi laittaa tuota kulutusta. Pystyssä ajellessakin moottoripyörän ilmanvastus on murto-osa henkilöauton ilmanvastuksesta. Tarvittava teho moottorista tasaisella nopeudella ja kiihdytettäessä on huomattavasti pienempi.

Itse en kyllä ole törmännyt yhteenkään bensiinikäyttöiseen henkilöautoon tai edes diesel, joka oikeasti menisi 4litralla 100kilometriä.

Hyvä ettet ole törmännyt äläkä mielellään törmääkään minuun. Allekirjoittaneen Seat Exeo menee kyllä. Pienin lukema mitä sille olen "kellottanut" on 3,6l/100km, mutta silloin kyllä hissuteltiin 80km nopeutta pohjanmaalla. Nyt kun alustan muovit ovat levinneet pitkin ojanpenkkaa ja lämpösuojapellit on solmussa, niin kulutus on luokkaa 7,0l/100km @140kmh. Blade söi muistaakseni bensaa suurinpiirtein samaan tahtiin motariajossa.
 
Juutana sanoi:
Hyvä ettet ole törmännyt äläkä mielellään törmääkään minuun. Allekirjoittaneen Seat Exeo menee kyllä. Pienin lukema mitä sille olen "kellottanut" on 3,6l/100km, mutta silloin kyllä hissuteltiin 80km nopeutta pohjanmaalla. Nyt kun alustan muovit ovat levinneet pitkin ojanpenkkaa ja lämpösuojapellit on solmussa, niin kulutus on luokkaa 7,0l/100km @140kmh. Blade söi muistaakseni bensaa suurinpiirtein samaan tahtiin motariajossa.

Kyllä rauhallisessa matka-ajossa aika moni td menee kolmosella alkaviin lukemiin, mutta ei kyllä pitkän ajan keskikulutuksissa.
Bladen bensankulutusta kannattaa verrata vastaavan tehopainosuhteen omaaviin autoihin. Niitä lienee aika vähän.
 
Aika hyvän käsityksen esim. moottorien peruskonstruktioiden ja ilmanvastuksen vaikutuksesta
saa seuraavasta:

1402cc / 250kg +kuskilla Suikka syö liikennevirtojen mukana ajellessa väkisin sen kuutosen sadalla.

Kolmipyttyinen / 1000kg+kuski Toyotankäppänä kulkee oikeasti 4,5 -5,0:lla.

Näin pitkässä juoksussa tarkasteltuna ja samalla tyylillä "piripintaan" tankatessa.

Suikkaan hukkuu siis soppaa samanlaisessa liikennöinnissä, samoissa olosuhteissa heti neljänneksen
enemmän vain neljänneksellä painoa, kuin muutamia vuosia vanhaan pikkuautokeksintöön.

Weird or What :D
 
http://www.sneed4speed.com/mini-wind-tunnel-data-m7-splitter-m7-c-wing-and-m7-m-wing/


Tuossa on uuden mini-cooper S:n tuulitunnelitesti ensin vakiokuosissa ja sitten "tuunattuna".

EricMini06_fhdr.jpg


Alin mitattu Cd siis vakiokunnossa 0,446. Työntövoimaa siis pelkän ilmanvastuksen voittamiseen 130mph(joka oli tuossa testissä ilmavirran nopeus) vauhdissa tarvitaan jo 137hp.


Ei se henkilöauton ja katetun prätkän ero Cd:ssä todellisuudessa niin kovin suuri ole. Vaikka ei tuo mini tietysti aerodynaamisimpia nykyautoja ole, mutta 0,3 alkuisia sillekin paperilla luvataan.
 
Viimeksi muokattu:
Niin on joo sportriderilla nuo mittaukset. Tosin tuo käyrä tehon tarpeesta vs. nopeus on virheellinen, jonka tylyttäjä taisikin tänne joskus korjata.

Joten itse kaipaisin hiukan parempia argumentteja, kuin se että ilmanvastuksen takia katettu moottoripyörä vie paljon bensaa :D Totuus kuitenkin taitaa olla, että tasaisen 120km/h nopeuden ylläpitoon keskiverto henkilöauto tarvitsee 2-3x voiman. Joten sillä ei kyllä kulutus selity. Nelaripiikillä kyllä pääsee 80-100km/h nopeuksilla 2 ja 3 litran väliin/100km. Sellaista siis alle jos haluaa vähän kuluttavan moottoripyörän. Taitaa kuitenkin vähänkään sporttisimmilla autoilla olla matka-ajossakin keskikulutus 10l/100km tietämillä tai yli, joten siihen nähden tehokkaan moottoripyörän 5l/100km on vähän.

Itse naureskelin ääneen tolle 0,25Cd vs 1,0 Cd-arvoille, ei paljon nopeusajoissa 2-pyöräisiä näkyisi :D Minulla ton 9000 saabin kulutus on tasaisella tiellä 130km/h nopeudessa n.10l/100km, entisillä pyörillä sai vedellä kovempaakin 5-alkaviin keskikulutuksiin. Saabin ilmoitettu Cd 0,32, mitä lienee todellisuudessa? Eli kyllä sillä moottoritekniillakin taitaa helvetisti olla merkitystä, paljonko se hörpää ainetta tietyllä teholla(hyötysuhde).
 
Viimeksi muokattu:
SMRacing sanoi:
Hayabusan Cd-arvo kuskeineen on 0,5 paikkeilla kaikki katuhärpäkkeet kiinni. Autoilla tuulitunnelitesteissä 0,3-0,4 välissä.

1 Cd arvolla tuon entisen 750 gixerin ilmanvastuksen voittamiseen 280 nopeudessa olisi tarvittu +180hp työntövoima, siihen kun summattaisiin vierintävastus niin oltaisi 200hp luokassa takarengastehossa. Eli ei ihan kohdilleen osunut nuo Cd arvailut.

Sportriderin testissä 0,565 katuvarusteiselle hayabusalle kuskeineen.

Et varmaan ajanu tuota 280km/h nopeutta pystyssä istuskellen. Tuo on pyörien kohdalla aika iso ongelma, että katteen takana kyyristelemällä kyttyräpuku päällä päästään tuonne 0,5 luokkaa oleviin Cd kertoimiin, mutta matka-ajossa kyykyllä(kin) ja matkapyörien isojen pleksien kanssa tilanne onkin huomattavasti heikompi ja soppaa palaa ihan eri tahtiin.
 
En toki. Mutta ei nyt tourinkiakaan tule tollasella tiukka-asentoisella kyykkärillä ajeltua täysin pystyssä, välillä tankillakin makaillen. Niin se on kyllä totta että ne järkyttätävät pystypleksit(esim. yamaha fjr) toimii kyllä melkoisena jarruvarjona, ilmanvastus ei voi olla kasvamatta räjähdysmäisesti(sekä pinta-ala että turbulenssia tulee lisää).

Pienempi iskutilavuus voisi olla yksi säästön kohde, järjettömän paljon tuollainen 1,2-1,6l kone hörppää jo tyhjäkäynnillä, joita isoissa matkapyörissä käytetään. Eiköhän joku 800 VFR kulje vähän pienemmällä?
 
Viimeksi muokattu:
Mp:n suhteellinen ilmanvastus (eli se mistä aina autolehdissä puhutaan) on suurempi kuin autossa.
Otsapinta-ala on kuitenkin pienempi ja mun mielestä asiaa pitäisi verrata vähän eri tavalla.
Joskus takavuosina (kauan sitten!) Motorradissa verrattiin eri pyörien ilmanvastusta laskemalla minkä verran mikäkin pyörä vaatii tehoa kulkeakseen kahtasataa.
Sen aikuisista katupyöristä RS-bokserissa taisi olla pienin vastus, 68hv/200.
Vertailun vuoksi sen aikainen 250rs kisahonda vaati 36hv kahdensadan vauhtiin.
 
Jep, tai lienee tuo pelkän ilmanvastuksen osuus. Vierintävastustakin kuitenkin aina on. Autossa vielä huomattavan paljon enemmän kuin prätkässä, luonnollisesti kun on enemmän kosketuspinta-alaa renkaissa sekä massaa päällä.

Vierintävastus karkeasti 10% kokonaisvastuksesta?

Kovaa menisi tuollainen 250 Rs, jos siihen runkoon saisi istutettua jotenkin vaikkapa 200hp :D


Löytyi muuten tuulitunnelitesti Corveteista, kaikista generaatioista:

http://www.corvettefever.com/techarticles/corp_0905_corvette_wind_tunnel_testing/viewall.html



corp_0905_19_z+corvette_wind_tunnel_testing+.jpg




Sportriderin tuulitunnelitestissä Hayabusan CdA oli 3,37 ft^2 ... Tästä voisi siis päätellä että nykyaikaisen urheiluauton ilmanvastus on vähän reilusti kaksinkertainen verrattuna sporttisen matkapyörän vastukseen kuljettajan kanssa(tankilla maaten). Ja vanhan vetten vastus noin kolminkertainen. Ison sedanin kokonaisvastus lienee lähempänä tuota 10 ft^2 , kuin modernin corvetten 7.

Eli käytännössä keskiverto perheauto tarvitsee noin 3x voiman ilmanvastuksensa ja vierintävastuksensa voittamiseen tietyssä nopeudessa, verrattuna katettuun moottoripyörään. Jos kuski istuu "puolipystyssä", joka yleensä matkapyörille ominainen ajoasento on niin tilanne muuttuu radikaalisti, mutta ei ilmanvastus voi kolminkertaistua sentään?

=Ilmanvastuksen ja vierintävastuksen puolesta prätkän pitäisi pystyä huomattavasti pienempään kulutukseen kuin henkilöauton.

Toisaalta ne 4l/100km autot tuskin kovin isokokoisia ovat ns. matka-autoja. Minun mielestä jotakin Yamahan FJR:ää, puhumattakaan massiivisemmista matkapyöristä tulisi verrata lähinnä vastaavaan autoon (5-sarjan bemari, 7sarja jne.).
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös