LT:n perä, uskomatonta

[iaj]

Aivan, mutta kuten on nähty ei bmw ole valmis panostamaan yhtään hitusta tähän asiaa, eivät edes myönnä että mitään ongelmaa olisi olemassa kuten tuolta jenkkien puolelta on kuultavissa.

On se vaan kuitenkin kumma kun laakereita hajoaa ja vielä aivan olemattomilla kilometreillä.

Jos nämäkin olisi tuossa kolme vuotta sitten ollut tiedossa olisin varmasti päätynyt jo silloin tuohon GW:hen LT:n sijasta.

Harmi.

Ei ole paljoa jäljellä maineesta laatupyöränä, toivottavasti joku joka pähkäilee bmw:n ostoa miettii myös näitä puolia. Ei se nyt oikeasti *niin* ihmeellisen hyvä pyörä muutenkaan ole jotta sitä nyt ihan mitä vain kestää ja matkalla pelkää koko ajan että koska se leviää! Kanna nyt sitten stetoskooppia mukana ja kuuntele joka pysähdyksellä että josko se nyt hajoaa.. hajoaa... hajoaa... hermot tässä menee!

 

[pozo izquierdo]

Taitaa olla myytti tämäkin etu...
Itsellä ketjun rasvaus kestää n. 1 min/kerta.
10 tkm matkalla rasvauskertoja n. 20, yhteensä siis n. 20 min.
Kiristys vienee alta 5 min/kerta ja tarvitaan max. 1 kerta/10 tkm.

No jaa, myytti tai ei...mutta kiinnostaa nyt kumminkin kun ainoat ketjut löytyy Crescentistäni, jolla ajan noin 150 km kesässä..

Nimittäin jos vaihtaa kardaanin peräöljyt kympin välein, kuluu siihen aikaa varmaan samaa luokkaa kuin tuohon ketjunrasvaukseen yhteenlaskettuna eli alle puoli tuntia. Mutta...ilman sarvia ja hampaita ja ketjukokemuksen puutteessa kiinnostaisi tietää kuinka kauan niillä ketjuilla ajelee ja missä vaiheessa vaihdetaan ketjupyörät (kai yhtäaikaa ketjujen kanssa, vai kuinka?). Ja mitäs jos tuon kymppitonnin aikana vähän laiskottaa ja muutama minuutin suihkuttelu jää väliin tai tulee ajetuksi paljon sateessa jne? Mitäs ketjut siitä sanoo? Olen kuullut, että niitä jopa katkeileekin joskus...
Eli tuo (todellinen tai kuviteltu) kardaanin myytti lienee siinä, että sitä ei hoideta kymppitonnin (tai viidentoistakin) aikana kuin kerran öljynvaihdon muodossa. Jos ketjut haluat pitää kunnossa niille pitää muistaa uhrata se minuutti 500 km välein, joka voi olla paljon helpompi skipata kuin tuo yksi öljynvaihtokerta. Toki paljon riippuu kuskista itsestään, miten niitä hoitaa...
Itseltä tuo jatkuva rasvailu unohtuisi takuuvarmasti, johtuu vissiin siitä, ettei siihen ole koskaan tarvinnut opetella.

t. pozo

 

[jappi]

Jos ja kun näitä ongelmia kuulostaa olevan, niin kuin aiemmin todettiin ,että laakereiden kokoero on liian suuri niin kallistun samalle kannalle.Huh mitä se sakemanni on munannut.

 

[amaunu]

Tuli vain mieleen sellainen että johtuisikohan laakerointien kestojen vaihtelu itse koteloista? Elikkäs perän laakerit joutuu ottamaan vastaan ulkopuolisten osien muodonmuutosten aiheuttamat rasitukset. Esim GSssien ja LTn perät joissa olosuhteiden pakosta rasituksia löytyy kevyempiä ja asvalttivehkeitä enemmän??

Valut ei millään voi ola aivan identtisiä ja rakenne on jos mikä on toleranssiherkkä (lämpölaajeneminen yksistään).

 

[pozo izquierdo]

Ei se nyt oikeasti *niin* ihmeellisen hyvä pyörä muutenkaan ole jotta sitä nyt ihan mitä vain kestää ja matkalla pelkää koko ajan että koska se leviää! Kanna nyt sitten stetoskooppia mukana ja kuuntele joka pysähdyksellä että josko se nyt hajoaa.. hajoaa... hajoaa... hermot tässä menee!

Reps...

ja amen  

t. pozo

 

[amaunu]

Taitaa olla myytti tämäkin etu...
Itsellä ketjun rasvaus kestää n. 1 min/kerta.
10 tkm matkalla rasvauskertoja n. 20, yhteensä siis n. 20 min.
Kiristys vienee alta 5 min/kerta ja tarvitaan max. 1 kerta/10 tkm.

No jaa, myytti tai ei...mutta kiinnostaa nyt kumminkin kun ainoat ketjut löytyy Crescentistäni, jolla ajan noin 150 km kesässä..

Nimittäin jos vaihtaa kardaanin peräöljyt kympin välein, kuluu siihen aikaa varmaan samaa luokkaa kuin tuohon ketjunrasvaukseen yhteenlaskettuna eli alle puoli tuntia. Mutta...ilman sarvia ja hampaita ja ketjukokemuksen puutteessa kiinnostaisi tietää kuinka kauan niillä ketjuilla ajelee ja missä vaiheessa vaihdetaan ketjupyörät (kai yhtäaikaa ketjujen kanssa, vai kuinka?). Ja mitäs jos tuon kymppitonnin aikana vähän laiskottaa ja muutama minuutin suihkuttelu jää väliin tai tulee ajetuksi paljon sateessa jne? Mitäs ketjut siitä sanoo? Olen kuullut, että niitä jopa katkeileekin joskus...
Eli tuo (todellinen tai kuviteltu) kardaanin myytti lienee siinä, että sitä ei hoideta kymppitonnin (tai viidentoistakin) aikana kuin kerran öljynvaihdon muodossa. Jos ketjut haluat pitää kunnossa niille pitää muistaa uhrata se minuutti 500 km välein, joka voi olla paljon helpompi skipata kuin tuo yksi öljynvaihtokerta. Toki paljon riippuu kuskista itsestään, miten niitä hoitaa...
Itseltä tuo jatkuva rasvailu unohtuisi takuuvarmasti, johtuu vissiin siitä, ettei siihen ole koskaan tarvinnut opetella.

t. pozo

Ainakin sillä silpun määrällä mitä Nt perästä on tullut nyt ensimmäisen 4 tonnin aikana, jatkossa aion vaihtaa sinne öljyt aina kun koneeseenkin eli noin 3-4 tonnin välein. menekki on noin 2 dl joten vaiva on ainoa riesa.

Miksi noi jaappanilaisten kardaanien perät kestää on ehkä kiitos kahden aisan ja krouvin materiaalivahvuuksien. TS kuormanhallintaa.

Mitä noihin ketjuihin ADVssä tulee, tippakannua ja rättiä jokaisen ajokerran jälkeen, noin 3 min kuuluu harrastukseen, ei ole vielä vaivana koettu. nyt niissä on 24 tonnia täynnä ja kun kulumisrajaa mitoin, ehkä vajaa 15 jäljellä. Tosin uusi paketti on jo tallinpöydällä koska ei ole käsitystä miten edellinen omistaja on niitä pidellyt. Ainakin hankittaessa ne oli paskaset ku mikä> vahattu.

edit, miksi Guzzien yksiaisaiset kestää, niistä ei ole valitteluja mun silmiin sattunut

 

[hondamania]

Itsellä on kokemusta ketjullisesta 350 tkm ja nyt vajaa 100 tkm kardaanista. Nykytekniikalla ketjut kestää ihan hyvin, keskimäärin 35 - 40 tkm, ainakin matkapyörässä. Kardaanin eduiksi itse näen pyörän puhtaana pysymisen ja sadekelin. Sadekelillä ketjuja joutuu rasvaamaan usein ja siltikin tuntuu että kuivana kilisevät.

Tuohon laakeriasiaan: jos ongelman ydin on tuo kuulalaakerin ja kartiorullalaakerin yhteispeli => hieman täytyy ihmetellä ettei teutoonien insinöörit ole sitä saaneet korjattua. Tietysti jos siellä edelleen itsepintaisesti kiistetään koko ongelman olemassaolo niin sitten.

 

[AXP]

Aivan niin, sepä jäikin mainitsematta. Toki vetopyörästöissä on vastaava laakerointi. Vanhimmat sellaiset, joiden kanssa olen ollut tekemisissä, ovat olleet 50-luvulta, eli ratkaisu ei ole kovin vastikään keksitty.
Epäilen, että tuolla Bemarin virityksellä on pyritty enemmän (kustannus)säästöön kuin keveyteen. Tietenkin jousittamattoman massan lisääminen on aina haitaksi, mutta eipä tunnu järkevältä tehdä sitä noin radikaalin kestävyysuhrauksen kautta. Tässäkään asiassa ei ole ilmaista lounasta. Itse peräkotelon vahvistaminen paksummalla alumiinilla ei vielä toisi kovin paljoa lisäpainoa, mutta laakerista voisi tulla äkkiä kilon-parin luokkaa.

Taitaa olla mp-valmistuksessakin niin kovat kustannuspaineet nykyisin, että laadusta tingitään jopa kalliiden merkkien valmistajilla. Omallakin alalla on v*tuttanut jo useamman vuoden tuo samainen kustannusjahti. Tuntuu, että valmistajilla on laitteiden valmistamisen sijaan päätoimialaksi muodostunut kustannussäästöt. Ja kukahan se maksaa nekin _kalliit_ paskat, jollei hyväuskoinen kuluttaja... 

Kun ei enää tahdo rahallakaan saada ostettua laatua, eikä niin muodoin mahdollista osoittaa valmistajille, että laatutavara menisi kaupaksi paremmin kuin kehno tavara, lienee ainoa keino saada viesti perille olla ostamatta mitään ja laittaa sekin raha sukanvarteen. Kun raha lakkaa tulemasta, on pakko ruveta muuttamaan toimintamalleja tai laittaa lappu luukulle kokonaan. Ovatkin tottuneet jo liian kauan siihen, että kaikki mitä markkinoille työnnetään, menee kaupaksi.

Köhh, krrhhmm, taitaa mennä vähän OT:ksi.  

 

[kawabata]

se on heikkoa mikä ei kestä.

mielestäni tuolla ylempänä jo mainittukin yksiaisaisuus on eräs perää rassaava tai rasittava tekninen ratkaisumuoto. lisäksi senkin materiaali on liian ohutta, heikkoa ja alamittaista ollakseen riittävän kestävä. kaksiaisainen on maalaisjärjelläkin ajateltuna lujempi ja lisäksi omiin silmiini sellainen on paljon paremman näköinenkin. ainakin vääntövoimat kaksi aisaa jakaa molemmin puolin. lisäksi materiaalit lienevät japonialaisssa vahvempia yleisestikin.

edellä myös kirjailtiin rullalaakereista, kartiorullista, esijännityksillä ja kaksoiskartiorullalaakereista esijännityksin. ilman muuta viimeksi mainittu olisi lujin. olisi se myös painavin ja kallein, mutta ainakin kestäisi lähes ikuisuuksia moottoripyöräkäytössä.

nimim. kartiorullalaakerit keulan emäputkeen laitattanut alkuperäisten kuulien tilalle ja kyllä kestää.

 

[jappi]

se on heikkoa mikä ei kestä.

mielestäni tuolla ylempänä jo mainittukin yksiaisaisuus on eräs perää rassaava tai rasittava tekninen ratkaisumuoto. lisäksi senkin materiaali on liian ohutta, heikkoa ja alamittaista ollakseen riittävän kestävä. kaksiaisainen on maalaisjärjelläkin ajateltuna lujempi ja lisäksi omiin silmiini sellainen on paljon paremman näköinenkin.

Miksi autot on yksiaisaisia? Onko ne tehty kaupunkilaisjärjellä.

 

[dYNY]

se on heikkoa mikä ei kestä.

mielestäni tuolla ylempänä jo mainittukin yksiaisaisuus on eräs perää rassaava tai rasittava tekninen ratkaisumuoto. lisäksi senkin materiaali on liian ohutta, heikkoa ja alamittaista ollakseen riittävän kestävä. kaksiaisainen on maalaisjärjelläkin ajateltuna lujempi ja lisäksi omiin silmiini sellainen on paljon paremman näköinenkin.

Miksi autot on yksiaisaisia? Onko ne tehty kaupunkilaisjärjellä.

*REPS*

Osa kotiloista on tehty anaalijärjellä. Otetaan vaikka esimerkiksi VW Golf ja takapyörän laakeri. Samaa laakeria käytetään I, II ja III kopassa, sekä osassa Jetta ja Polo malleja. Lisäksi samainen suunnittelun kukkanen on pesiytynyt osaan Seat Ibizoja, Cordobia, Toledoja, sekä Audi 80, 90 ja Coupe malliin.

Aivan väärällä mitoituksella tehty noihin autoihin. Laakerisarjoja myydään kuin vappuneuloja!!! Katsokaa vaikka Motonetin nettiluettelosta. Varastosaldo 477 kpl !!!!

Se mikä ihmetyttää on se, että VW ei tajunnut luopua laakerista vaan piti sen tuotannossa myös III koppaisessa. Audi sen sijaan skippasi jo vuonna 1992.

Tämä jos joku osoittaa germaanista jääräpäisyyttä.

 

[Nomad]

mielestäni tuolla ylempänä jo mainittukin yksiaisaisuus on eräs perää rassaava tai rasittava tekninen ratkaisumuoto.

Mitoituskysymys (ei ongelma!) - ja se on nähtävästi bemari-insseillä menny joissain tapauksissa perseelleen.

Kyllähän tuolla rakenteella tiettyjä etuja saavutetaan, ei sitä ihan muuten vain olisi keksitty - kokoonpano, renkaanvaihto, komponenttien määrä, imago.

 

[pomppe]

Mielenkiintoinen keskustelu
Minulla on 3:s BMW menossa ja ajan n.15-17000 vuodessa.
Sekä pitkää että lyhyttä matkaa. Kaveripiirissä on useita Bemareita pari niistä ajaa yli 20000 vuodessa. Tämä ongelma josta keskustellaan on minulle täysin tuntematon.
Pari kysymystä niille joilla se ongelma on ollut.
Kuka teki ns. ennakkovaihdot, oliko se joku joka osasi laittaa laakerit paremmin kuin tehdas.
Miten on huollettu, onko itse tehty "kun tuli halvemmaksi"
Tuo keskustelu yksi tai kaksiaisaisesta ja "asiantuntevat" lausunnot materiaalipaksuuksista on ....
Onkohan jollain oikeata tietoa %:sta paljonko on särkynyt.
Tottakai se ottaa päähän kun kohdalle osuu. Esimerkkinä autopuolelta: UUtena ostetussa Mersussani jouduttiin ensimmäisen vuoden aikana ripustuksen osia joka kulmasta
ja lisäksi penkinlämmitin sytytti penkin palamaan. Että silleen..

 

[ek@]

lisäksi materiaalit lienevät japonialaisssa vahvempia yleisestikin.

Jaa-a. Rungot menee poikki zetoreissa. Eivät kestä kiertää muttereita kiinni. Lienee kilosissakin esimerkiksi niin ohuet rungot, että pikku pökkäyksestä menee poikki. Täälläkin oli linkitetty kuvia gixereiden poikkinaisista rungoista. Menee niitä laakereita japseistakin. Täälläkin taivasteltiin jonkun fjr:n pyöränlaakeiden menoa muutamassa kympissä. Jossain busasivuilla oli joskus käydessäni yli 80 sivua valitusta vioista. blablabla...

Joka tapauksessa huonosti on tuo LT:n perä näköjään suunniteltu tuommoiseen tankkiin, paitsi taitaa olla otettu vaan köykäisemmistä pyöristä. Luulisi, että olisi jo suunniteltu uusiksi ajat sitten, kun on kerran vielä myynnissäkin.

 

[ukko]

Mielenkiintoinen keskustelu
Minulla on 3:s BMW menossa ja ajan n.15-17000 vuodessa.
Sekä pitkää että lyhyttä matkaa. Kaveripiirissä on useita Bemareita pari niistä ajaa yli 20000 vuodessa. Tämä ongelma josta keskustellaan on minulle täysin tuntematon.
Pari kysymystä niille joilla se ongelma on ollut.
Kuka teki ns. ennakkovaihdot, oliko se joku joka osasi laittaa laakerit paremmin kuin tehdas.
Miten on huollettu, onko itse tehty "kun tuli halvemmaksi"
Tuo keskustelu yksi tai kaksiaisaisesta ja "asiantuntevat" lausunnot materiaalipaksuuksista on ....
Onkohan jollain oikeata tietoa %:sta paljonko on särkynyt.
Tottakai se ottaa päähän kun kohdalle osuu. Esimerkkinä autopuolelta: UUtena ostetussa Mersussani jouduttiin ensimmäisen vuoden aikana ripustuksen osia joka kulmasta
ja lisäksi penkinlämmitin sytytti penkin palamaan. Että silleen..

Niin, jos ne kestää kun useasti vaihtaa

 

[pecha]

Täälläkin oli linkitetty kuvia gixereiden poikkinaisista rungoista. Menee niitä laakereita japseistakin.

Tarkoitatko sitä K5 gixxeriä, joka oli pannutettu radalla +200 vauhdista, ja jonka runko ei kestänyt (radalla lippaaminen jätettiin uutisoinnissa alkuun mainitsematta)?

Vai kenties sitä K7 gixxeriä, jonka joku idiootti ajoi uutena ulos jenkkiläisen diilerin pihasta, ja alle 100 metrin päässä seinään, ja siitäkin runko mokoma napsahti poikki? Silloinkin ehti nettiin runsaasti "tietoa" gixxereiden runkojen surkeasta laadusta. Eipä ole recallia kuulunut kumpaankaan vuosimalliin, ja jonkin verran lienee niitä maailmalla...

Menee laakereita japseistakin, juu. Kaikista menee, kun tarpeeksi ajaa. Mutta esimerkiksi juuri kardaanin toteutuksen taitavat silti vaan hanskata paremmin kuin sakemannit, niistä kun ei paljon valituksia ole kuulunut.

 

[efraim]

Moro,

Tsiikasin SKF:n laakerinluettelosta dataa.
Pienemmälle laakerille luvataan dynaamista kuormitusta 27.5kN ja maksiminopeus on 11000r/min. Isomman laakerin vastaavat luvut ovat 31.9kN ja 11000r/min. Pitäisi riittää vähän isommallekin ja nopemmalle lotjalle.

Dipl.Ing. Günther ei ole suinkaan alimitoittanut laakereita.

 

[puh]

edit, miksi Guzzien yksiaisaiset kestää, niistä ei ole valitteluja mun silmiin sattunut

Ajaetaanko niillä missään??

 

[Nomad]

Moro,

Tsiikasin SKF:n laakerinluettelosta dataa.
Pienemmälle laakerille luvataan dynaamista kuormitusta 27.5kN ja maksiminopeus on 11000r/min. Isomman laakerin vastaavat luvut ovat 31.9kN ja 11000r/min. Pitäisi riittää vähän isommallekin ja nopemmalle lotjalle.

Dipl.Ing. Günther ei ole suinkaan alimitoittanut laakereita.

Haarukan yksipuoleisuuden aiheuttamista momenteistahan tuo laakerikuorma muodostunee aika pitkälti. Vaikea mielestäni edes suuntaa antavaa kestävyyttä katsoa SKF:n katalogista, kun kuormia ei tiedetä. Teoreettiset kuormathan tuosta olis helppo laskea, jos perän mitat olisi tarkemmin tiedossa. Ja voihan olla, että laakeri sinällään nuo kuormat kestää, mutta jos esim. laakeripesä ei kaikissa kuormitustilanteissa pidä muotoaan, niin siinä on hyväkin laakeri nopeasti finaalissa.

Saivartelen - siis olen.

 

[ek@]

Tarkoitatko sitä K5 gixxeriä, joka oli pannutettu radalla +200 vauhdista, ja jonka runko ei kestänyt (radalla lippaaminen jätettiin uutisoinnissa alkuun mainitsematta)?

Äkkiä googlettamalla tuli esimerkiksi tuommoinen vastaan:
RUNKO

Tuosta ainakin saa sen kuvan, että oli kruisaillut ja rungon katkeamisen vuoksi oli etupää levähtänyt alta.

toinen linkki

Kuvia ei näe loggautumatta, mutta kyllä noista teksteistä saa sen kuvan, ettei 200 lasissa olla seiniin ajeltu.

kolmas linkki

Onhan tuolla monta, joilla ei ole runko-ongelmia, joten eiköhän ne ihan luotettavia pelejä ole.