Kumpi pysähtyy nopeammin

[Tylyttäjä]

Silloin puhutaa normaaleita tieliikennenopeuksista ja kalustosta.

Aivan varmasti auto pysähytyy nopeammin kuin pyörä, jotkut eivät vain usko edes testeissä olevia metrimääriä. Tosin onhan se järkevää verrata kilokyykkyä puntoon.

Ei. Audi painaa ja paljon.

Onko pojat taas pistämässä fysiikan lakeja uusiks? Ts paino vaikuttaa jarrutusmatkaan?

Vaikuttaa se siinä tapauksessa jos muut tekijät pysyvät vakiona ja jarruteho on rajallinen niin, että pidon äärirajalle ei päästä jarrutuksen lähtönopeudesta. Esim kuorma-auto ei pysähdy samalla matkalla täyteen kuormattuna tai tyhjänä 100-0 km/h.

Käytännössä tosiaan vaikuttaa, koska jarrutehoa ei ole rajattomasti, ja renkaan/alustan ominaisuudet ovat myöskin rajalliset.

Paino vaikuttaa käytännössä yllättävän paljon sekä jarrutusmatkaan että mutkanopeuteen. Kärjistettynä; sama auto prätkä pystyy puolet kevyempänä huomattavasti parempiin mutkanopeuksiin ja lyhyempiin jarrutusmatkoihin.

Fysiikan lisäksi pitää tietää myös käytäntö. Muuttujia on meinaan enemmän kuin äkkiseltään uskoisi. Moni insinööri kompastuu tuohon, valitettavasti.

 

[S-mies]

Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.

Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...

Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.

Mutta käytännössä puhtaalla kuivalla asvaltilla se lukkojarrutus pysäyttää auton kuitenki nopeammin kuin normi ABS:llä jarrutettaessa. Normi abs:t ei nimittäin pidä rengasta koko ajan juuri lukkiutumisen rajoilla vaan päästää aina välillä "löysiä", jolloin rengas ei jarruta maksimaalisesti. Eli tehokkainta on jarruttaa ilman ABSeja jumailaisella jarrujalálla joka pitää jarrtutehon sellaisena, että rengas pyörii juuri ja juuri

Kannatta kokeilla jos on kaks täsmälleen samanlaista kiesiä toinen ABSeilla ja toinen ilman...

 

[Hannula]

Mutta käytännössä puhtaalla kuivalla asvaltilla se lukkojarrutus pysäyttää auton kuitenki nopeammin kuin normi ABS:llä jarrutettaessa.

Kun katselee esim. TM:n testejä, niin autojen hidastuvuudet ABS-jarruilla näkyy olevan aivan 1 G:n pinnassa. Tietääkseni jarrutukset tehdään näissä testeissä runttaamalla jarrut pohjaan ja antamalla ABSien hoitaa loput.

Liukukitkakerroin on luokkaa 20 % alempi kuin lepokitkakerroin, joka antanee suuntaa myös käytännön kitkakertoimesta kuivalla asfaltilla, kun huomioidaan myös renkaan pinnan kuoriutuminen liukuvalta pinnalta.

Nyt pitäisi siis uskoa, että lukkojarrutuksella voitaisiin päästä 1 G:n hidastuvuuteen tai jopa yli. Uskokoon ken tahtoo.

Nyt päästään tietysti viisastelemaan termeillä, eli mitä tarkoitetaan lukkojarrutuksella, mutta optimijarrutukseen sitä ei pidä sotkea.

 

[Tylyttäjä]

Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.

Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...

Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.

Mutta käytännössä puhtaalla kuivalla asvaltilla se lukkojarrutus pysäyttää auton kuitenki nopeammin kuin normi ABS:llä jarrutettaessa. Normi abs:t ei nimittäin pidä rengasta koko ajan juuri lukkiutumisen rajoilla vaan päästää aina välillä "löysiä", jolloin rengas ei jarruta maksimaalisesti. Eli tehokkainta on jarruttaa ilman ABSeja jumailaisella jarrujalálla joka pitää jarrtutehon sellaisena, että rengas pyörii juuri ja juuri  

Kannatta kokeilla jos on kaks täsmälleen samanlaista kiesiä toinen ABSeilla ja toinen ilman...

Tämä päti ennen, mutta en tiedä päteekö enää, parhaiden ABS:ien kohdalla. Ovat nopeutuneet ja parantuneet niin pirusti.

Sama juttu ESP-systeemit. Ennen kova ajo ei niillä onnistunut juuri ollenkaan, meno tyssäsi niillä täysin. Nykyään parhailla espeillä hyvätkin kuskit pääsevät jopa lujempaa kuin ilman.

 

[Hemppa]

Tässä myös Bikesta otettuja pysähtymismatkoja;

BMW K1200R 35,3 m
Triumph speed triple 36,0 m
Honda CB600F 34,5 m  
Kawasaki ZZR1400 36,07 m
Honda CBR1100XX 36,18 m

Aika paljon vaihtelee eri testeissä tehdyt jarrutusmatkat...

Tähän olisi mielenkiintoista saada nyt autojen esim alle 35m matkoja...listatkaapa joku kellä autolehtiä on...

 

[jummijammi]

No piti ihan ite testata. Vanhakoppanen busa paskoilla jarruilla satasesta nollaan tasan 26 metriä.. Että semmosta..

taisi olla aika jyrkkä ylämäki

tarkoittaa 14,83 hidastuvuutta johon vaaditaan 1,5 kitkakerroin kumin ja tien välistä. Lisäksi painopisteen tulisi olla reilusti alle metrin korkeudessa.
Teoriassa jollain kuumilla tahmeilla slikseillä mahdollista. Käytännössä ei todellakaan, koska jarrutus tehon säätö ei ole optimaalista jne...

1g hidastuvuudella 100->0 39m
parhaat kesäkumit tarjoaa yli yhden kitkan jolloin lyhyempi matka mahdollinen jos jarrujen säätö täydellistä.
esim. 1,2g hidastuvuudella 100->32
Parhaimmat katurenkaat tarjoaa juuri tuon verran kitkaa jolloin ne ferrarit pysähtyy n. 35 metrissä

Taisi kyllä olla ihan tasainen kuiva normi asfaltti päällyste. Renkaina Avonit, eli ei tod. mitkään tahmeat sliksit. Mä en niin noista teorioista jaksa välittää, käytännössä kivempi testata.

Ja mittarikin on kalibroitu Sh:llä, eli pitäis olla oikeasti satanen vauhtia. Ei se niin vaikea oo testata, kaveri tienviereen seisomaan merkiks, ja sen kohdalla liinat kii. Käykää itte testaan, siinä voi yllättyä. Edelleen ihmettelen noita +40 metrin testituloksia, siks oli pakko käydä kokeileen, enkä nyt ite usko tehneeni mitään yliluonnollista.

 

[TomiF]

Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.

Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...

Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.

Mutta käytännössä puhtaalla kuivalla asvaltilla se lukkojarrutus pysäyttää auton kuitenki nopeammin kuin normi ABS:llä jarrutettaessa. Normi abs:t ei nimittäin pidä rengasta koko ajan juuri lukkiutumisen rajoilla vaan päästää aina välillä "löysiä", jolloin rengas ei jarruta maksimaalisesti. Eli tehokkainta on jarruttaa ilman ABSeja jumailaisella jarrujalálla joka pitää jarrtutehon sellaisena, että rengas pyörii juuri ja juuri

Kannatta kokeilla jos on kaks täsmälleen samanlaista kiesiä toinen ABSeilla ja toinen ilman...

Tämä päti ennen, mutta en tiedä päteekö enää, parhaiden ABS:ien kohdalla. Ovat nopeutuneet ja parantuneet niin pirusti.

Sama juttu ESP-systeemit. Ennen kova ajo ei niillä onnistunut juuri ollenkaan, meno tyssäsi niillä täysin. Nykyään parhailla espeillä hyvätkin kuskit pääsevät jopa lujempaa kuin ilman.

Jarrupedaalin pohjaan runttaamalla ainakin vm 00 peugeot 206 pysähtyy nopeammin ilman abseja kun abseilla kuivalla asfaltilla. Liukkaallakin se pysähtyy pumppaamalla jarrua ilman abseja nopeammin kuin absien kanssa polkimen pohjaan runttaamalla. Tämä siis itse kokeiltua liukasradalla jokunen vuosi takaperin.

Tiedä sitten miten tämä liittyy alkuperäiseen topicciin

 

[kiivi3]

pösön absit heikos kunnossa?

 

[cartman]

No piti ihan ite testata. Vanhakoppanen busa paskoilla jarruilla satasesta nollaan tasan 26 metriä.. Että semmosta..

taisi olla aika jyrkkä ylämäki

tarkoittaa 14,83 hidastuvuutta johon vaaditaan 1,5 kitkakerroin kumin ja tien välistä. Lisäksi painopisteen tulisi olla reilusti alle metrin korkeudessa.
Teoriassa jollain kuumilla tahmeilla slikseillä mahdollista. Käytännössä ei todellakaan, koska jarrutus tehon säätö ei ole optimaalista jne...

1g hidastuvuudella 100->0 39m
parhaat kesäkumit tarjoaa yli yhden kitkan jolloin lyhyempi matka mahdollinen jos jarrujen säätö täydellistä.
esim. 1,2g hidastuvuudella 100->32
Parhaimmat katurenkaat tarjoaa juuri tuon verran kitkaa jolloin ne ferrarit pysähtyy n. 35 metrissä

Taisi kyllä olla ihan tasainen kuiva normi asfaltti päällyste. Renkaina Avonit, eli ei tod. mitkään tahmeat sliksit. Mä en niin noista teorioista jaksa välittää, käytännössä kivempi testata.  

Ja mittarikin on kalibroitu Sh:llä, eli pitäis olla oikeasti satanen vauhtia. Ei se niin vaikea oo testata, kaveri tienviereen seisomaan merkiks, ja sen kohdalla liinat kii. Käykää itte testaan, siinä voi yllättyä. Edelleen ihmettelen noita +40 metrin testituloksia, siks oli pakko käydä kokeileen, enkä nyt ite usko tehneeni mitään yliluonnollista.

Aivan, et tehnyt mitään yliluonnollista. Ainoastaan aloitit jarruttamisen kymmenen metriä liian aikaisin.

 

[DizzySpell]

AutoBildistä otettuna
jarrutusmatka 100-0km/h kylmä/lämmin

Audi A4 2.0 tdi           - 36,2 / 35,8
Citroen C5 HDi           - 36,1 / 36,4
Ford Mondeo 2.0 TDCi - 38,1 / 38,0 (sedan)

Ford Mondeo 2.0 TDCi - 36,1 / 36,2 (wagon)
Mazda 6 Sport 2.0 D   - 38,9 / 38,6 (wagon)
Opel Vectra 1.9 CDTi   - 37,0 / 37,5 (wagon)
Renault Laguna 2.0 dCi -38,9 / 38,1 (wagon)

Audi TTS Roadster  - 35,9 / 35,5
Porsche Boxter S    - 36,0 / 35,1
MB SLK 350           - 35,7 / 35,2

Audi A3 2.0 Cabrio   - 37,8 / 37,4
BMW 125i Cabrio     - 35,5 / 36,9

BMW 550i               - 36,3 / 35,9
Jaguar XF V8          - 36,8 / 35,8

Audi S5 - 34,0 / 34,4
BMW M3 - 33,4 / 34,0

Kesärengas testi autona Mercedes renkaat 225/45 17

Michelin                  - 36,5
Hankook                 - 36,7
Dunlop                   - 36,9
Goodyear               - 37,3
Nokian                   - 37,3
Pirelli                     - 37,3
Uniroyal                 - 37,4
Bridgestone            - 37,5
Firestone               - 37,7
Continental            - 37,8
Kumho                  - 37,9
Vredestein             - 38,4
Barum                   - 38,8
Fulda                    - 39,9
Kenda                   - 40,7
Vredestein Quatrac  - 42,4 (kitkarengas)
Goodyear Vector     - 42,8 (kitkarengas)

 

[-ShadowMan-]

Olen tainnut kysyä tätä aiemminkin, enkä tainnut saada silloinkaan vastausta...

Eli miten noi auto vs. mopo mittaukset tehdään? Kuljettaja ajaa rauhassa sovittua nopeutta, alkaa jarruttaa äänimerkistä ja paintball napsahtaa äänimerkin kohdalla asfalttiin ja siitä mittaus?? Ai ei vai??

Jos ei, niin sit olen sitä mieltä että mopo kumminkin pysähtyy nopeammin oikeassa reaktiotilanteessa, koska jarrut on jo käsissä ja jaloissa kiinni...

En muista mitä mieltä viimeks olin  

 

[Pallokala]

Eli miten noi auto vs. mopo mittaukset tehdään? Kuljettaja ajaa rauhassa sovittua nopeutta, alkaa jarruttaa äänimerkistä ja paintball napsahtaa äänimerkin kohdalla asfalttiin ja siitä mittaus?? Ai ei vai??

Eiköhän ne mittaukset ole gps-pohjaisia. Eli otetaan x km/h vauhtia, pysäytetään ja katsotaan käppyrä läppäriltä.

 

[Tylyttäjä]

No piti ihan ite testata. Vanhakoppanen busa paskoilla jarruilla satasesta nollaan tasan 26 metriä.. Että semmosta..

taisi olla aika jyrkkä ylämäki

tarkoittaa 14,83 hidastuvuutta johon vaaditaan 1,5 kitkakerroin kumin ja tien välistä. Lisäksi painopisteen tulisi olla reilusti alle metrin korkeudessa.
Teoriassa jollain kuumilla tahmeilla slikseillä mahdollista. Käytännössä ei todellakaan, koska jarrutus tehon säätö ei ole optimaalista jne...

1g hidastuvuudella 100->0 39m
parhaat kesäkumit tarjoaa yli yhden kitkan jolloin lyhyempi matka mahdollinen jos jarrujen säätö täydellistä.
esim. 1,2g hidastuvuudella 100->32
Parhaimmat katurenkaat tarjoaa juuri tuon verran kitkaa jolloin ne ferrarit pysähtyy n. 35 metrissä

Taisi kyllä olla ihan tasainen kuiva normi asfaltti päällyste. Renkaina Avonit, eli ei tod. mitkään tahmeat sliksit. Mä en niin noista teorioista jaksa välittää, käytännössä kivempi testata.  

Ja mittarikin on kalibroitu Sh:llä, eli pitäis olla oikeasti satanen vauhtia. Ei se niin vaikea oo testata, kaveri tienviereen seisomaan merkiks, ja sen kohdalla liinat kii. Käykää itte testaan, siinä voi yllättyä. Edelleen ihmettelen noita +40 metrin testituloksia, siks oli pakko käydä kokeileen, enkä nyt ite usko tehneeni mitään yliluonnollista.

No tuo 26m on kuitenkin väärin, koska se ei ole mahdollista.

 

[Tylyttäjä]

Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.

Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...

Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.

Mutta käytännössä puhtaalla kuivalla asvaltilla se lukkojarrutus pysäyttää auton kuitenki nopeammin kuin normi ABS:llä jarrutettaessa. Normi abs:t ei nimittäin pidä rengasta koko ajan juuri lukkiutumisen rajoilla vaan päästää aina välillä "löysiä", jolloin rengas ei jarruta maksimaalisesti. Eli tehokkainta on jarruttaa ilman ABSeja jumailaisella jarrujalálla joka pitää jarrtutehon sellaisena, että rengas pyörii juuri ja juuri  

Kannatta kokeilla jos on kaks täsmälleen samanlaista kiesiä toinen ABSeilla ja toinen ilman...

Tämä päti ennen, mutta en tiedä päteekö enää, parhaiden ABS:ien kohdalla. Ovat nopeutuneet ja parantuneet niin pirusti.

Sama juttu ESP-systeemit. Ennen kova ajo ei niillä onnistunut juuri ollenkaan, meno tyssäsi niillä täysin. Nykyään parhailla espeillä hyvätkin kuskit pääsevät jopa lujempaa kuin ilman.

Jarrupedaalin pohjaan runttaamalla ainakin vm 00 peugeot 206 pysähtyy nopeammin ilman abseja kun abseilla kuivalla asfaltilla. Liukkaallakin se pysähtyy pumppaamalla jarrua ilman abseja nopeammin kuin absien kanssa polkimen pohjaan runttaamalla. Tämä siis itse kokeiltua liukasradalla jokunen vuosi takaperin.

Tiedä sitten miten tämä liittyy alkuperäiseen topicciin  

Sen verran huonot ja vanhanaikaiset ABS:t vielä. Kuitenkin jo lähes 10v vanhaa tekniikkaa.

 

[jaket]

autojen abseissa on isoja eroja, huomaa esim jäällä selvästi, kun joku primera napsuttaa harvakseltaan ja nastat jättävät jo hitaasta vauhdista melko pitkiä lukituspätkiä. Joku mersun huippumalli on aivan toisen sukupolven ABSeilla ja pyörä ei periaatteessa lukitu koskaan, vaan jättää himmeän kumivanan, kun rengas vain just pyörii hiljempaa kuin maa.

http://www.bosch.com/assets/en/company/innovation/theme03.htm

nyt näyttää boschilla olevan tyyppi 8 uusin. nuo absin tyypit ei vaan ole päässeet vielä mainostexteihin asti, on vaan absit vaikka valmistajakohtaisia eroja ja mallieroja on.

 

[-ShadowMan-]

Eli miten noi auto vs. mopo mittaukset tehdään? Kuljettaja ajaa rauhassa sovittua nopeutta, alkaa jarruttaa äänimerkistä ja paintball napsahtaa äänimerkin kohdalla asfalttiin ja siitä mittaus?? Ai ei vai??

Eiköhän ne mittaukset ole gps-pohjaisia. Eli otetaan x km/h vauhtia, pysäytetään ja katsotaan käppyrä läppäriltä.

Eli tosta jää se jarrulle siirtyminen huomioimatta? Tosta kun vielä kattoo noi autojen ja mopojen taulukot, niin 36m +-2m näyttäis olevan noi jarrutusmatkat molemmilla.

Käytännössä menee niin paljon enemmän aikaa aloittaa jarrutus autossa et kyl se mopo pysähtyy nopeemmin...

Jos perseessä ajaa, niin napsahtaa konttiin molemmin päin ja aina käy mopokuskille helvetin paljon huonommin  

 

[wekkuli]

Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.

Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".
Voin muistaa väärinkin...

Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.

Kyllä Pallokala (katsokaa ylmpää) on tässä oikeassa. Muilla kappaleilla liikekitka on staattista kitkaa pienempi, mutta ei kumilla. Pienessä luistossa kumilla on suurin kitka. Siksi varmaan kunnon ratamiehet painaa mutkia pikkusladissa, koska se on paremman kitkan ansiosta nopein tapa. Fysiikan maikat haluaa pitää asiat simmpeleinä eivätkä halua sotkea opiskelijan pollaa tällä asialla. Mutta tietävät tämän kyllä.

Kyllä se on kumillakin. Asfaltin ja kumin välinen "hammasratasefekti" on syynä siihen, ei itse kumi sinällään. Esim. täysin sileällä jäällä tuo ei enää päde, kun kumilla ei ole enää mitään koloja/uria alustassa, joihin pureutua.

Sen tuntee talvellakin ihan perstuntumalla. Kun rengas menee peilijäällä lukkoon, niin tuntuu kuinka hidastuvuus huononee. Pito ikäänkuin "napsahtaa" irti, ja sitten mennään kuin pulkalla  

Pätee myös asfaltilla. Tuntee kyllä sekä pidon irtoamisen että uudelleen kiinni nappaamisen.

Ns "highsideri" perustuu juuri siihen kun liukukitka on staattista kitkaa pienempi. Ensin takapyörä liukuu ja sitten kun liuku päättyy niin ilmojen halki käy ratapyöräilijän tie. Jos liukukitka olisi staattista kitkaa suurempi, ei moinen lippaus olisi mahdollista.

Asfaltilla on vaan se ero esim. tuohon sileään jäähän, että tosiaan se pieni luisto ei vähennä kitkaa. Eli pito ei vähene vaikka luistaa hieman. Tämä sen "hammasratasefektin" takia. Sitä tuossa koitin sanoa.

Tämä on aina yhtä mielenkiintoista  

.

Pallokalan viittauksesta löysin samaa aineistoa kuin aikanaan tekun autopuolen kirjallisuudesta. Katsokaapas linkki:

http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/19361.PDF

No menee vähän pilkun viilailuksi, mutta lukkojarrutus ei ole mielestäni sama asia kuin 10-15% luisto. Jos näin kuitenkin on, niin perun kaikki puheeni ja rupean autoilijaksi...

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin kumin elastisuuden vuoksi renkaan ja  tien kontaktipinnalla tapahtuu aina pientä luistoa kun liikkeellä ollaan. Eli täydellistä "lepokitkaa" ei liikkeessä esiinny. Mutta jos asioita halutaan esittää yksinkertaistetussa muodossa, niin mielestäni 10-15% luisto on lähempänä lepo- kuin liukukitkaa. Mutta tämä on vain mielipide josta on turha kiistellä, sillä kuten sanottu, jos tieteellisen tarkkoja ollaan, niin se ei ole kumpaakaan.

Jos ihan ilman sarvia ja hampaita tätä miettii, niin kuljettajallehan on aivan sama mitä kitkaa se on. Pointtihan tässä on se että pienessä luistossa pitoa onkin enemmän eikä vähemmän kuten herkästi luulisi. Rata-ajoa mopoilla harrastavalle tieto luulisi olevan mielenkiintoinen, koska mp:ää pitäisi pystyä ajamaan pikkuluistossa, mutta lipsahtus saattaa hirvittää. Renkaan luistossa käyttäytymisen ymmärtäminen tuo ehkä hiukan rohkeutta harjoitella.

Ei kun pointti alunpitäen on se mikä tuolla ensimmäisessä kommentissa sanotaan: "paras jarrutusteho saadaan lukkojarrutuksella", ja se ei pidä paikkaansa, niin kuin tuli todettua.

Aika vähän nuo nopeimmat pyörät (=motogp) nykyään sladissa vetää. Elektroniikka varmasti sallii niillä 10-15%-luiston mutta ei silloin vielä missään sladissa mennä. Jos pikkusladissa ajaminen olisi nopein tapa, niin eihän motogp-pyörissä silloin sen estävää elektroniikkaa käytettäisi.

 

[jannep]

Mutta käytännössä puhtaalla kuivalla asvaltilla se lukkojarrutus pysäyttää auton..

Eli tehokkainta on jarruttaa ilman ABSeja jumailaisella jarrujalálla joka pitää jarrtutehon sellaisena, että rengas pyörii juuri ja juuri  

Niin siis neljä pyörää tismalleen lukkiintumisen rajalla yhdellä polkimella.

Ihamnmilloinvaan  

 

[Nomad]

Onkohan tuolla loppujen lopuksi mitään merkitystä kumpi pysähtyy nopeammin teoriassa.

Käytännössä (äkkitilanteessa) ABS:ton Matti Motoristi, joko jarruttaa pyörän nurin tai ei osaa muutoin jarruttaa riittävän tehokkaasti.
Epäilen, että tälläkin palstalla liikuskelijoista vain muutama prosentti osaa jarruttaa kunnolla. Eli he jotka ovat treenanneet toimenpidettä useamminkin kuin yhden kerran.

Juu, ja itse en kuulu tähän muutaman prosentin joukkoon, osittain siitä syystä pyörässäni on ABS:it.

 

[jjjl]

Meillä Mönkijä-lehdessä testattiin mönkkärin jarurruja verraten niitä auton ja motskarin jarruihin. Autona oli Audi A3 ABS-jarruilla ja pyöränä MV Augusta Brutale F4. Mopoa jarrutti takavuosien enskamestari Jukka "Huuto" Helminen.

Aukusti pysähtyi 80:n vauhdista 24,9 metrin matkalla Audin tarvitessa matkaa 28,90 metriä. AC 650 H1 TRV Plus-mönkkäri tarvitsi pysähtymiseen katurenkailla 33,70 metrin matkan.
Joskus olen nähnyt demonstraation, jossa kaksi ajo-opettajaa jarrutivat rintarinnan 80:n vauhdista ER 6:lla ja Ford Focus RS:llä. Tästä parivaljakosta RS pysähtyi hätäisemmin. Metrejä en muista.

Se, mikä jarrutuskeskustelussa jää usein mainitsematta, on se, että normiajossa moottoripyörän nopeuden vaihtelut ovat suurempia kuin auton. Jarrun hipaisu saa mopon vauhdin hidastumaan selkeämmin kuin auton jarrun kevyt polkaisu.