Kumpi pysähtyy nopeammin

[wekkuli]

Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.

Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...

Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.

Kyllä Pallokala (katsokaa ylmpää) on tässä oikeassa. Muilla kappaleilla liikekitka on staattista kitkaa pienempi, mutta ei kumilla. Pienessä luistossa kumilla on suurin kitka. Siksi varmaan kunnon ratamiehet painaa mutkia pikkusladissa, koska se on paremman kitkan ansiosta nopein tapa. Fysiikan maikat haluaa pitää asiat simmpeleinä eivätkä halua sotkea opiskelijan pollaa tällä asialla. Mutta tietävät tämän kyllä.

Kyllä se on kumillakin. Asfaltin ja kumin välinen "hammasratasefekti" on syynä siihen, ei itse kumi sinällään. Esim. täysin sileällä jäällä tuo ei enää päde, kun kumilla ei ole enää mitään koloja/uria alustassa, joihin pureutua.

Sen tuntee talvellakin ihan perstuntumalla. Kun rengas menee peilijäällä lukkoon, niin tuntuu kuinka hidastuvuus huononee. Pito ikäänkuin "napsahtaa" irti, ja sitten mennään kuin pulkalla  

Pätee myös asfaltilla. Tuntee kyllä sekä pidon irtoamisen että uudelleen kiinni nappaamisen.

Ns "highsideri" perustuu juuri siihen kun liukukitka on staattista kitkaa pienempi. Ensin takapyörä liukuu ja sitten kun liuku päättyy niin ilmojen halki käy ratapyöräilijän tie. Jos liukukitka olisi staattista kitkaa suurempi, ei moinen lippaus olisi mahdollista.

 

[scuuba]

Tuo 2x lyhyempi matka...

Jos toinen pysähtyy 40 metrissä, paljonko on siis 2 kertaa lyhyempi matka?

Ai shättana, siteerasin väärin tuon 2x lyhyemmän matkan, mutta yhtä hyvä se on kuin avausrepliikissä: 2x nopeammin.

Heittelin muistinvaraisesti, että parhaat autot pysähtyisivät jopa alle 30m matkalla, koska muistelin Topgearissa sellaista nähneeni. Kyseinen peli saattoi myös olla sieltä 'parhaasta' päästä, eli olisko ollu formula.

Toi 100-0kmh 30m vaatii vaan 1.3G, joten siihen pystyy baut "mikä tahansa (rata-)auto" jossa tota aerodynaamista downforcee on keskimäärin tuon 0.3G verran alle 100kmh nopeudessa.

Formulassa tuota dfää on jopa 5-6G yli 300kmh nopeuksissa. Tosin siinä nopeudessa pelkkä ilmanvastuskin on jo 1G luokkaa.
Toisaalta, jos formulan siivet säädetään maksimiin, eli haetaan vain maksimaalista dfää hitaisiin nopeuksiin, niin formula kykenee jarruttamaan 100-0kmh 20-25 metrissä.
Ja tuossa siis auttavat aerodynamiikan luoma downforce + normaali painovoima + ilmanvastus.

Normi henkilöauto tai mopo kykenee 100-0kmh max ~1.1G jarrutuksiin josta seuraa jarrutusmatka ~36m.
Tuohon 0.1G lisäyksellä päästään 33m jarrutusmatkaan.

Toisaalta käytännössä esim kitkakertoimella 1.0 päästään 39 metriin joka voisi olla aika lähellä optimioloja normi autolla tai mopolla?

 

[hidas57]

Tossa linkissä http://en.wikipedia.org/wiki/Formula_One_car#Brakes sanotaan keskiverto F1:n pysähtyvän 100-0 km/h 17m matkalla. Ja jonkin Porsche 911:n 31,4m matkalla.

 

[scuuba]

Tossa linkissä http://en.wikipedia.org/wiki/Formula_One_car#Brakes sanotaan keskiverto F1:n pysähtyvän 100-0 km/h 17m matkalla. Ja jonkin Porsche 911:n 31,4m matkalla.

Toi 17m vaatii keskimäärin 2.3G hidastuvuutta joka on kyl aika kova arvo alle 100kmh nopeuksissa.
No, voihan se olla.

 

[uusiomotoristi]

Kyllä tästä samasta asiasta jaksetaan vääntää näimmä vaikka kokonainen kirjasarja. Suurimmalla osalla meistä on myös kotilo, joten menkää testaamaan sopivaan paikkaan kumpi pysähtyy nopeemmin, tai uskokaa totuutta se on auto. Sama pätee hidastuvuuteen pidon rajalla / lukkojarrutuksessa testatkaa, jos fysiikan lait ei mielestänne päde. Mikäli joku pystyy uskottavasti todistamaan lukkojarrutuksen olevan tehokkaampi niin väitöskirjaa tekemään. Saadaan orgille oma tohtori.

 

[Tylyttäjä]

Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.

Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...

Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.

Kyllä Pallokala (katsokaa ylmpää) on tässä oikeassa. Muilla kappaleilla liikekitka on staattista kitkaa pienempi, mutta ei kumilla. Pienessä luistossa kumilla on suurin kitka. Siksi varmaan kunnon ratamiehet painaa mutkia pikkusladissa, koska se on paremman kitkan ansiosta nopein tapa. Fysiikan maikat haluaa pitää asiat simmpeleinä eivätkä halua sotkea opiskelijan pollaa tällä asialla. Mutta tietävät tämän kyllä.

Kyllä se on kumillakin. Asfaltin ja kumin välinen "hammasratasefekti" on syynä siihen, ei itse kumi sinällään. Esim. täysin sileällä jäällä tuo ei enää päde, kun kumilla ei ole enää mitään koloja/uria alustassa, joihin pureutua.

Sen tuntee talvellakin ihan perstuntumalla. Kun rengas menee peilijäällä lukkoon, niin tuntuu kuinka hidastuvuus huononee. Pito ikäänkuin "napsahtaa" irti, ja sitten mennään kuin pulkalla  

Pätee myös asfaltilla. Tuntee kyllä sekä pidon irtoamisen että uudelleen kiinni nappaamisen.

Ns "highsideri" perustuu juuri siihen kun liukukitka on staattista kitkaa pienempi. Ensin takapyörä liukuu ja sitten kun liuku päättyy niin ilmojen halki käy ratapyöräilijän tie. Jos liukukitka olisi staattista kitkaa suurempi, ei moinen lippaus olisi mahdollista.

Asfaltilla on vaan se ero esim. tuohon sileään jäähän, että tosiaan se pieni luisto ei vähennä kitkaa. Eli pito ei vähene vaikka luistaa hieman. Tämä sen "hammasratasefektin" takia. Sitä tuossa koitin sanoa.

 

[Tylyttäjä]

Kyllä tästä samasta asiasta jaksetaan vääntää näimmä vaikka kokonainen kirjasarja. Suurimmalla osalla meistä on myös kotilo, joten menkää testaamaan sopivaan paikkaan kumpi pysähtyy nopeemmin, tai uskokaa totuutta se on auto. Sama pätee hidastuvuuteen pidon rajalla / lukkojarrutuksessa testatkaa, jos fysiikan lait ei mielestänne päde. Mikäli joku pystyy uskottavasti todistamaan lukkojarrutuksen olevan tehokkaampi niin väitöskirjaa tekemään. Saadaan orgille oma tohtori.

Riippuu autosta ja nopeudesta mistä lähdetään jarruttamaan, kuten täälläkin on mainittu.

 

[uusiomotoristi]

Kyllä tästä samasta asiasta jaksetaan vääntää näimmä vaikka kokonainen kirjasarja. Suurimmalla osalla meistä on myös kotilo, joten menkää testaamaan sopivaan paikkaan kumpi pysähtyy nopeemmin, tai uskokaa totuutta se on auto. Sama pätee hidastuvuuteen pidon rajalla / lukkojarrutuksessa testatkaa, jos fysiikan lait ei mielestänne päde. Mikäli joku pystyy uskottavasti todistamaan lukkojarrutuksen olevan tehokkaampi niin väitöskirjaa tekemään. Saadaan orgille oma tohtori.

Riippuu autosta ja nopeudesta mistä lähdetään jarruttamaan, kuten täälläkin on mainittu.

Kuten aloittaja viestissään kertoi. Sanoi autokoulun opettaja. Silloin puhutaa normaaleita tieliikennenopeuksista ja kalustosta.

Itse kävin testaamassa pari viikkoa sitten kahdella kotilolla ja mopolla. Alla järjestys lyhimmästä pisimpään. vauhti 50 ja 80  km/h. Molemmilla nopeuksilla järjestys sama.

1. Audi A6
2. Fiat punto
3. Honha cbr 1100 xx

Toki en todellakaan ole mikään ammattimotoristi.

Edit: Tutkaa ei ollut käytössä, joten nopeus mittarin mukaan.

 

[Muukka]

Silloin puhutaa normaaleita tieliikennenopeuksista ja kalustosta.

Aivan varmasti auto pysähytyy nopeammin kuin pyörä, jotkut eivät vain usko edes testeissä olevia metrimääriä. Tosin onhan se järkevää verrata kilokyykkyä puntoon.

 

[uusiomotoristi]

Silloin puhutaa normaaleita tieliikennenopeuksista ja kalustosta.

Aivan varmasti auto pysähytyy nopeammin kuin pyörä, jotkut eivät vain usko edes testeissä olevia metrimääriä. Tosin onhan se järkevää verrata kilokyykkyä puntoon.

Ei. Audi painaa ja paljon.

Edit: alapuolelle tuli jo kommentti joten tarkennetaan / korjataan. Vetailussa oli kaksi hyvin erillaista kotiloa.

 

[scuuba]

Silloin puhutaa normaaleita tieliikennenopeuksista ja kalustosta.

Aivan varmasti auto pysähytyy nopeammin kuin pyörä, jotkut eivät vain usko edes testeissä olevia metrimääriä. Tosin onhan se järkevää verrata kilokyykkyä puntoon.

Ei. Audi painaa ja paljon.

Onko pojat taas pistämässä fysiikan lakeja uusiks? Ts paino vaikuttaa jarrutusmatkaan?

 

[imohtep]

Kyllä tästä samasta asiasta jaksetaan vääntää näimmä vaikka kokonainen kirjasarja. Suurimmalla osalla meistä on myös kotilo, joten menkää testaamaan sopivaan paikkaan kumpi pysähtyy nopeemmin, tai uskokaa totuutta se on auto. Sama pätee hidastuvuuteen pidon rajalla / lukkojarrutuksessa testatkaa, jos fysiikan lait ei mielestänne päde. Mikäli joku pystyy uskottavasti todistamaan lukkojarrutuksen olevan tehokkaampi niin väitöskirjaa tekemään. Saadaan orgille oma tohtori.

+1

Luulen, että kun se oikea paikka tulee, niin ei
ole enää noilla kitka- ja muillajutuilla mitään tekemistä.

On se vaan niin paha paikka, että harjottelemalla
lähinnä voi jotain jarrutusmatkan pituuteen vaikuttavia
syitä oppia ja saada sitä lyhyemmäksi...

Luulen, että hiljaisempi nopeus olisi usein helpoin
tapa pysähtyä nopeammin

 

[Hemppa]

Silloin puhutaa normaaleita tieliikennenopeuksista ja kalustosta.

Aivan varmasti auto pysähytyy nopeammin kuin pyörä, jotkut eivät vain usko edes testeissä olevia metrimääriä. Tosin onhan se järkevää verrata kilokyykkyä puntoon.

No laita nyt ihmeessä niitä testien metrimääriä esille...siis esim koskien sellaisia autoja, joita tuolla liikenteessä pääosin pyörii.

 

[Jycce12R]

Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.

Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...

Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.

Kyllä Pallokala (katsokaa ylmpää) on tässä oikeassa. Muilla kappaleilla liikekitka on staattista kitkaa pienempi, mutta ei kumilla. Pienessä luistossa kumilla on suurin kitka. Siksi varmaan kunnon ratamiehet painaa mutkia pikkusladissa, koska se on paremman kitkan ansiosta nopein tapa. Fysiikan maikat haluaa pitää asiat simmpeleinä eivätkä halua sotkea opiskelijan pollaa tällä asialla. Mutta tietävät tämän kyllä.

Kyllä se on kumillakin. Asfaltin ja kumin välinen "hammasratasefekti" on syynä siihen, ei itse kumi sinällään. Esim. täysin sileällä jäällä tuo ei enää päde, kun kumilla ei ole enää mitään koloja/uria alustassa, joihin pureutua.

Sen tuntee talvellakin ihan perstuntumalla. Kun rengas menee peilijäällä lukkoon, niin tuntuu kuinka hidastuvuus huononee. Pito ikäänkuin "napsahtaa" irti, ja sitten mennään kuin pulkalla  

Pätee myös asfaltilla. Tuntee kyllä sekä pidon irtoamisen että uudelleen kiinni nappaamisen.

Ns "highsideri" perustuu juuri siihen kun liukukitka on staattista kitkaa pienempi. Ensin takapyörä liukuu ja sitten kun liuku päättyy niin ilmojen halki käy ratapyöräilijän tie. Jos liukukitka olisi staattista kitkaa suurempi, ei moinen lippaus olisi mahdollista.

Asfaltilla on vaan se ero esim. tuohon sileään jäähän, että tosiaan se pieni luisto ei vähennä kitkaa. Eli pito ei vähene vaikka luistaa hieman. Tämä sen "hammasratasefektin" takia. Sitä tuossa koitin sanoa.

Tämä on aina yhtä mielenkiintoista  

.

Pallokalan viittauksesta löysin samaa aineistoa kuin aikanaan tekun autopuolen kirjallisuudesta. Katsokaapas linkki:

http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/19361.PDF

 

[wekkuli]

Silloin puhutaa normaaleita tieliikennenopeuksista ja kalustosta.

Aivan varmasti auto pysähytyy nopeammin kuin pyörä, jotkut eivät vain usko edes testeissä olevia metrimääriä. Tosin onhan se järkevää verrata kilokyykkyä puntoon.

Ei. Audi painaa ja paljon.

Onko pojat taas pistämässä fysiikan lakeja uusiks? Ts paino vaikuttaa jarrutusmatkaan?

Vaikuttaa se siinä tapauksessa jos muut tekijät pysyvät vakiona ja jarruteho on rajallinen niin, että pidon äärirajalle ei päästä jarrutuksen lähtönopeudesta. Esim kuorma-auto ei pysähdy samalla matkalla täyteen kuormattuna tai tyhjänä 100-0 km/h.

 

[wekkuli]

Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.

Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...

Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.

Kyllä Pallokala (katsokaa ylmpää) on tässä oikeassa. Muilla kappaleilla liikekitka on staattista kitkaa pienempi, mutta ei kumilla. Pienessä luistossa kumilla on suurin kitka. Siksi varmaan kunnon ratamiehet painaa mutkia pikkusladissa, koska se on paremman kitkan ansiosta nopein tapa. Fysiikan maikat haluaa pitää asiat simmpeleinä eivätkä halua sotkea opiskelijan pollaa tällä asialla. Mutta tietävät tämän kyllä.

Kyllä se on kumillakin. Asfaltin ja kumin välinen "hammasratasefekti" on syynä siihen, ei itse kumi sinällään. Esim. täysin sileällä jäällä tuo ei enää päde, kun kumilla ei ole enää mitään koloja/uria alustassa, joihin pureutua.

Sen tuntee talvellakin ihan perstuntumalla. Kun rengas menee peilijäällä lukkoon, niin tuntuu kuinka hidastuvuus huononee. Pito ikäänkuin "napsahtaa" irti, ja sitten mennään kuin pulkalla

Pätee myös asfaltilla. Tuntee kyllä sekä pidon irtoamisen että uudelleen kiinni nappaamisen.

Ns "highsideri" perustuu juuri siihen kun liukukitka on staattista kitkaa pienempi. Ensin takapyörä liukuu ja sitten kun liuku päättyy niin ilmojen halki käy ratapyöräilijän tie. Jos liukukitka olisi staattista kitkaa suurempi, ei moinen lippaus olisi mahdollista.

Asfaltilla on vaan se ero esim. tuohon sileään jäähän, että tosiaan se pieni luisto ei vähennä kitkaa. Eli pito ei vähene vaikka luistaa hieman. Tämä sen "hammasratasefektin" takia. Sitä tuossa koitin sanoa.

Tämä on aina yhtä mielenkiintoista

.

Pallokalan viittauksesta löysin samaa aineistoa kuin aikanaan tekun autopuolen kirjallisuudesta. Katsokaapas linkki:

http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/19361.PDF

No menee vähän pilkun viilailuksi, mutta lukkojarrutus ei ole mielestäni sama asia kuin 10-15% luisto. Jos näin kuitenkin on, niin perun kaikki puheeni ja rupean autoilijaksi...

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin kumin elastisuuden vuoksi renkaan ja tien kontaktipinnalla tapahtuu aina pientä luistoa kun liikkeellä ollaan. Eli täydellistä "lepokitkaa" ei liikkeessä esiinny. Mutta jos asioita halutaan esittää yksinkertaistetussa muodossa, niin mielestäni 10-15% luisto on lähempänä lepo- kuin liukukitkaa. Mutta tämä on vain mielipide josta on turha kiistellä, sillä kuten sanottu, jos tieteellisen tarkkoja ollaan, niin se ei ole kumpaakaan.

 

[banditx]

Turhapa tuosta jarrutusmatkasta on kinata kun TM on senkin vertailun tehnyt. Numeroa on muista mutta tulos oli kuitenkin se että osaavissa käsissä pyörä voi pysähtyä yhtä nopeasti kuin auto mutta ei muuten.
Yksi testi oli jossa m-pyöräilijä ajoi auton vierellä tietäen että autoilija hetken kuluttua painaa jarrun pohjaan. tämä testi tehtiin kaupunkinopeuksissa ja kaupunkivälimatkoilla jotka eivät ole pitkät...
Lopputuloksena m-pyöräilijä pysähtyi noin 7-12m auton konepellin jälkeen. Tositilanteessa jälki olisi ollut karua katseltavaa...

Kiteytettynä: paskaa puhuvat ne, jotka väittävät voivansa ajaa lähellä edellä ajavaa koska pyörässään on tehokkaammat jarrut kuin esim. autossa...

 

[Oddo]

Olen seurannut vierestä jonkinverran auton renkaiden tieteellistä tutukimusta. Sivuttais tai pitkittäis voima riippuvat luiston määrästä. Unohtakaa fysiikan tunneilla opetetut asiat liuku- ja vierimiskitkasta. Ne eivät päde kumipyörien ja asvaltin välillä, koska pintojen välillä tapahtuu vaikka mitä ilmiötä joiden tajuamiseen menee muutama vuosi.
Suurimman voiman pitkittäisvoiman rengas tuottaa 8-20% luistolla. ABS jarrujen ohjaus säädetään ensisijaisesti liukkaalle kelille normi autoissa. Jarrutusmatkan pituuteen vaikuttaa eniten jarrutuksen alun tapahtumat, eka sekuntti, koska silloin edetään eniten. Uusien henkilöautojen hätäjarru asistentit ym auttavat kuskia paljon tässä asiassa.

Kuten monta kertaa aiemmin todettu auto pysähtyy 100-0 36-44m ja parhaat mp/kuski yhdistelmät pääsevät samaan hyvissä olosuhteissa.

 

[puikkis]

Mitä jos jätetään ne osaavat tai osaamattomat kädet kokonaan pois vertailusta ja verrataan vain pyörää vastaan auto.

Tehdään tavallisilla perheautoilla esim kymmenen jarrutusta 100-0 . Autot vois olla esim. corolla, golf, astra, v70, mb-c, ... siis keskiarvo monesta eri tavallisesta autosta ja keskiarvo monesta eri kuskista.

Sama otanta pyöristä, esim. gs500, er-5, fzs-600, cbr-600,... monta eri pyörää ja monta eri kuskia.

Ei sporttisia autoja eikä pyöriä. Samasta nopeudesta 100, mitattuna gps:llä jarrutus nollaan ja mitataan keskiarvot.

Tulos: autot pysähtyy paljon paremmin kuin pyörät.


Jos taas lähdetään hakemaan maksimia, niin otetaan erittäin sporttinen pyörä ja kovan luokan kisakuski. Ja erittäin sporttinen auto ja siihen kovan luokan kisakuski, tai motoGP pyörä vastaan F1 auto. Taas autot pysähtyy paremmin kuin kuin pyörät.

Usein valitettavasti kuulee juttuja jossa joku Gigseri tai Rykkönen pysähtyy paremmin kuin joku väsynyt tavallinen corolla. Painii niin eri sarjassa. Saman sarjan vehkeitä kun verrataan niin auto pysähtyy paremmin kuin pyörä.

 

[foxterrier]

Eiköhän koko atavistinen usko mopon lyhempään jarrutusmatkaan perustu vaan mopokuskin liikennesilmään, pakko olla hereillä eik nukkua ja soitella kännyllä ja kuunnella soffamuzakkia tai poppenpollia vaik pitäis ajaa..