Kumpi pysähtyy nopeammin, auto vai mp ?

[hidas57]

Nykypyörissä on aivan sairaan hyvät jarrut, mutta ne on niin mitoitetut että ei ne pääse oikeuksiinsa tuollaisessa 100-0 jarrutuksessa, pitkässä pyörässä kuten Busassa kestää hetken ennenkuin paino on kokonaan etusella jne. josta nuo muutama metri ylimääräistä jarrutusmatkaan tulee helposti. Busan tulos olisi varmasti paljon parempi jos aloitusnopeudeksi ottaisi vaikka 150 ja mitattaisiin 100-0 pysähtyminen.

Pyörissä sitä jarrutustehoa piisaa samalla lailla 200+ nopeuksista jarrutettaessakin, tavan perheauton jarrut alkavat em. nopeuksista hiljennettäessä olla melkoisen onnettomat.

Kunnon jarrutustestissä onkin hidastuvuuskäyrä näytillä. Ei niissä aloitusviiveissä (hidastuvuuden kehittyminen) niin valtavia eroja ole, eikä mp:t saavuta ylivertaisia hidastuvuuksia autoon nähden yleensä missään kohden tapahtumaa. Sen vuoksi ne pysähtymismatkat ovat samaa luokkaa, autolla vaan helpommin toteutettavissa.

Nykyaikaisissa levyjarruilla varustetuissa autoissa, joissa on vielä hätäjarrutustehostimetkin joissain, jarrut riittävät täysin sinne huippunopeuteen saakka, noin kertajarrutuksena varsinkin. Toistuvia jarrutuksia taas ei yleensä tarvita nopeasti peräkkäin auton kanssa, paitsi radalla.

 

[wekkuli]

Minä pysäytän _tosielämässä_ pyöräni selvästi nopeammin kuin auton. Syy: Pidän ajaessani lähes jatkuvasti kahta sormea jarrukahvalla. Sen vuoksi reaktioaikani on ylivertainen autoilijaan verrattuna, jonka pitää siirtää jalka kaasulta jarrulle. Lisäksi käsi reagoi nopeammin kuin jalka.

En tiedä missä "kehyskunta" tarkalleen sijaitsee mutta ymmärtääkseni jossain pääkaupunkiseudun läheisyydessä eli eiköhän panna testi pystyyn, mä voin tuoda 307 Pösön jossa 60tkm mittarissa.

Ajelet mun perässä, pidetään vauhtina tasan satanen eli 27,8m/s.
Jos sulla on kerran ylivertainen reaktioaika niin välimatkaksi ajoneuvojen välille riittänee puoli sekuntia eli 14 metriä. Laitetaan siiman päähän lippu niin osaat pitää oikean etäisyyden.
Kun mä aloitan jarruttamisen niin koska sulla on nopeat reaktiot ja pyöräsikin pysähtyy nopeammin niin ei pitäisi olla mitään ongelmia pysyä poissa pösön takalasista vai mitä?

Satkun tai pari voisin pistää pottin sen puolesta että sun vakuutusyhtiö joutuu maksumieheksi, tulee hieman mielenkiintoisempi muuten niin tylsästä testistä, onhan sun reaktiot nopeammat ja pyöräkin pysähtyy hätäisemmin eikös niin

Nyt sä et ymmärtänyt (tai halunnut ymmärtää) mun pointtia. Tuollaisessa testissä autonkuljettajan jarrutusmatka ei sisältäisi reaktioaikaa ja taas motoristilla olisi jarrutusmatkassa mukana reaktioaika, mikä ei tietenkään tee vertailusta tasavertaista. Pointti oli nimenomaan se, että kun on jatkuvasti sormet jarrulla on reagointiaika nopeampi kuin autoilijalla, jolla (yleensä) ei ole koipi valmiiksi jarrupolkimella.

Joku automaattivaihteisella kiesillä ajelija voi tietysti olla omaksunut tavan pitää vasenta jalkaa koko ajan polkimella, mutta en muista sellaista nähneeni.

Mutta testi voidaan järjestää kyllä vähän järkevämmin ehdoin ettei nyt aleta rikkomaan ajoneuvoja tai ihmisiä:
- Sulle alle ko. pösö (tsekataan ensin että siinä toimii jarruvalot, heh)

- Mulla oma pyöräni, KTM 990 SM
- Molemmat ajoneuvot ovat vakiokunnossa. Ei jarruihin tai renkaisiin liittyvää tuuninkia? Rehellisyyden nimissä voin kertoa että kotarin alustaa on tiputettu hieman reilu 1cm. Tällä voi olla promillen vaikutus vakauteen jarrutuksessa.
- Pösön perään narunpätkä, jonka päähän joku merkkilippu, välimatkaksi 14m pösön takapuskurista kotarin etummaiseen kohtaan (eturenkaan etupinta)
- Ei ajeta peräkkäin, vaan minä vedän eri linjaa "ohituskaistalla"
- Sit vauhtia mittarin mukaan vaikka 105, että on riittävän lähellä todellista vauhtia 100km/h.
- Kun pösön jarruvalot syttyvät, minä aloitan jarrutuksen.
- Jos kotarin eturenkaan etupinta on pysähdyttyämme pidemmällä kuin pösön takapuskuri, sinä voitat, muuten minä.
- 100e panoksena, jostain puolueeton tarkkailija mukaan, jolle molemmat antaa summan etukäteen, voittaja saa molempien rahat. Puolueeton tarkkailija voinee ajaa omalla mopollaan hieman taaempana samalla varmistaen että minä en fuskaa etäisyyden suhteen. (Tarkkailijalta edellytetään myös jonkinlaista osaamista jarruttamisen suhteen, heh)

Itse olen tuohon valmis, jostain pitää vaan löytää sopiva paikka, vähintään yksi puolueeton tarkkailija ja aika homman suorittamiseen. Maineesta, kunniasta ja rahasta viis, ilman sarvia ja hampaita olen valmis kokeilemaan ja henkisesti valmis jopa häviämään. Satasen voin maksaa siitä hyvästä että saan tietää olevanikin paljon paskempi jarruttaja kuin olen luullut, turvallisuudelle ja terveydelle ei lasketa euromääräistä hintaa. Asennoidutaan niin että tämä koejärjestely tehdään meidän kaikkien ymmärryksen, kokemuksen ja turvallisuuden parantamiseksi.

Itse olen kyllä aika vakuuttunut siitä että 14m matka (noin kolme autonmittaa) riittää mulle helposti voittoon, olen usein jarruttanut pyöräni pysähdyksiin satkun vauhdista alle 40m matkalla, eikä mulla kulu puolta sekuntia reagointiin kun olen vielä varautunut siihen mitä kohta tapahtuu. Vaan eihän tuota ikinä tiedä, ehkä hermot pettää, jarruttaa liian varovaisesti kun ei tahdo pyörää kaataa tai ehkä pösössä sittenkin on todella hyvät jarrut. Eipä sitä koskaan tiedä...

Onko ok? Paikkaa ja puolueettomia tarkkailijoita pitää katsastaa, mutta eiköhän pk-seudulta löydy joku hiljainen tienpätkä joku kesäilta? Ei tuohon itse homman suorittamiseen pitäisi puolta tuntia pidempään mennä ihmettelyineen, joten kyllä aika saadaan järjestymään. Joku puolueeton tarkkailija varmaan foorumilla huutaa hep, ja paikaksi joku missä ei näy polliiseja eikä hirveesti muuta liikennettä (Katriinantie? Jussla?)

 

[-ShadowMan-]

Minä pysäytän _tosielämässä_ pyöräni selvästi nopeammin kuin auton. Syy: Pidän ajaessani lähes jatkuvasti kahta sormea jarrukahvalla. Sen vuoksi reaktioaikani on ylivertainen autoilijaan verrattuna, jonka pitää siirtää jalka kaasulta jarrulle. Lisäksi käsi reagoi nopeammin kuin jalka.

En tiedä missä "kehyskunta" tarkalleen sijaitsee mutta ymmärtääkseni jossain pääkaupunkiseudun läheisyydessä eli eiköhän panna testi pystyyn, mä voin tuoda 307 Pösön jossa 60tkm mittarissa.

Ajelet mun perässä, pidetään vauhtina tasan satanen eli 27,8m/s.
Jos sulla on kerran ylivertainen reaktioaika niin välimatkaksi ajoneuvojen välille riittänee puoli sekuntia eli 14 metriä. Laitetaan siiman päähän lippu niin osaat pitää oikean etäisyyden.
Kun mä aloitan jarruttamisen niin koska sulla on nopeat reaktiot ja pyöräsikin pysähtyy nopeammin niin ei pitäisi olla mitään ongelmia pysyä poissa pösön takalasista vai mitä?

Satkun tai pari voisin pistää pottin sen puolesta että sun vakuutusyhtiö joutuu maksumieheksi, tulee hieman mielenkiintoisempi muuten niin tylsästä testistä, onhan sun reaktiot nopeammat ja pyöräkin pysähtyy hätäisemmin eikös niin

Huomaa Staga että puhutte kahdesta eri asiasta ja sit on vielä kolmaskin ja neljäntenä vielä ne huonot keliolosuhteet...

Totta on että tommosessa tilanteessa jossa ajetaan nenä toisen perseessä kuin siinä Liikenneturman mainoksessa, pysähtyy aina nopeammin se joka ekana jarruttaa, ihan kummin päin vain kokeiltuna ja mopomiestä sattuu hyvin tod näk aina enemmän.

Mutta jos sitä jarrutusmatkaa mitataan niinkuin TM mittaa eli viivalta pysähdykseen, niin aika tasoissa mennään, en tosin tiedä mitä ihmettä tossa busan tapauksessa on käyny.

Ja vielä se kolmas eli jos mitattais merkistä joka jää asfalttiin kun kuskin korvalapuista kuuluu "PIIP" ja siitä aloitetaan jarruttamistoimenpiteet, niin edelleen joudun veikkaamaan et mopo voittais reilusti. Puoli sekuntia jalan siirtämiseen kaasulta jarrulle vie siltä autokuskilta 14m jarrutusmatkaa heti kättelyssä. Tässä ei siis puhuta nyt kuskin reaktioajoista, jotka oletetaan samoiksi, waikka wekkuli hiukan epäselvästi asian esittikin.

Edittiä: OK, tuo ylläoleva haaste onkin aika objektiivinen, mutta veikkaan et silti hiukan epäreilumpi wekkulille. Jos reagoit oikeesti melko hyvin eli 0,5s niin siinä menee se lippunarun 14m ja siitä jos hukkaantuu vielä 0,25s siihen et kotari oikeesti alkaa jarruttaa, niin menee Stagalle 7m nokkiin vielä jarrutusmatkassa.
Hyvä ja mielenkiintoinen haaste, koittakaas saada tuo nyt aikaiseksi kokeilla. Ei mitään Jukka-tyyppistä spektaakkelia, vaan käytte kokeilemassa ja kerrotte tuloksen  

 

[wekkuli]

Tyyppihyväksyntävaatimus on muistaakseni 5.8 m/s2 keskihidastuvuus nopeudesta 80% * huippunopeus, pitäis tarkistaa jos jaksais. Säästeliäs prätkätehtailija saa siis laitteen hyväksytyksi varsin heikoilla jarruilla, mikä on tietysti täysin vastustamaton kiusaus osakkeenomistajille.

Melkein vois kuvitella että 300km/h vauhdista tuollainen hidastuvuus saadaan aikaan pelkällä ilmanvastuksella. Eli tyyppihyväksyntä mahdollistaisi sen huonommat jarrut, mitä nopeampi prätkä. Selitys busan heikoille jarruille alkaa olla valmis.

 

[Hannula]

En ihan purematta niele väitettä että tavallisessa nakupyörässä pystyy lukitsemaan eturenkaan 120-vauhdista jos asfaltin pito on optimaalinen ja painonsiirto eteen on jo tapahtunut maksimaalisesti.

En äkkiseltään keksi syytä sille miksei pystyisi. Jos sen pystyy tekemään vaikka 20 km/h vauhdista, niin sama onnistuu myös nopeudesta 120 km/h tai 220 km/h. Oletuksena toki on, että jarrut saa ylipäätään lukkoon huomioiden kikottimen koko geometria ja eturenkaan pito. Luulisinpa, että jos jotain eroja nopeuksien välillä havaitaan, niin syyt löytyy enempi human factors -osastolta tai jarrujen kuumenemisesta.

 

[wekkuli]

Edittiä: OK, tuo ylläoleva haaste onkin aika objektiivinen, mutta veikkaan et silti hiukan epäreilumpi wekkulille. Jos reagoit oikeesti melko hyvin eli 0,5s niin siinä menee se lippunarun 14m ja siitä jos hukkaantuu vielä 0,25s siihen et kotari oikeesti alkaa jarruttaa, niin menee Stagalle 7m nokkiin vielä jarrutusmatkassa.

Siinä mielessähän toi ei välttämättä simuloi todellisuutta, että minähän tuijotan koko ajan silmä kovana pösön jarruvaloa ja sormet on valmiina kahvalla ja jalka polkimelle kun tiedän että kohta se jarruttaa => En usko siis että millään saan tuhrittua 0,5s reagointiin.

Tosin jos normiruuhkassa tuolla työmatkalla ajelen, niin kyllähän se jarruvalo on aika tiukasti huomiokentässä jos etäisyyttä edellä ajavaan autoon on vähemmän kuin säädyllinen turvaväli. Ja en katso ainoastaan edelläajavan jarruvaloa vaan jonoa pitkälle eteenpäin. Ja tarkkaavaisuus/valmius jarruttamisen suhteen riippuu aina liikennetilanteesta. Sitä on paljon "säikympi" kun on oikeasti paljon liikennettä eikä yksin moottoritiellä.

 

[wekkuli]

En ihan purematta niele väitettä että tavallisessa nakupyörässä pystyy lukitsemaan eturenkaan 120-vauhdista jos asfaltin pito on optimaalinen ja painonsiirto eteen on jo tapahtunut maksimaalisesti.

En äkkiseltään keksi syytä sille miksei pystyisi. Jos sen pystyy tekemään vaikka 20 km/h vauhdista, niin sama onnistuu myös nopeudesta 120  km/h tai 220 km/h. Oletuksena toki on, että jarrut saa ylipäätään lukkoon huomioiden kikottimen koko geometria ja eturenkaan pito. Luulisinpa, että jos jotain eroja nopeuksien välillä havaitaan, niin syyt löytyy enempi human factors -osastolta tai jarrujen kuumenemisesta.

Sikäli hypoteettinen ja vaikea asia todennettavaksi, että vapaaehtoiset kokeilijat lienevät aika vähissä. Mutta liike-energia (sekä eteenpäin liikkuva motskari että renkaan pyörimisenergia) ja painonsiirtymä ovat kuitenkin aivan eri luokkaa 200km/h kuin 20km/h vauhdeissa. Niinpä mielestäni 20km/h vauhdissa lukossa oleva pyörä ei todista sitä, että sama on mahdollista kymmenen kertaa kovemmassa vauhdissa.

 

[Hannula]

Lukkoon saamiseen vaaditaan riittävästi voimaa jarrupalan ja jarrulevyn välissä. Pitäisi keksiä, mikä saisi tuon voiman tarpeen kasvamaan nopeuden kasvaessa, siis joku muu tekijä kuin mahdollinen jarrujen feidaaminen. Renkaan pyörimismäärä vaikuttaa joo, mutta sen osuus kokonaisuudessa on hyvin pieni. Renkaan, jarrulevyn ja jarrupalojen kitkaominaisuudet eivät muutu, paino eturenkaalla tai muutenkaan ei muutu ja ilmanvastuksen muuttuminen voidaan jättää huomioimatta. Se mikä muuttuu on jarrutukseen kuluva aika ja sitä myöten matka. Ja suuremman nopeuden suurempi liike-energiahan muuttuu lämmöksi kaavasta F * s = W. Siinä F (kitkavoima renkaan ja tien välissä) ei muutu, mutta s (jarrutusmatka) muuttuu, W on liike-energia alussa.

Kerran on tullut tehtyä täysjarrutus alkunopeudesta ~200 km/h, eikä siinä tullut oikeastaan mitään yllättäviä havaintoja, paitsi että siitä nopeudesta jarruttaminen tuntuu kestävän toooodeeeeellaaaa pitkään.

 

[wekkuli]

Pitäisi keksiä, mikä saisi tuon voiman tarpeen kasvamaan nopeuden kasvaessa, siis joku muu tekijä kuin mahdollinen jarrujen feidaaminen.

Painonsiirto? Yleensä eturengas menee lukkoon silloin kun painonsiirtoa ei ole ehtinyt tapahtua. Eli hätänen nykäsy eturenkaasta lukitsee sen, mutta ei hitaammin kasvava puristus.

 

[wekkuli]

Hyvä ja mielenkiintoinen haaste, koittakaas saada tuo nyt aikaiseksi kokeilla. Ei mitään Jukka-tyyppistä spektaakkelia, vaan käytte kokeilemassa ja kerrotte tuloksen  

Juu ei mitään pektaakkeleja, ihan ystävällisessä mielessä olisin valmis että käydään kokeilemassa. Rupatellaan mukavia ja ihmetellään tekniikkaa samalla, ihan niinku täälläkin. Rento meininki.

Ja ihan mielenkiinnosta mukana kokeilemassa. Olen valmis tähän ilman rahaakin, ihan lapsellisesta uteliaisuudesta ja kokeilunhalusta. Jätetään "nokittelu" ja ajatukset vastapuolen "nöyryyttämisestä" kotiin ja koklataan eak-henkisesti miten vehkeet toimii tosielämässä. Tällaisella järjestelyllä saa ainakin mielenkiintoisempia ja todenmukaisempia tuloksia kuin sillä että käy ite ensin kokeilemassa jossain autolla ja perään pyörällä. Vaimo kun ei kumminkaan ole kiinnostunut lähtemään kikkailemaan tuonne liikenteeseen.

 

[hyeena]

Pointti oli nimenomaan se, että kun on jatkuvasti sormet jarrulla on reagointiaika nopeampi kuin autoilijalla, jolla (yleensä) ei ole koipi valmiiksi jarrupolkimella.

Joku automaattivaihteisella kiesillä ajelija voi tietysti olla omaksunut tavan pitää vasenta jalkaa koko ajan polkimella, mutta en muista sellaista nähneeni.

Ei ollaakkaan vissiin nahty..
Mulla on tolla vahalla lahnalla jopa tyhjat poljettuna pois sielta polkimesta, se kun ei tykkaa kylmana kayda tyhjakayntia (eli kaasulla pitaa pitaa kierroksia) ja jollain pitaa liikenteen seassa kuitenkin estaa edella menijan toniminen..

(reaktioajat tuolla on siis aivan ilmiomaiset, mutta jarrutus kokonaisutenaan surkea kun on hyvin kiillotetut osat ja kiehautettu jarruneste)
Ja kun olen tuollaisen tavan mennyt omaksumaan niin tuleepa sita jalkaa pidettya jarrun tuntumassa tuolla uudemmallakin, ja joskus myos manuaalivaihteisessakin kun sellainen alle sattuu..

 

[wekkuli]

Ei ollaakkaan vissiin nahty..
Mulla on tolla vahalla lahnalla jopa tyhjat poljettuna pois sielta polkimesta, se kun ei tykkaa kylmana kayda tyhjakayntia (eli kaasulla pitaa pitaa kierroksia) ja jollain pitaa liikenteen seassa kuitenkin estaa edella menijan toniminen..  

(reaktioajat tuolla on siis aivan ilmiomaiset, mutta jarrutus kokonaisutenaan surkea kun on hyvin kiillotetut osat ja kiehautettu jarruneste)
Ja kun olen tuollaisen tavan mennyt omaksumaan niin tuleepa sita jalkaa pidettya jarrun tuntumassa tuolla uudemmallakin, ja joskus myos manuaalivaihteisessakin kun sellainen alle sattuu..

Mullakin oli kerran tomaatti, ja sen kanssa kokeilin joskus vasemman jalan jarrutusta. Se oli yllättäen todella vaikeaa tehdä pehmeästi kun yleensä vasen jalka on motoriikaltaan tottunut survomaan vaan kytkintä suht suoraviivaisesti. Eihän siitä siis mitään tullut ja opettelin pistämään vasemman koiven vaan huilimaan kun tuolla ajelin.

 

[hyeena]

Tein pikavilkaisun netista loytyviin ulkomaalaisiin artikkeleihin tuosta busasta, joko jarruihin ei kiinnitetty _mitaan_ huomiota tai sitten hyvin vahan mielenkiinnon ollessa kiihtyvyydessa ja huippunopeudessa.
Kuitenkaan kehuja jarruista ei nakynyt, ja ne vahat maininnat meni haukkujen puolelle.
Lisaksi suzukifoorumeilla nakyi kyselyja mista paremmat jarrut busaan..
Eli mun kasitys itse pyoraa kokeilematta on etta siina on vaan paskat jarrut.

 

[Hannula]

Pitäisi keksiä, mikä saisi tuon voiman tarpeen kasvamaan nopeuden kasvaessa, siis joku muu tekijä kuin mahdollinen jarrujen feidaaminen.

Painonsiirto? Yleensä eturengas menee lukkoon silloin kun painonsiirtoa ei ole ehtinyt tapahtua. Eli hätänen nykäsy eturenkaasta lukitsee sen, mutta ei hitaammin kasvava puristus.

Joo, tosin speksasit tuon ongelman niin että painonsiirto on jo täysin tapahtunut, joten en sillä sitä tuohon ottanut. Tosin painoa ei ole eturenkaalla painonsiirron jälkeen tokikaan enempää suuressa nopeudessa kuin pienessä silloin kun tilanne on muuten sama, eli takakumi esimerkiksi millin verran ilmassa.

Alkuperäiseen juttuun sen verran, että jos se oli nimenomaan Busa jonka jarrut jätti toivomisen varaan ja kuskissa ei ollut vikaa, niin syyllistä voinee etsiä asfaltista, olosuhteista ja renkaista. Taitaa olla Busassa Zetorin tapaan vakiona jotkut kiinanpatlaksit alla, jotka ajaisi paremmin asiansa vaikkapa joulukuusen koristeena tai hulahula-vanteena.

 

[-ShadowMan-]

Matikkanörteille kaavoja, sekä vastaus kysymykseen?

TM:n sivuilla oli kirjoitettu, että TM:n testeissä olisi lähes aina ollut voittaja auto. Mene ja Tiedä.

Tuolla linkissä oli ihan hyviä pohdiskelun aiheita, mutta yks asia puuttui: se kuskin viive siirtyä jarrutukseen sen kuskin reaktioajan ja jarrujärjestelmän viiveen lisäksi.
Olisi kiva jos joku ammattimainen taho osoittaisi oikeasti ettei tällä ole tai että tällä on merkitystä jos vertaillaan auton ja moottoripyörän pysähtyvyyttä oikeasti.
Siihen asti täytyy luulla että on merkitystä moottoripyörän hyväksi sellanen 0,5s  

 

[wekkuli]

Matikkanörteille kaavoja, sekä vastaus kysymykseen?

TM:n sivuilla oli kirjoitettu, että TM:n testeissä olisi lähes aina ollut voittaja auto. Mene ja Tiedä.

Tuolla linkissä oli ihan hyviä pohdiskelun aiheita, mutta yks asia puuttui: se kuskin viive siirtyä jarrutukseen sen kuskin reaktioajan ja jarrujärjestelmän viiveen lisäksi.
Olisi kiva jos joku ammattimainen taho osoittaisi oikeasti ettei tällä ole tai että tällä on merkitystä jos vertaillaan auton ja moottoripyörän pysähtyvyyttä oikeasti.
Siihen asti täytyy luulla että on merkitystä moottoripyörän hyväksi sellanen 0,5s  

Tämä on erittäin hyvä pointti mielestäni ja jos saataisiin stagan kanssa tuo kokkeilu onnistumaan, niin saisi joskus ihan konkreettista näyttöä siitä onko asialla merkitystä.

Minä olen ihan oman järkeilyn kautta pitänyt tuota "kaksi sormea etujarrulla" -filosofiaa hyvänä jarruttamisen kautta. Tossa joitain viikkoja sitten olin yhdessä ajokoulutuksessa, jossa kouluttaja (taas kerran) painotti, että jarrutuksessa pitää käyttää koko kättä. Siinä taas minä pistin vähän hanttiin, kun olen vahvasti sitä mieltä, että paria sormea käyttämällä voittaa reaktioajassa (tai niinkuin shadowman sanoo: jarrutukseen siirtymisen viiveessä) reilusti sen, mitä mahdollisessa puristusvoimassa häviää. Ja jos on hyvät jarrut (kotarissa on -radiaalibrembot), niin nuo kaksi nakkia riittää muutenkin. Kaikki sormet kahvalla valmiina taasen ei ole oikein luontevaa ajella.

Tästä on ennenkin väännetty tälläkin foorumilla, se kaksi sormea kahvalla nimittäin torpedoi senkin vanhan filosofian, että jarrutus pitää aloittaa takajarrulla. Miksi ihmeessä sormien pitäisi odotella, että koipi saa takajarrua poljettua?

Koejärjestelyllä saisi faktaa pöytään, mitä merkitystä asialla on. Tämänhän voisi järjestää vaikka kahdella tapaa, ensin mun tyylillä ja sitten nakit kaasukahvalla ja takasella aloittaen, niinkuin eak-kouluttajat tahtovat opettaa. Ja vielä vaikka niinkin päin, että sidotaan se 14m lippusiima kotarin perään, ja katsotaan saadaanko pösö pysähdyksiin ennen mp:tä.

Ilman koejärjestelyjä uskon tietenkin minun tapani olevan oikea ja itseni olevan loistojarruttaja mp:llä.

Tosielämä sen sitten joko vahvistaa tai ei.

edit: Itse muuten olen aina käsittänyt reaktioajan niin, että se on se kokonaisaika siitä kun jarrutuspäätöksen aiheuttava signaali (edelläajavan jarruvalot, hirven loikkaus tielle tms.) syntyy siihen kun jarrutus oikeasti alkaa. Eli pitää sisällään myös motoriset liikkeet kuljettajalla. Mutta eniweis, olen sitä mieltä että nuo motoriset liikkeet tapahtuvat moottoripyörän hallintalaitteilla nopeammin kuin autolla, ja siksi uskon että mp päihittää auton jarrutuksessa, jos osaaminen muuten on kohdallaan jarruttamisen suhteen.

 

[hidas57]

-08 Busan jarruista kun puhutaan, niin Motorrad 21/2008 testissä oli jarrumittaus käyrineen. Matkaksi tuli 40,6m, keskimääräinen hidastuvuus 9,5m/s, eli sellainen keskiverto tulos (renkaat BT 015). Hidastuvuuskäyrän muoto on vähän kuin kilpaladun korkeusprofiili, vaihtelua löytyy. Hyvän tuloksen saaminen mainittiin vaativan näppivoimaa ja ammattilaisen puikkoihin. TM:llä ei tainnut olla, tai sitten baana oli kunnolla likainen. Typerää olisi tehdä mittauksia sellaisissa olosuhteissa.

Itse tuota Busaa ajaneena ei jarrut(kaan) kovin sykäyttänyt.

Oman ABS-pyöräni tulos samaisen lähteen (02/2007, renkaat Pirelli Diablo) mukaan 37m, keskimääräinen hidastuvuus 10,4m/s. Alkuhidastuvuus heikompi kuin Busalla.

 

[-ShadowMan-]

edit: Itse muuten olen aina käsittänyt reaktioajan niin, että se on se kokonaisaika siitä kun jarrutuspäätöksen aiheuttava signaali (edelläajavan jarruvalot, hirven loikkaus tielle tms.) syntyy siihen kun jarrutus oikeasti alkaa. Eli pitää sisällään myös motoriset liikkeet kuljettajalla. Mutta eniweis, olen sitä mieltä että nuo motoriset liikkeet tapahtuvat moottoripyörän hallintalaitteilla nopeammin kuin autolla, ja siksi uskon että mp päihittää auton jarrutuksessa, jos osaaminen muuten on kohdallaan jarruttamisen suhteen.

Tolla nyt ei niin oo merkitystä miksi sitä nimittää, kunhan tiedostaa mitä se sitten pitää sisällään.. Mä olen pitänyt reaktioaikana sitä väliä kun korvanapista kuuluu piip ja etu-sekä keskisormi värähtää tai autokuskilla ukkovarvas värähtää ja siitä onkin sitten kovin erilaiset manööverit saada se jarrupala painamaan jarrulevyä ja ajoneuvo hidastumaan.

Ja kuten tuolla Tukutti sivuilla oli mainittu, niin siitä kun jarrupoljin on pohjassa, alkaa sitten erimittaiset jarrujärjestelmän viiveet.

On helppo kuvitella miksi liikenteestä puhuttaessa yleisesti pidetään keskimääräisenä reaktioaikana 1 sekuntia, vaikka kaikki tietää että reaktiomittauksissa päästään vaikkapa ihan hiiren kans klikkaamalla aika paljon parempiin lukuihin  

 

[naukkis]

Nykyaikaisissa levyjarruilla varustetuissa autoissa, joissa on vielä hätäjarrutustehostimetkin joissain, jarrut riittävät täysin sinne huippunopeuteen saakka, noin kertajarrutuksena varsinkin. Toistuvia jarrutuksia taas ei yleensä tarvita nopeasti peräkkäin auton kanssa, paitsi radalla.

No jo on kovat odotukset vakiokärryjen kuppaisista hidastimista, hätäjarrutehostus ei millään tapaa lisää jarrujen tehoa joka ei vakioautoluokassa vain riitä kovemmissa nopeuksissa.

Ja kitkaahan ei tarvita sen enempää suurissa nopeuksissa kuin pienissäkään, mutta ongelma on siinä että suurissa nopeuksissa jarruissa syntyy hirveä määrä lämpöenergiaa joka kuumentaa jarrupalaa sen verran rajusti että siinä ei enää yksinkertaisesti synny tiettyä määrää suurempaa kitkaa vaan jarrupala höyrystyy välistä puristusvoimaa lisätessä. Suurissa nopeuksissa tehokkaisiin jarruihin tarvitaan pirusti pinta-alaa per rengas ja kuumuutta sietävät materiaalit, sintteripalat alkuun ja keraamiset/hiilikuitulevyt tason noustessa, vakioautoluokan pehmeät palat eivät kummoisia hidastuvuuksia suurista nopeuksista kehitä.

Kovissa jarrumateriaaleissa on ne varjopuolensakin, eli jarruteho on suorastaan perseestä kylmänä eli ihan vakiomopoissakin on sitä vikaa että jarrut ovat tehottomat kylminä ts. normaalissa liikenteessä alle 150 nopeuksissa pehmeät palat takaavat tehokkaamman pysähtymisen.

 

[hidas57]

Nykyaikaisissa levyjarruilla varustetuissa autoissa, joissa on vielä hätäjarrutustehostimetkin joissain, jarrut riittävät täysin sinne huippunopeuteen saakka, noin kertajarrutuksena varsinkin. Toistuvia jarrutuksia taas ei yleensä tarvita nopeasti peräkkäin auton kanssa, paitsi radalla.

No jo on kovat odotukset vakiokärryjen kuppaisista hidastimista, hätäjarrutehostus ei millään tapaa lisää jarrujen tehoa joka ei vakioautoluokassa vain riitä kovemmissa nopeuksissa.

Kuppaa tai ei, normaaleissa autoissa on joka pyörässä niin isot jarrulevyt kuin vanteen sisälle mahtuu. Ja jos on halvemman luokan peli, niin se huippunopeuskin on aika pieni, esim 160. Kertajarrutuksena huippunopeudestakin homma kyllä yleensä pelaa.

Hätäjarrutehostin nimenomaan lisää jarrujen tehoa kehittäen enemmän painetta kuin mitä mahdollisesti hentoinenkin kuski omin voimin saisi aikaan. Vaadittavat paineet kun voivat olla 50-70kg jarrupolkimella noin muuten.