• Tervetuloa uudistetulle moottoripyora.org -foorumille! Onko ongelmia? Palautetta? kerätään tähän ketjuun kootusti asiat. Mikäli et pääse ketjuun kirjoittamaan, voit myös olla sähköpostilla yhteydessä. Teknisen tuen sähköposti löytyy yhteystiedot -sivulta. Mikäli et pääse kirjautumaan, yritä ensin salasanan palautusta.

Kumpi sinua pelottaa enemmän; kuolema vai halvaan

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja T-Doggy
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

Kumpi sinua pelottaa enemmän; kuolema vai halvaan - tuminen(neliraaja)

  • 1.Kuolema

    Ääniä: 0 0,0%
  • 2.Halvaantuminen

    Ääniä: 0 0,0%

  • Ääniä yhteensä
    0
Täälä kylillä intikka äijälle kävi huonosti. Polkupyörällä kaatui ja halvaantui.
omg.gif
Tarina ei kerro että oliko alkoholilla osuutta?
 
Nykyään ei kannata itsaria tehdä jos halvaantuu, koska lääketiede kehittyy vauhdilla. Onhan noita halvaantuneita jo parantunut kantasolutekniikalla muutamia.
 
Kyl mul vaaka kääntyy halvaantumisen puolelle ja kaikkein eniten vihannekseks joutumine. Kyl mun mielest on elämä aika ankeeta jollei pysty ees itte pistämää ruokaa suuhu saatikka mitää muutakaa arkitointa tekemää. Ei sillä, hienoa se on, jos joku pystyy tuollaisestakin elämästä nauttimaan, mutta itse en henkilökohtaisesti pysty kuvittelemaan mitään hohdokasta tuossa tilanteessa. Mun puolesta mult sais vetää kaikki letkut irti ja antaa kuoleman korjata omansa taltee. Luonto korjaa muutenki heikot pois ja antaa vahvempien elää.
 
Musiikkia, urheilua ja moottoripyöräilyä harrastavana tuo halvaantuminen olisi kyllä kaikkein pahin skenario. Menisi kyllä kaikki.
 
Juu halvaantuminen... Toivonmukaan jos napsahtaa niin napsahtaa kans niin et ei jää turhaan sätkimään.
 
En oikein ymmärrä miksi tämmöistä asiaa kannattaa edes miettiä??
Se on tämän turvallisuushysteerisen nykyajan kummallinen ilmiö pelätä kuvitteellisia ja teoreettisia vaaroja ja asioita. Ennen vanhaan sitä tekivät vain vanhat mummot, mutta nykyisin "elämää pelkäävien arkajalkojen armeija" on sankka sisältäen myös aikuisia miehiä. Mutta maailma muuttuu, eikä aina parempaan suuntaan...
 
No ei pelota... jos jäis älyttömäksi makaamaan niin mammalla on käsky ottaa töpseli seinästä... in any case.
 
Kysymys on mielletty tässä vähän joustavasti. Puhuttiin kattoon tuijettelusta eli ei siinä silloin pelata pelejä tai surffata netissä. Käsitän itse ainakin tilanteen kaulasta alaspäin halvaantumiseksi. Ehkäpä vielä osittain kiinni jossain letkuissa.

Tällä tulkinnalla ehdottomasti mieluummin kuolema. Eiköhän vakuutusyhtiö ja valtio venkoile hoito- & haittakorvausten kanssa jotenkin niin, että olisin siltäkin kantilta halvaantuneena järjetön taakka vaimolleni. Henkivakuutuksen kanssa ei tarvi jossitella eikä vääntää. Rakkaankin ihmisen kuolemasta pääsee joskus yli, mutta koko- tai puolivihannes on puolisonkin riesana jomman kumman elinajan.

Eipä tätä asiaa omalta kantilta tarvi edes miettiä. Kiinnostus eloonjääntiin tulisi seuraavien kautta:
-ei juurikaan kipuja
-edes yksi käsi ja keho toimii sen verran, että muiden ei tarvi nostella paskalle, suihkuun, sänkyyn, rullatuoliin...
-aivot pelaa
-puhe sujuu
-ei elämää ylläpitäviä laitteita kiinni kehossa

Edes tuon verran elämänlaatua, niin asiaa pitäisi harkita.
 
Vastasin kuolema, mutta täytyy todeta, että riippuu halvaantumisesta. Halvaantuisinko siis esim. vyötäröstä vai kaulasta alaspäin. Ilman toimivia jalkoja voisin tulla toimeenkin, mutta sängyn pohjalla makaaminen "vihanneksena" ei ole elämisen arvoista elämää. Toisaalta helppo se on nyt höpöttää, voisin olla hyvinkin eri mieltä, jos tällänen tilanne sattuis oikeesti omalle kohdalle. Täytyy vaan toivoa, ettei satu....
nixweiss.gif


EDIT:Sekoilin turhan quoten kanssa.
 
Ei sitä kupaakaan voi kokoajan pelätä, mutta jos valita pitää niin kyllä tuo halvaus enemmän pelottaa.
kaboom.gif
 
Eipä nyt voi sanoa että pelottais kumpikaan, halvaantuminen olis kyllä vittumaisempi. Joko sitä joutus keksii miten saa iteltään nirrin pois tai sopeuduttua elämään halvaantuneena, kumpikaan ei kauheasti kiinnosta.
 
Halvaantuminen ois 100x pahempi vaihtoehto. Kuolemaa en pelkää. Sitä on tullu katottua silmiin liian monta kertaa elämän aikana jo.
 
En keksi mitään syytä pelätä kuolemaa, etenkin jos vertaa sitä halvaantumiseen. Kuollessa elämä vain loppuu, eikä silloin kuolleena enää murehdi yhtään mitään. Tietenkin jos uskoo jumaliin tms, niin kuolema voi mietityttää/pelottaakin. Kuolemassa "pelottaa" vain se, että miten se vaikuttaa läheisiin, mutta eipä se neliraajahalvaantuneen kanssa eläminenkään olisi vaimolle hääviä, eli ehkä siksikin mieluummin kuolisi.
 
Halvaantuminen pelottaa totisesti enemmän. On paljon parempi lähteä saappaat jalassa kuin jäädä toisten armoille koko loppuelämäksi. Tässä asiassa Suomen valtion tulisi mielestäni siirtyä eutanasiaa käyttämään. Jos neliraajahalvautunut haluaisi kuolla niin miksi sitä ei hälle suotaisi, jos se kerta on hänen oma tahtonsa. Sama homma jonkun alzheimerin kanssa se on yksi sairaus mitä en itselle toivo ja jos se tulee niin toivon kyllä, että lähden saappaat jalassa ennenkuin on siinä vaiheessa ettei kykene itse tekemään mitään. Tai joku pahalaatuinen kasvain, josta ei kykene parantumaan. Kivuliaat säde ja solunsalpaajahoidot sekä kovat syöpäkivut, ei ole elämää semmoinen.

En usko, että olisi läheisillekään kovin helppoa katsella neliraajahalvaantunutta monta vuotta.
 
Halvaantuminen on pahempi. Mitä siitä elämästä enää tulisi, joko laitoksessa tai omaisten hoidettavana, ei käy kertakaikkiaan. Olen sanonut kavereille, jotka vaikkapa ottaisivat hissin eivätkä menisi portaita, että meillä ja teillä on terveet kädet ja jalat, käytetään niitä. Joku kaunis päivä voi olla niin, etteivät paikat enää toimikaan. Kaukaa haettu vertaus, mutta.
 
Back
Ylös