Pätee myös asfaltilla. Tuntee kyllä sekä pidon irtoamisen että uudelleen kiinni nappaamisen.Kyllä se on kumillakin. Asfaltin ja kumin välinen "hammasratasefekti" on syynä siihen, ei itse kumi sinällään. Esim. täysin sileällä jäällä tuo ei enää päde, kun kumilla ei ole enää mitään koloja/uria alustassa, joihin pureutua.Kyllä Pallokala (katsokaa ylmpää) on tässä oikeassa. Muilla kappaleilla liikekitka on staattista kitkaa pienempi, mutta ei kumilla. Pienessä luistossa kumilla on suurin kitka. Siksi varmaan kunnon ratamiehet painaa mutkia pikkusladissa, koska se on paremman kitkan ansiosta nopein tapa. Fysiikan maikat haluaa pitää asiat simmpeleinä eivätkä halua sotkea opiskelijan pollaa tällä asialla. Mutta tietävät tämän kyllä.Olet aivan oikeassa. Kun lähdetään liukuun, kitka pienenee vähän. Lukkojarrutus ei ole tehokkain, vaan tehokkainta on jarrutus pidon äärirajalla. Takaisin fysiikan tunnille mars joka ei tätä tiedä.Mistä noin päättelet? Muistelen koulun fysiikantunneilla kerrotun, että jarrutettavan pyörän ja pinnan välinen kitka on suurimmillaan juuri ennen "liukua".Kuivalla asvaltilla, paras jarrutusteho saadaan kyllä lukkojarrutuksella. Väittäisin että absit siis pidentävät jarrutusmatkaa kuivalla asvaltilla jonkin verran.
Voin muistaa väärinkin...
Sen tuntee talvellakin ihan perstuntumalla. Kun rengas menee peilijäällä lukkoon, niin tuntuu kuinka hidastuvuus huononee. Pito ikäänkuin "napsahtaa" irti, ja sitten mennään kuin pulkalla![]()
Ns "highsideri" perustuu juuri siihen kun liukukitka on staattista kitkaa pienempi. Ensin takapyörä liukuu ja sitten kun liuku päättyy niin ilmojen halki käy ratapyöräilijän tie. Jos liukukitka olisi staattista kitkaa suurempi, ei moinen lippaus olisi mahdollista.